Konstit olivat monet, osa 4 Noin vuonna 1930 oli Värtsilässä paha hinkuyskäepidemia, johon minäkin nelivuotiaana sairastuin. Kuumaa sipulimaitoa pidettiin parhaana lääkkeenä siihen tautiin. Maitoa en juo vieläkään ja sipuli on saanut minusta ystävän vasta muutama vuosi sitten. Jatkosodan aikaan 1943…
Tekijä: Hilkka Partanen
Kamferitippoja
Konstit olivat monet, osa 3 Kamferitippoja annettiin maitoon sekoitettuna mitä moninaisimpiin vaivoihin. Menee se sokeripalaan tiputettuna vieläkin. Sydämen pompottelua sillä rauhoitettiin. Valeriaana tunnettiin ja tunnetaan edelleenkin hyvänä rauhoituslääkkeenä. Suolaa pidetään nykyisin terveydelle haitallisena. Ennen vanhaan parannettiin kurkkukipua suolavedellä kurlaamalla. Silmätulehduksia…
Savua korvaan
Konstit olivat monet, osa 2 Ennen vanhaan lapsen korvakipuun puhallettiin tupakin savua. Lääke mikä lääke. Ruukkukukkien tuholaisiin auttoi Jymy -merkkinen piipputupakka. Sitä vain mullan sekaan, niin johan pysyivät ötökät loitolla. Nykyisin Jymyä ei liene saatavissa. Lapamato taitaa nykyisellään olla miltei…
Konstit olivat monet
Vanhassa Värtsilässä asunut joensuulainen Hilkka Partanen aloittaa viisiosaisen sarjan vanhan kansan parannusmenetelmistä ja lääkkeistä, joita entisaikaan käytettiin vaivojen ja sairauksien hoitoon. Lukekaa omalla vastuullanne, eikä Värtsi kehota kaikkea kokeilemaan. EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Osa 1 Hammassärky oli lapsuudessa tuttu. Yleisimmin apua etsittiin…
Ruoka pitää tiellä
Niin kuin tiedämme vanhastaan, Värtsilän tehdas työllisti yli tuhat henkilöä, miehiä ja naisia. Oli perheellisiä ja naimattomia. Perheellisiltä sujui ruokahuolto automaattisesti kotioloissa, mutta perheettömillä se oli useinkin hakusessa. Kauempaa töihin tulleet joutuivat etsimään kortteerin tuttavien, ystävien luota, milloin mistäkin. Aika…
Vielä hieman
Vielä hieman P-Kareisesta ja R-Nissisestä. Olen tainnut kertoa jo joskus aikaisemminkin herrasta Pieru-Kareinen. Hän oli jo Vanhassa Värtsilässä kovasti arvostettu ja ammattinsa vuoksi kysytty parturi. Sitä en muista, miten kutsu ”karvarimestarille” toimitettiin, mutta tarvittaessa hän aina taloon ilmaantui. Tätini taloudessa,…
Ruokakulttuuria
Kohta kuuma kesämme on lopuillaan. On aika korjata talteen syksyn sato metsistä marjoineen ja sienineen. Elopelloilta leivän ja vehnäsen ainekset. Puutarhoista omenat ja marjat, sekä erilaiset juurekset, salaatit ja yrtit. Ylipäätään kaikki mitä kukin on keväällä kasvun toivossa maahan kylvänyt…
Muistoja jättiputkesta
Olimme vuonna 1983 matkalla Saksassa Hofin kaupungissa. Maastossa näkyi paljon jättiputkialueita, jotenka siemeniä piti saada, kun täällä Joensuussa ei niitä ollut vielä. Eikä silloin puhuttu mitään kasvin vaarallisuudesta. Kova se oli leviämään, mutta lapiolla pysyi hyvin aisoissa. Kerran kitkiessäni huomasin…
Uimakelejä pukkaa
Onpa taas pidellyt uinti-ilmoja lomailijoille ja muillekin kanssakulkijoille. Parasta Suomen suvea! Tässä päivänä muutamana kysyi muuan tuttavani: ”Muistatkos, eikö se Jaakko kohta heitä kylmän kiven veteen?” Ei kai sentään vielä! Värtsissä muisteltiin ihan äsken uimakouluaikoja. En aio jäädä ”pekkaa pahemmaksi”.…
Muistikuvia
Kaurilan kylä oli talvisodan jälkeen jäänyt rajakyläksi. Juhannusaattona 1941 meillä oli sieltä evakkoon lähtö edessä, jo toisen kerran elämässä. Kaurilan asemalle saapui pitkä juna matkustaja- ja härkävaunuja. Asukkaat pikkunyytteineen kyytiin ja matka alkoi. Mukaan sai ottaa, mitä käsissään jaksoi kantaa.…
Saunan kuumaa huumaa
Kovin on laajalle levinnyt saunakulttuuri. Pohjoismaissa sauna on lähes yhtä suosittu kuin Suomessa. Roomalaisen saunan kerrotaan olevan kuuman ja kuivan, kun taas venäläisen kostea kuten meillä. Hikoilu on saunassa a ja o. Tiedetään ihmisen hikoilevan saunassa painostaan 250-1 500 grammaa.…
Kahvikultaa
Värtsiläläinen Anna Jeskanen kasvatteli aikoinaan kahvipensaita vuosikymmenten ajan. Ensimmäinen oli kestänyt elossa 12 ja toinen 18 vuotta. Runko oli viimein käsivarren paksuinen. Kahvipuu oli kasvanut 60 litran saavissa ja tarvinnut runsasta kastelua. Kukinta-aikaan se oli ollut komea ja tuoksu huumaava.…
Sepän pajassa
Sepän ammatti ei varmasti ole ollut niitä helpoimpia. Entisajan pajat ovat olleet yleensä hataria, pimeitä ja maapohjaisia rakennuksia. Tärkein ja keskeisin siinä on ollut ahjo ja hiilet sekä palje, jolla lietsottiin palavia hiiliä. Alasin oli ahjon edessä, kuin myös vedellä…
Pyörällä pääsee pitkälle
Luen parhaillaan edesmenneen talousneuvos Erkki Salomaan, tunnetun pohjoiskarjalaisen liikemiehen ja lahjoittajan muistelmia. Mielenkiintoinen elämänkaari. Sodasta palanneet Erkki Salomaa ja Otto Sarola päättivät perustaa Joensuuhun Polkupyörä- ja Kumikorjaamon. Lupaa haettiin elinkeinotoiminnan säännöstelytoimikunnalta. Lupa evättiin kerran toisensa jälkeen, kunnes joulukuussa 1945 perustamislupa…
Pyöräilyn hurmaa
”Kesä keikkuen tulevi!, tuumailtiin ennen aikaan.” Käy tänäkin päivänä. ”Ihanaa, ihanaa”, laulettiin kiekkoleijonille. Pätee mielestäni yhtä hyvin kesän tuloonkin, kun on ”leipee ja lämmintä, niin silloin on kaikki hyvin”. Pyöräilykausi on alkanut. Täällä Joensuussa saa varoa noita hurjastelijoita kävelykadullakin. Vauhdin…
Äitienpäiviä ennen
Äitejä muistetaan taas sunnuntaina, kuten tavoiksi on tullut. Täällä Joensuussa en ole enää vuosiin huomannut ilmoituksia äitienpäiväjuhlista. Ennen sotia niitä kyllä järjestettiin, myös vanhassa Värtsilässä. Isompi valokuva äitienpäiväjuhlista Kansantalolla vuonna 1938. Sali oli tupaten täynnä väkeä, äitejä ja lapsia,…
Tukkijoella
Vielä yksi muistelus tukin uitosta, vaikken itse mukana ollutkaan muuta kuin pikkutyttönä katsojan ominaisuudessa. Ryösiönjoki virtasi aivan kotini lähellä, Karijoeksi olimme sen ristineet ja joen siltaa kutsuimme ja kutsun edelleenkin Karinsillaksi. Keväisin, kun uitot alkoivat, joki oli täynnä uittopuuta solumassa…
Vappujuhlia
Juhlittiin sitä vappua Vanhassa Värtsilässä jo ennen sotiakin. Tätä nykyistä vappuun liittyvää krääsää ei ollut silloin. Ilmapallot tulivat mukaan paljon myöhemmin, niin kuin vappuviuhkatkin. Silloiset työväen vappumarssit ovat jollain tavalla muistissani. Väkeä oli tien laidoilla mustanaan. Työväen laulujen laulaminen kuului…
Pellavaista
Monenmoista rituaalia tarvittiin ennen vanhaan pellavaa kylvettäessä. Kylvön suorittivat miehet valkoinen pellavapaita päällä. Puhella ei saanut. Naiset tulivat taaempana juhla-asuissaan. Puhekielto koski heitäkin. Saattueella muka estettiin pellavan lakoaminen. Pellava kylvettiin niin tiuhaan, että lude pääsi harppaamaan siemeneltä toiselle, eivätkä varpaat…
Evakkoja saattamassa
Värtsiläiset evakossa, osa 5. Elettiin tammi-helmikuun vaiheita vuonna 1940 Vanhassa Värtsilässä. Pakkanen paukkui melkeinpä päivittäin 40 asteessa ja ylikin. Ilmahyökkäyksistä varoittava hälytyspilli soi ahkeraan. Pommituslaivueet vierailivat usein Värtsilän taivaalla. Kylmänkoleat sirpalesuojat tulivat enemmän kuin tutuiksi. Rintamalta kuuluva tykkien jyly voimistui…
Ns-talo yhä pystyssä
Komeaa joukkoa Värtsin sivuilla Nuorisoseuran valokuvassa vuodelta 1915. Useat nimet ja kasvot ovat tuttuja. Nuorisoseuran talo sijaitsi aivan oman kotini lähellä Kassanpellolla. Pienenä tyttönä, luultavasti vuonna 1932 olin siellä laulamassa jossakin juhlassa. Bertta Kakkonen, kaunis nuori nainen, baptistikuoron kitaristi, opetti…
Feliks Esaias
Kaikkien tunteman Esa Pakarisen (1911-1989) syntymästä tuli helmikuun alkupuolella kuluneeksi sata vuotta. Merkkivuotta on muistettu eri puolilla maata. Tänään sunnuntaina on konsertti Joensuussa. ”Olen syntynyt Rääkkylässä, Pitkälän talon nokisessa savusaunassa. Äitini oli piikana samaisessa talossa”, kertoo Esa itse Maarit Niiniluodon…
Raunioita ja rakentamista
Nyt on vuosi 2006, elokuu. Rajamuodollisuuksista ihme kyllä selvisimme joustavasti, ei tarvinnut kauan odottaa. Tälläkin kertaa oli mukana ensikertalaisia, joille riitti ihmettelemistä. Öljymäellä kahvittelun jälkeen suunnattiin kohti Värtsilän keskustaa. On se vain niin, että käytpä siellä vaikka kuinka monta kertaa…
Rajavyöhykkeellä
Vuoteen 2005 mennessä Värtsiläisten Seuran jäsenet olivat käyneet yli 20 kertaa kurkkaamassa entisiä kotimaisemia. Aina sinne kuitenkin paloi mieli uudelleen. Tällä kertaa oli tavallista jännittävämpi reissu: päästiin rajavyöhykkeen portin taakse. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Pian oltiin Venäjän puolella. Tällä kertaa kovin verkkaisesti veti…
Hautausmaalla hiljennytään
Lukiessani Erkki Lintusen tunnelmallista ”Kynttilänpäivänä” kirjoitusta tuli mieleeni Vanhan Värtsilän hautausmaat ja omaisemme siellä. Jokakeväisillä retkillämme Vanhassa Värtsilässä ovat kohteinamme olleet myös molemmat hautausmaat, sekä vanha että uusi. Vanhalla löytyy vielä pystyssä joitakin hautamuistomerkkejä, kuten Arppen ja Karstenin kivipaadet, muistojamme…
Byrokratian kukkasia
Vanhan Värtsilän raitilla. Sulkeissa olevat numerot viittaavat liitteenä olevan ”Raittikartan” numeroihin Kartat on lisätty 26.1.2021 ja ne on piirretty muistinvaraisesti, samoin kuin talojen numerointi ja nimeäminenkin. Vuoden 2003 heinäkuu ja ties jo kuinka monennen kerran reissulla kohti vanhaa Värtsilää…
Kirkon muistomerkki
Oli elokuinen sunnuntaiaamu 1992. Viimeistään silloin, kun bussi alkoi heittelehtiä laijasta laitaan tiesimme olevamme vanhan Värtsilän puolella. Tuossa juuri vilahti tuttuakin tutumpi rautatieasema ohitsemme. Suorastaan henkeä pidätellen – kestääkö vai ei – ylitimme jonkun matkan päässä olevan vanhan ja huteron…
Matkoja Vanhaan Värtsilään
Entisillä kotikunnailla, osa 1 Miltä on tuntunut käydä entisillä kotikunnailla Vanhassa Värtsilässä, kun raja aukeni? Seuraamme lähiviikkojen aikana Värtsissä Hilkka Partasen viittä käyntiä hänen itsensä kertomana. Kirjoitukset on tehty tuoreeltaan matkan päätyttyä. Ensimmäisen kerran Partanen pääsi käymään rajan takana Värtsiläisten…
Teatteriperhettä
Värtsilän näyttämöllä oli monia mieleen jääneitä näyttelijöitä. Kotkasta oli tullut osuusliikkeen lihamieheksi Eugen Kurvi, jolla oli jo tullessaan näyttelijäkokemusta. Näyttelemisen lisäksi hän hurmasi Värtsilän tytöt erinomaisella steppitaidollaan. Eeva Vallius teki Canthin Anna-Liisasta unohtumattoman, eli sen jokaisella solullaan alusta loppuun. Olin…
Missin mitoilla ja muutenkin
Mitä vanhemmaksi tulet, sitä lähemmäksi nousevat mieleen lapsuus- ja nuoruusvuodet! Näin nytkin ja tietysti vielä Vanhasta Värtsilästä. Naisena lisäksi mikäs muu kuin muoti ja siihen liittyvät asiat! Kolmekymmenluvun puolivälissä päästiin hiljalleen silloisen laman kourista ja uskallettiin jo uhrata rahaa vaatteisiinkin.…