Uusi-Värtsilä

Käsityöt, Taide, Tapahtumat, Uusi-Värtsilä

KONSTRUNDAN – AVOIMET ATELJEET LA–SU 6.–7.9.2025 klo 11–17

/ / Kommentoi

Osana Konstrundania värtsiläläiset tekstiilitaiteilija Karoliina Arvilommi ja soitinrakentaja ja -korjaaja Roderick Welch (Flaxwood Guitars) avaavat studioidensa ovet yleisölle Peijonniemen koululla la–su 6.–7.9.2025 klo 11–17. KAROLIINA ARVILOMMI, TEKSTIILITAITEILIJA Karoliina esittelee tekstiiliteoksiaan, jotka ovat ihastuttaneet niin Suomessa kuin maailmallakin. Studiolla on muun muassa kolmemetriset kangaspuut ja vierailijoilla on mahdollisuus tutustua kutomiseen. Myynnissä muun muassa kortteja ja koruja, […]

Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Peionniemen koulu täytti 50 vuotta 7.10.1979

/ / 1 kommentti

Juttu julkaistu: Kiteen – Tohmajärven lehti, nro 40 – 4.10.1979. Jutussa kirjoitetaan koulun nimi muodossa: Peionniemen koulu ja Peijonniemen koulu. Epäilin toimittajan näppäilyvirhettä..? Vai onko koulu ollut alunperin nimellä Peionniemen koulu..? Jos on niin miksi j-kirjailin lisätty nimeen..myöhemmin? Ken tietää, kertokoon. Olettaisin kuitenkin tuon varsinaisen 50-vuotisjuhlan erillisen lehti-ilmoituksen olevan oikealla kirjoitusasulla.. Tarkennuksena, kuten jutusta käy

Ab Wärtsilä Oy, Historia, Uusi-Värtsilä

Rauta sulaa. Tohmajärven Rauta-Valu Oy jatkoi Oy Wärtsilä Ab:n toimintaa Uusi-Värtsilässä vuonna 1972

/ / 4 kommenttia

Juttu julkaistu Rajamme Vartijat lehdessä 1.2.1975. Värtsilän pitäjällä on yli satavuotiset perinteet suomalaisena ’rautapitäjänä’ ja Uusi-Värtsilässä ovat perinnettä jatkaneet edelleenkin Oy Värtsilä Ab ja sittemmin saman teollisuuslaitoksen nykyinen omistaja Tohmajärven Rauta-Valu Oy, jonka johtajana toimii Lauri Ropponen. Tohmajärven kunnan Uusi-Värtsilässä toimiva rautasulatto ja -valimo on kantanut nimeä Tohmajärven Rauta-Valu Oy vasta muutaman vuoden, mutta laitoksen

Ab Wärtsilä Oy, Historia, Uusi-Värtsilä

Rajaseudun tehtaan vaiheita

/ / Kommentoi

Tätä Rajamme Vartijat lehdessä julkaistua juttua vuonna 1969 ei mielestäni ole Värtsi lehdessä julkaistu, joten laitan esille. Liittyy siis Uusi-Värtsilän tehtaisiin. Jutun löysin tonkiessani kansalliskirjaston digiarkistoa. Lehtiartikkelin kuvat suuremmassa koossa klikkaamalla tai selaimen zoomauksella. Artikkeli julkaistu Rajamme vartijat lehdessä 1.9.1969. Linkki digi.kansalliskirjastoon jossa juttu luettavissa -> https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779045?term=Uusi-V%C3%A4rtsil%C3%A4&term=Uusi-V%C3%A4rtsil%C3%A4n&page=23 Jutun Värtsiin toimitti Eira

Tohmajärven kunta, Uusi-Värtsilä

Uusi-Värtsilää koskeva tiedote

/ / Kommentoi

Vesihuoltolaitos tiedottaa Vesihuoltolaitos kehottaa Uuden-Värtsilän alueen kiinteistönomistajia tarkastamaan tyhjillään olevat kiinteistönsä. Kehotus koskee erityisesti Uusi-Värtsiläntien, Wattitien, Mökkikyläntien sekä Valimotien kiinteistöjä. Vesihuoltolaitos on havainnut veden kulutuksen kasvaneen erittäin runsaasti ja äkillisesti em. alueella edellisen vuorokauden aikana. Äkillinen kulutuksen kasvu yhdistettynä lauhoihin säihin on herättänyt epäilyksen, että jossakin kiinteistössä mahdollisesti pakkasilla jäätynyt ja särkynyt putki, mittari yms.

Ajan patinaa, Tohmajärvi, Uusi-Värtsilä

Kuvia Uusi-Värtsilän raitilta

/ / 31 kommenttia

Teksti ja kuvat: Alpo Rummukainen Näin jossain Värtsin kirjoitusten kommeneissa toivomuksen, että tahtoisi nähdä, miltä entinen Uuden-Värtsilän kotiseutu näyttää. En ole koskaan asunut siellä enkä tunne niitä paikkoja. Kävin eräänä ehtoona katsomassa. Hiljaiselta näytti kylätie. Yksi koira ja hänen ulkoiluttajansa sekä yksi auto. Ei muuta liikennettä. Ajoin Sinisentien risteyksestä tehtaalle päin, joten ”vasen puoli” tarkoittaa

Historia, Lukijoilta, Uusi-Värtsilä

Vanhoja kuvia, Uusi-Värtsilä

/ / 8 kommenttia

Kuva 1. ompeluseuran kokouksesta Uusi-Värtsilässä ehkä joskus 1960-luvun vaihteesta talvella (lapislla huopatossut jalassa). Paikka mahdollisesti seurojen talo? Kuvasta tunnistetut henkilöt: vasemmalla takana Pehkonen ja hänen kolme tytärtään edessä, toinen vasemmalta mummoni Hilja Mattinen, hänen vieressään oikealla Hilma Jaatinen, keskellä istumassa huivipäinen tätini Hilda Ropanen, sitten en ole varma onko Kokkonen seisomassa takarivissä oikealla, pöydän ääressä

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Kylä kukoisti

/ / 3 kommenttia

Uuden-Värtsilän elämää 1/3 Uuden-Värtsilän kylä kukoisti ja kuohui elämää siihen aikaan, kun Wärtsilä-Yhtymä pyöritti siellä tehdastaan. Näitä aikoja muistelee mielellään Eila Romppanen, 84. Hän työskenteli aikoinaan postissa Uuden-Värtsilän asemalla sekä Kaurilassa. Romppanen, os. Immonen, asuu edelleen entisen tehtaan lähistöllä sijaitsevassa omakotitalossa. Hän tuli Uuteen-Värtsilään vuonna 1948 evakkoreissulta Nurmosta ja Vimpelistä. Aviomies Ilmari Romppanen oli saapunut

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Viimeiset kahvit

/ / 4 kommenttia

Wärtsilän lopettamisesta Uudessa-Värtsilässä 1968  kirjoitettiin muutama päivä sitten, mutta palataan vielä Helge Ratilaisen kuvien myötä tuon vuoden tammikuun 13. päivään, jolloin siellä juotiin viimeiset kahvit. Sotakorvauksien päättymisen, sähkön saannin vaikeuksien ja vanhanaikaisen tuotantotekniikan on sanottu heikentäneen tehtaan kannattavuutta. Alhaisen jalostusasteen tuotteiden kysyntä väheni. Pääjohtaja Wilhelm Wahlforssin kerrotaan pitkittäneen lopettamista. Hän tunsi lukkarinrakkautta entisiä Värtsilän rautatehtaan

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Uusi-Värtsilä 50 vuotta sitten

/ / 35 kommenttia

Jos nyt palaisimme muistoihimme ja siirtyisimme ajassa 50 vuotta taaksepäin ja astelisimme Uusi-Värtsilän raittia pitkin, mitkä olisivatkaan näkymät? Peijonniemen koulu seisoisi yhtä ylväänä kuten nytkin, mutta pihamaalla kirmailisi noin 150-päinen koululaisten joukko. Heti vastapäätä, risteyksen tuntumassa on Aleksi Miininin kioski, josta sen ajan koululaiset eivät suinkaan rynnänneet välitunnilla karkin ostoon siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ollut

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Pikkupoikien Uusi-Värtsilä

/ / 10 kommenttia

Värtsilän Teräs oli Uusi-Värtsilässä erittäin aktiivinen urheiluseura ja kaikki toiminta oli tehtaan, Värtsilä-Yhtymän tukemaa. Lajivalikoimaan kuuluivat kesällä pesäpallo, jalkapallo ja yleisurheilu. Seura pelasi pesäpalloa maakuntasarjassa ja ottelut keräsivät runsaslukuiset yleisömäärät. Meille 10-15-vuotiaille pikkupojille oli järjestetty oma kylänosien välinen pesissarja. Seurojen nimet meillä oli suoraan sen ajan mestiksestä, esimerkiksi Puna-Mustat, Kiri jne. ja kilpailu oli totista

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Raudanvalajat

/ / 13 kommenttia

Sota ja rauha sodan jälkeen ajoi Värtsilän väen maailmalle. Iso osa rautatehtaan väestä siirtyi eteläiseen Suomeen Wärtsilän muille tuotantolaitoksille. Jonkin verran väkeä jäi Peijonniemen kylään perustettuun Uusi-Värtsilään rautasulattimon töihin. Ajan myötä tämän Wärtsilä-Yhtymän rautasulattimon toimintakin päättyi, muistini mukaan vasta 60-luvulla. Sulattimon uusi omistaja jatkoi raudan valamista vielä jonkin aikaa vanhoilla laitteilla. Sotaa edeltävästä värtsiläisten elämästä

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Uusi-Värtsilä ja Värtsilä

/ / 10 kommenttia

Uusi-Värtsilä putkahti kartalle jokunen päivä sitten, kun siellä jouduttiin lopettamaan talojen pihoilla liikuskellut karhuperhe. Seutu on aina kuulunut Tohmajärveen. Mitä tekemistä sillä on Värtsilän kanssa, siitä tekee selkoa Hilkka Partanen, joka sotien jälkeen asui kylässä. Siellä on syntynyt ja lapsuutensa viettänyt myös Katri-Helena. EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Uusi-Värtsilä on pieni kyläyhteisö Tohmajärven kunnan itäosassa. Se muodostui jatkosodan

Scroll to Top