Muistoja jättiputkesta

Olimme vuonna 1983 matkalla Saksassa Hofin kaupungissa. Maastossa näkyi paljon jättiputkialueita, jotenka siemeniä piti saada, kun täällä Joensuussa ei niitä ollut vielä. Eikä silloin puhuttu mitään kasvin vaarallisuudesta.

Kova se oli leviämään, mutta lapiolla pysyi hyvin aisoissa. Kerran kitkiessäni huomasin käsivarressa pieniä vesirakkuloita. Samaan aikaan puhuttiin lehdessä kasvin ikävistä ominaisuuksista. Niinpä päätimme luopua komistuksesta.

Muutaman vuoden se ehti kukkia keittiön ikkunan alla. Hauskinta oli, kun syksyn tullen ilmaantui kukintoihin peukaloisen kokoisia, ruskean keltaisia, minulle tuntemattomia pikkulintuja syömään siemeniä. Sitä lystiä kesti useamman päivän. Kiva sitä oli katsella.

Kun kasvi kaivettiin ylös ja hävitettiin, niin eipä näkynyt enää pikkulintujakaan. Langaton viesti oli ehkä mennyt perille.

Jättiputken vierellä kasvoi alaston impi.

 

 

Joensuun Matarakadun pihalla värtsiläisen taiteilijan "Tyttö" sekä muistoja rautateiltä.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *