Kysy Värtsistä

Olemme halunneet pitää Värtsi-lehden mahdollisimman yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä. Aina silloin tällöin ilmenee kuitenkin pulmia, joista voi kysyä tämän palstan kommenttiosastolla. Yritämme neuvoa parhaamme mukaan. Vastailemme mielellämme myös muihin Värtsiä koskeviin yleisluontoisiin kysymyksiin.

Share

336 comments for “Kysy Värtsistä

  1. Heh-heh… vakava asia tuppaa menemään pakinoinniksi – vakavaa taiteenlajia vähättelemättä.

    Erkille totean jo toistamiseen, ettei minulla ole mitään kiinnostusta kalifiksi kalifin paikalle. Mielipiteiden esittämiselle minulla on rivijäsenenä samat ilmiselvät syyt kuin muillakin: halu vaihtaa ajatuksia (harvoin tosin vaihtamalla paranisivat) tai ainakin aukoa päätään ajan tappamiseksi. Lähiaikoina kommentoimisaktiivisuuteni palautuu normaalitasolle ihan luonnollisista syistä.

    Mukavalta tuntuu kommenttien varpusparvimainen ryöpsähtely.

    Nettijulkaisut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. On ihan luontevaa ja eksoottista, että “pääkonttori” sijaitsee Värtsilässä. Värtsiläläläisyyshän on julkaisun olemassaolon syy ja tarkoitus. Isompia julistuksia ei tarvita. Olet Värtsilässä kun olet Netti-Värtsissä. Värtsilä on mielentila ja taivasta varmempi juttu: se on sekä netissä että kartalla. Ja ne molemmat ovat meille ikuisia: jäävät jälkeemme kun me lähdemme.

    Olen monta kertaa todennut, että kultakaivosta ei kenenkään kannata Värtsistä ihan pian odottaa. Realisti pitää olla. Mutta parempi vähäkin kuin ei mitään.

    Sponsoriraha ei mainosrahoituksesta juurikaan eroa. Mutta se (sopivaa näkyvyyttä vastikkeeksi tarjoamalla) voi olla yksi rahoitusmuoto. Se pitää kuitenkin suhteuttaa oikein varsinaiseen mainontaan.

    Ehkä Värtsin toimitukselle on viimeaikojen kommenteista jotain hyötyä.

  2. No sitten ei mikään kyllä miksikään muutu, jos toimitus sijaitsee Värtsilässä. Korkeintaan saavat näprättäväkseen mainoksia, jotka eivät oikein toimitukselle sinänsä kuulu, kun olisi juttujakin tehtävä. Mutta sijaitkoon minun puolestani.

    Muuten olen kyllä sitä mieltä, että poskensoiton ohella pitäisi välillä toimiakin. Ei kyläverkkolehteä olisi aikoinaan syntynyt pelkkää huulta heittämällä, joskin sekin on toisinaan paikallaan. En panisi pahaksi, jos joku Värtsiin joskus kunnon pakinoita heittäisi. Julistuksia ei tarvita ollenkaan.

    Sillä nyt ei ole suurta väliä, kuka on kalifina. Itse en ole koskaan ollut esimerkiksi päätoimittajana, enkä koskaan tule olemaan. Ilmainen renkipoika vain olin Värtsinkin alkuvaiheessa, oikein tyytyväinen sellainen silloin.

    Jos joskus joku saa aikaan talkoovoimin toimivan ei-kaupallisen värtsiläisten nettijulkaisun, jonka käytännön toimitukselliseen tekemiseen, esimerkiksi juttutuotantoon osallistutaan nykyistä laajemmin mm. Helsingin seudulla ja Joensuussa, olen valmis olemaan rivissä yhtenä ilmaisena renkipoikana. Muut vaihtoehdot eivät kiinnosta, enkä tuppautumaan rupea tähänkään. Saan aikani kulumaan erinomaisesti muutenkin.

    Värtsiläläisyys on nykyään aika paljolti muualla kuin Värtsilässä, jos katsotaan lukumääräisesti, eivätkä läheskään kaikkien juuret ole nyky-Värtsilässä. Ei nyky-Värtsilä minnekään lehden sivuilta katoaisi, mäne tiijjä olisi siellä entistä ehommin, kun voisivat keskittyä juttujen tekoon.

  3. En tiiä sektoriloista, enkä vektoriloista, vuan aikkoo on, ennen koiralta kusi loppuu, ku meiltä aika, näin tuppovvaa olemaan:-)

  4. Kun Värtsilä ja Värtsi sijaitsevat siellä itärajalla ja käsittääkseni yhteistoimintaa ainakin kulttuurin puitteissa rajan idänpuoleisen Värtsilän kanssa on, herää kysymys: miksei Värtsi voisi olla kahden valtakunnan julkaisu. Näkökulmat monipuolistuisivat ja julkisuusarvo olisi huomattava. Kenties uutiskynnys ylittyisi.

    Osan elämästäni olen viettänyt Torniossa. Siellä viisaat nikkaroivat Torniosta ja Haaparannasta maailman rauhallisimman rajan keskusta, EuroCityä. Hullun hommana pidettiin, mutta tänäänkin paikkakunnalla on paljon kahden maan välistä yhteistoimintaa. On yhteinen linja-autoasema ja kasinoa kuulemma pukkaa.

    Mikseivät ruplat kelpaisi siinä missä eurotkin. Torniossakin aina todettiin että rahaa ne kruunutkin ovat.

    €€€€€

    Usein juuri lahjakkaiden kirjoittajien ja idealistien toimesta Värtsin kaltaiset julkaisut nousevat jalalle. Toiminnan vakiinnuttua vetäjien tulisi olla pikemminkin eräänlaisia orkesterinjohtajia, jotka huolehtivat että soitto raikaa moniäänisenä ja kuuluu kauas – vaikka ei aina nuotilleen menisikään.

    Pitäisivät näpppinsä irti juttujen kirjoittamisesta.

  5. Lehti tarvitsee ennen kaikkea kirjoittajia ja kuvaajia. Enkä osaa kuvitella lehden vetäjää, joka ei kirjoita.

    Lehti ei tarvitse toimitusneuvostoja, politrukkeja eikä meitä päällepäsmäreitä.

    Värtsi saattaisi tarvita Värtsilän lisäksi melko itsenäisesti toimivat jutuntekotiimit pääkaupunkiseudulle, Joensuuhun, Ouluun…

  6. Arveletko, jotta ois erikoistoimittaja Aimo Surakalle ja kumppaniloille hommia vähän ettäämpänähi? Kuulen kyllä…..Aaettä, mahollinen paekka vois ollahi:-)

  7. Muualla paikkakunnalla asuvat entiset värtsiläiset kaipaavat
    kirjoituksia nyky Värtsilästä.
    Harvemmin Värtsilästä näkyy juttuja valtalehtien palstoilla.
    Värtsi-lehti pitäisi olla sellainen, että siinä kirjoitettaisiin
    juttuja Värtsilästä ja siellä olevista ja tulevista tapahtumista.
    Hyvä olisi myös, että verkkolehdessä käsiteltäisiin kylän historiaa.
    Ei paljon kiinnosta, jos lehdessä kirjoitellaan juttuja esim.
    Oulusta tahi Helsingistä.
    Mikä on paikallislehden tehtävä?

  8. En tiedä, missä Värtsilän pitäjän kylässä “Mökkiläisen” sauna lämpiää, mutta jutun lukeminen tuntui hyvältä. Siinä on ajattelemisen aiheita. Värtsin kautta voisi vaikuttaa myös Tohmajärven kunnan ja seurakunnan päätöksentekoon. Tästä on hyvänä esimerkkinä Pitäjäyhdistyksen ja kunnan välinen yhteistyö. Värtsissä voisi siitä lukea enemmänkin.Värtsillä on rajattomat mahdollisuudet valtakunnan rajan vaiheilla. Ehkä asemoitumista pitäisi siirtää nyky hetken tasolle? Tässä haaste heille, jotka ovat tosissaan. Sekä kunta että seurakunta tarvitsevat Värtsilän ääntä – ilman kyläpolitiikan PERINNETTÄ, yhteiseksi iloksi!

  9. Tässä vaan vaatimattomasti totean,
    että osovaa ne muuallakin asuvat
    kirjotittaa juttuja Värtsilästä, ainakin
    sitä historiaa.

    Ja miksi ihmeessä siellä ei saisi olla
    välipalana hieman muutakin? Otan
    esimerkiksi vaikka Koti-Karjalan, kun sattuu
    olemaan tuossa pöydällä. Siellä
    on reportaaseja Kiteeltä, Tohmajärveltä,
    Rääkkylästä, Kesälahdelta….

    Ja jos juttu ei saa olla muualta kuin Värtsilästä,
    eikä kirjoittajaksi suvaita muita kuin siellä
    asuvia, niin mitkä ovat reviirin rajat? Se olisi
    varmaan itse kunkin hyvä tietää. Ilmeisesti
    kesäkaustalainenkaan ei sitten kuulu joukkoon?
    Vai kuulunko kesällä ja sit talvella taas ei?

    Vaan mitäpä minä tästä sen enempää
    saivartelemaan. Toivottavasti kukaan
    tähä astisista kirjoittajista ympäri Suomea
    ei pahoita mieltään, arvokasta työtä olette
    tehneet ja mielelläni olen kirjoituksianne
    lukenut aiheesta kuin aiheesta. Näin on viety
    lehteä eteenpäin jo kuusi vuotta.

    Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jää nähtäväksi.
    *
    Kun Pälkjärveläinen -lehti mainitaan jossain
    kommentissa, niin kerronpa vielä, että olen juuri
    lähdössä haastattelemaan erästä kirjoitus-
    ja lukihäiriöisten entistä erityisopettajaa ko lehteen.
    Pääkaupungin toimitustiimi on jutun minulta
    tilannut vaikka asun Joensuussa. Joten ihan
    pakko ei kai meikäläisenkään olis täällä Värtsissä
    edes pyöriä. Onhan sitä muutakin elämää.

  10. Värtsilän verkkolehti on yhtä avara kuin on Wärtsilä Oyj Abp:n laivojen reitit ympäri maailman. Näin on ollut aina, eikä sitä kukaan ole kyseenalaistanut. Mitä tulee Värtsilän/Tohmajärven ja Pälkjärven yhteiseen menneisyyteen ja nykyiseen historian vaiheeseen, sille sopii oikein hyvin esikuvaksi Pälkjärven apila, joka aikoinaan suosittuna levisi ympäri Suomen. Liikkeelle se lähti Niiralan hovin isännän kasvimaasta ja pellosta, mihin siemenet tämä isäntä oli löytänyt Räykynvaaran kupeelta. Värtsiläinen mies vei ne tuliaisina Pälkjärvelle, missä oivallettiin mahdollisuus tuottaa Pälkjärven apilaa kaikialle Suomeen.

    Erkki Jormanaisen kylvämä siemen on hyvin itänyt ja kukkii nyt ihan maailman laidoilla asti, ainakin Australiassa. Niin että eiköhän nyt lajitella yli 300 kommentin joukosta kaikki kasvukelpoiset siemenet jatkamaan alkanutta kasvua.

  11. Värtsiläisyydessä riittää pohdittavaa ja kirjoitettavaa monelta kantilta. Ei Värtsin sinänsä tarvitse kasvaa, liekö mahollistakaan. Tarkoitan lähinnä sitä, että sisältö monipuolistuisi ja toimittamisen, mitä siihen sisältyneekään, olisi hyvä jakautua isommalle porukalle. Tiimit voisivat tuurata toisiaan vaikkapa juttujen pyörittämisessä lehteen. Sopiminen sähköpostien ym. avulla on helpompaa kuin käveleminen naapuriin. Yhden henkilön harteille tämänkin jättäminen vuosikausiksi on kohtuutonta.

    Ei kaiken tarvitse tapahtua tässä ja nyt. Aikaa pohtia lienee, eikös se tulevaisuus ollut turvattu ainakin kevääseen saakka.

    Kirjoittaminen on mainio harrastus, jonka jokainen osaa tavallaan. Joku toteuttaa itseään suorastaan herttaisilla kommenteilla, toinen lykkää tarinansa juttupalstoille.

    Luova toiminta kaipaa välillä huilimista ja töpselin tökkäämistä seinään. Vuosikymmenten tuomalla rutiinilla myö vaikkapa Varosen Joukon kanssa hyvinni pyöräytetään juttu päivässä, mutta ei sitä välttämättä toinna tavoitella eikä sillä tavoin ole mielekästä lehteä täyttää.

  12. Värtsiläissyntyinen vaimo tuli reissuiltaan kotiin. Nyt loppu multa talaviloma ja turinat.

  13. Minun komentajani lähti just Ellinooran kanssa lenkille. Lupasi tulla kuitenkin takaisin ennen kuin nälkä käy liian kovaksi. On muuten pohojalaanen. Kai tiedät, mikä erottaa pohojalaasen emännän terroristista? Jos et, niin kerron vaikkei sillä ole Sinulle, kaima, mitään merkitystä. Terroristin kanssa voi neuvotella. – Kyllä poholaanen komentaja on hyvä tällaisen ikälopun ukon kupeella. Tappelee herra Alzheimerin kanssa melkein tasaväkisesti. Ehkä lenkillä saa lisää voimia!

  14. Matot on puisteltu. Vaimo on Kenraalinkylästä. Kuten arvelinkin, ei hän toimittajan kumppanina ihan vähästä hätkähä.

    Mutta Värtsiin vielä. Kutsukaa ihmeessä pälkjärveläisiä ja joensuulaisen Värtsiläisten seuran edustajia tarinalle. Voisi olla annettavaa puolin ja toisin.

    Kävin aikoinaan yhen kerran Värtsiläisten seurassa Värtsiä kauppaamassa. Se poiki aikamoisen sadon, josta lukijat ovat nauttineet viime aikoihin asti.

  15. Telle mainitsi, että Pälkjärveläiseen tehdään henkilöhaastatteluja myös mittatilaustyönä,
    siinäpä ilmainen vinkki Värtsinkin käyttöön. Minua odottaa vastaava työtehtävä ko. lehteen.

    Minun on vaikea kuvitella Värtsiä laajalevikkisenä paikallislehtenä siten, että vain Värtsilästä
    kirjoitettaisiin. Käsittääkseni lukijoita kiinnostaa myös, mitä ympärillä tapahtuu. Ainakin itse
    Värtsiin juttua sepittäessäni pyrin ottamaan huomioon sen asian, että juttu tuottaisi iloa
    mahdollisimman monelle lukijalle. Onko niin käynyt- sitä en tiedä.

  16. VÄSY KYRTSISTÄ, Maija on ihan oikeessa asian suhteen, että kyseinen juttu tavoittaisi mahollisimman monta lukijaa ja tuottaisi samalla lukijakunnalle nautintoa. Kyllä kirjoittajat saa olla vaikka Huitsin Nevadasta, sillä ei oo merkitystä, päinvastoin, se antaa enemmän vaihtelua aiheisiin ja myös kommentointiin:-)

  17. Olishan se elämä helpompaa, jos olisi saanut tuliaislahjaksi mattopiiskan. Tuppaa vaan tulemaan enempi pelkkää mattoa tai piiskaa.

  18. Jos Värtsiin alkaisi syntyä jatkuvasti kirjoittavia, luotettavia tiimejä eri puolille maata, voitaisiin niiden käyttöön antaa tunnukset, jotka oikeuttavat kirjoittamaan juttuja suoraan lehteen.

    Tämä helpottaisi varsinaisen toimituksen urakkaa. Juttujen ajoittaminen on mahdollista, ettei synny ruuhkia tai luppoaikoja.

    Tunnukset on mahdollista räätälöidä siten, että ne oikeuttavat vain kirjoittamiseen, mutta eivät päästä ropeloimaan muuten lehden “sisuksia”. Jos kirjoitusoikeuksia aletaan jotenkin käyttää väärin, voidaan tunnukset ottaa pois.

    Mikäli oikein muistan, oli kahtena ekavuonna kirjoitustunnuksia vähintään kolmella henkilöllä yhtä aikaa. Tämä edellyttää tietysti luottamusta.

  19. Monessa lehdessä on ns viikkoliitteet tai
    sunnuntailiitteet. Miksei Värtsissäkin voisi
    olla vaikkapa Värtsin Viikonloppu. Juuri selaisia
    tarinoita, kuin tänään on framilla tuo “Kolomas muistelu”.

    Tiedä, vaikka nuoretkin innostuisivat sellaisen
    viikonloppuliitteen tekemään.

    Eli annettaisiin mahdollisuus muuallakin asuville
    ja muustakin kuin just Värtsilästä kirjoittaville,
    perusteeksi riittäisi tunnesiteet Värtsilään.
    Viime aikoinahan sitä oikeutta on yritetty joissain
    nimimerkkien suojassa supistaa.

    Eivätköhän kaikki, jotka seuraavat tätä julkaisua,
    liene Värtsilä faneja. Miksi he muuten lukisivat
    tai edes kirjoittaisivat?

    Viikolla sitten niitä paikkakunnan tapahtumatiedoituksia,
    jotka tietenkin ovat tärkeitä, ainakin paikallisille
    väestölle. Suosittelisin kylläkin noiden Värtsilän
    pitäjäyhdistyksen sivujenkin vilkaisua.

    Tää on vaan yksi ehdotus, johon ei ole pakko tarttua.

  20. Voi pyhä sylvi.. Ei tarvitse olla kuin pari päivää poissa näiltä palstoilta, niin juuri silloin kommentteja on tullut palstakilometreittäin. Periaatteessa oikein hyvä juttu, mutta kaikkien niitten lukemiseen minun pitäisi saada ainakin yksi lukulomapäivä eli ottaa halkosavotasta rokulipäivä.

  21. Jutut ylläpidon kautta! Ei jutuista ruuhkaa ole koskaan ollut, jottei ylläpito niitä jaksaisi ja kerkesi esille operoida!

  22. Samaa mieltä ylläpidon kanssa, että jutut vain sen kautta julkaisuun, muuten menee villiksi länneksi koko touhu.
    Ei varmasti ruuhka yllätä juttujen julkaisussa.

    Kyllä vaivaisen kahden jutun päivävauhdissa luulisi heikommankin pysyvän tahdissa mukana niitä julkaistaessa.

    Ja kuten sanottua, että niitä voi ajastaa vaikka viikon jutut kertaistumalta, jos aineistoa löytyy valmiina.
    Ei mene montaa tuntia juttujen julkaisuun viikossa. Eikä viidentoista kommentinkaan moderointi päivässä
    ranteita pääse pakottamaan, jos hoitelee keskitetysti.

    tilanne tilanne
    26.1.2017 14.2.2017
    juttuja 4 725 kpl 29 676 kpl
    kommentteja 4 692 kpl 29 387 kpl
    julkaistu n.19 päivän aikana 33 kpl 289 kpl
    julkaistu per päivä 1,7 kpl 15,2 kpl

    Nämä tämän vuotiset lukemat ovat vain tuolta vajaalta kuukaudelta valitettavasti , koska muita lukemia ei saa käyttöön pyynnösitä huolimatta.
    Nämä pomittu tuolta vanhoista kommenteista, joissa julkaistu kokonaistilannelukemia 26.1.2017 ja 14.2.2017
    Ne tiedot kyllä saa poimittua.

  23. Aikoinaan oli Värtsin alku ajoilla Jormanaisen aikaan kokeiluna sellainenkin juttu , kuin kuukauden vai oliko se viikon Värtsiläläinen henkilö.
    Se olisi tälläisen kylälehden piristys uutiseksi ihan hyvä juttu. kuka ottais aiheen hartioilleen, etteis tarvita vakio toimijoita rasittaa. Vaan jolla olisi oma työ sarkansa.
    Siinä yksi vinkki teille kommentoijillekin. Olisiko se hyvä?

  24. Eikö voisi ehdottaja ottaa hartioilleen? Henkilö voisi olla kuka tahansa- ihan taviskin. Tilisi faktaa historian tutkijoille tavallisesta elämästä Värtsilässä.

  25. Mikäpä estäisi Värtsin uutteria kirjoittajia joskus esittelemästä. Tulisivat lukijoille eri puolilla maata tutummiksi. Enkä ole huomannut, että nykyistä toimitustakaan olisi enemmälti esitelty. Kainous ei ole aina hyve semmoisessa tehtävässä, vaikka jokaisella on tietysti oikeus pysytellä piilossakin.

  26. Hempan, Irenen ja Erkin kommenttien taustalla on luonnollinen kiinnostus tietää nimeä tai nimimerkkiä enemmän Värtsissä esiintyvistä. On minullekin asia usein tullut mieleen. Kun kirjoittajat ja kommentoijat alkavat olla järjestään ulko-värtsiläläisiä tiedontarve vain kasvaa.

    Nimimerkkikirjoittelua on perusteltu silläkin, että kaikkihan nimimerkin takana olevan henkilön tietävät. Joku tuntee, toinen ei. Minä en tunne juuri ketään.

    Tällaisessa kotiseutujulkaisussa henkilön tunteminen tuntuisi yhteisöllisyyden vahvistamiseksikin suorastaan välttämättömältä. Voisi olla hyödyllistä, että nyt toisilleen vieraat ihmiset saisivat kirjoituksia ja kommentteja syvemmän käsityksen kumppaneistaan.*)

    Esitetyt henkilökuvaukset ovat paras vaihtoehto, mutta kevyempikin toteutus voisi toimia. Ketään ei voida avautumiseen velvoittaa, mutta ehkä toimitus voisi järjestää vaikka määrämuotoisen palstan, jossa nimimerkillä (ja omalla nimelläänkin) kirjoittavat voisivat kertoa kengännumeroa enemmän itsestään.

    *) Some-käyttäytyminen tuntuu lähes päinvastaiselta: kun esiinnyt anonyymina, voi möläytellä mitä sielu sietää. Hyvä olisi hetkeksi pysähtyä ennen laukaisemista: voisinko sanoa kirjoittamani naamatusten ja kahden kesken?

  27. Värtsilän kenties tärkein paikka on Niiralan raja-asema. Ainakin takavuosina siellä suhtauduttiin Värtsin jutuntekoon erittäin myönteisesti. Jos toimitukselta ei käyminen onnistu, niin sekä tullilla että rajavartiolaitoksella on erittäin ammattitaitoiset tiedotusosastot. Heiltä saattaisi saada silloin tällöin valmiita juttuja, joista olisi hyötyä Värtsin lukijakunnalle. Voisi tulla vastauksia myös rajaseudun asukkaiden mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

    Niiralan pitäminen kaikin tavoin tapetilla olisi tällä hetkellä muutenkin tärkeää nimenomaan Värtsilälle paikkakuntana.

  28. Tilastoja on pyydetty, ns. vuosivertailua.

    Tein tässä iltapuhteina sellaisen vuosilta 2015-2016. Kun ehdin kerään tiedot koko Värtsin historian ajalta. Tässä alkupaloja! Grafiikka suuremmassa koossa, klikkauksen päässä!

    Värtsi verkkolehden julkaistut jutut vuosina 2015-2016

  29. Dramaattista hiipumista verkkokäyttäytymisessä ei näytä ainakaan kahden viime vuoden aikana olevan – vaikka jatkuvasti valitetaan lopun aikojen olevan käsillä! Tosin paikalleen jämähtäminenkin merkitsee taantumista.

    Varmaan on saatavissa myös tilastoa, jossa näkyy yksittäisten kirjoittajien/kommentoijien aktiivisuus. Esimerkiksi 20 aktiivisinta: oikeilla nimillä, nimimerkeillä tai anonyymeina.

  30. Innostuin iltapuhteita tekemään lisää. Alla kootut tiedot julkaistuista jutuista vuosilta 2011-2016.

    Vuotta 2010 en ottanut mukaan grafiikkaan johtuen siitä että se oli ns. vajaa vuosi; Värtsi perustettiin toukokuussa 2010, jolloin juttuja oli 24 kpl.

    Näistä on helppo tehdä analyysiä.. olkaa hyvä, antaa palaa!

    Ja hiukan toisenlaisella grafiikalla esitettynä sama asia


  31. Lisää tilastoja. Tilanne 24.2.2017

    Kommenttien TOP10

    1. Kysy Värtsistä, julkaistu 16.10.2011 – 330 kommenttia.
    2. Värtsilän kirkon kohtalo, julkaistu 26.9.2013 – 176 kommenttia
    3. Tästä on kysymys!, julkaistu 22.11.2013 – 151 kommenttia
    4. Värtsilän kirkot, osa 3, julkaistu 24.10.2013 – 101 kommenttia
    5. Viikon puheenaiheet vko 47/2013, julkaistu 18.11.2013 – 95 kommenttia
    6. Sallinette mainoksen, julkaistu 19.1.2017 – 90 kommenttia
    7. Solovej ry, julkaistu 9.9.2014 – 77 kommenttia
    8. Matikkaa opiskelemassa, julkaistu 6.2.2012 – 75 kommenttia
    9. Runopalsta, julkaistu 7.3.2011 – 71 kommenttia
    10. Viikon puheenaiheet, vko 45/2013 – 70 kommenttia

  32. Tuhannet kiitokset vuositasolla vaivannäöstä.

  33. Värtsin verkkosivussa ollut teknisiä ongelmia parin viime päivän ajan.

    Värtsi “palautettu” tänään aamupäivällä 26.7.2017 “tilaan”. Tämän ns. aikahypyn väliset kommentit ovat menetettyjä bittiavaruuteen, esim. 27.7. päivän osalta kokonaan.

    Pahoittelemme! Nyt näkyy sivut ja Värtsiläpäivien kuviakin on katsottavissa.

    t:Eira

    ps. (Ongelmat web-palveluntarjoajan teknisiä probleemia heidän palvelimellaan).

  34. Saarivaaran koulun / taidenäyttelytila .Aikoinaan ajelin itärajaa ja koulun pihassa oli suomalaisten vartiotorni ja välittömässä läheisyydessä oli venäläisten vartiotorni.
    Jos tornit olisi kaatuneet vastakkain niin päät olisi kopsahtaneet yhteen.

    Otin valokuvan paikasta niin että tornit näkyi samassa kuvassa .Taisihan siinä joku valokuvaus kielto olla kerrankos kieltoja rikotaan.

    Onko jollakin valokuvaa näistä torneista ja saisinko sivujen ylläpitäjän kautta valokuvan .

  35. Ĺähen tästä ukkorinkiin Kourulan ärrälle. Tuli skitsofreeninen olo noita lukiessa. Halavattu. Siellä saa psykiatrista hoitoa kahvipalakalla. Taas tuli kirjapaketteja korvauksetta. Kotiinkantona kustannusjohtajilta. Tinkivät juttuja ressukat. Sydämiä pistävät viesteihin.

    😂😆

  36. Tarvaisen Eerolle kevätterveiset ja vastaus kysymykseesi Yrjölän talosta.
    Poliisi Yrjölä asui Kassanpellolla kotini vastapäätä, maantie Ilomantsiin ja Korpiselkään vain välissä. Asuintalomme oli hirsitalo, vankiputka, jossa kolmihenkinen perheemme asui ennen kuin oma hirsirunkoinen kotitalomme valmistui Kassanpellolle, Ilomantsin tienhaaran lähelle.
    Talvisodan tapahtumien jälkeen melkein kaikki paikat olivat sileänä, Kassanpellollakin.
    Pian alkoin uudelleen rakentaminen. Uusi talomme rakennettiin entisille perustuksille.
    Yrjölät rakensivat myös uuden talon, tällä kertaa melkein meidän kodin viereen. Talo on vieläkin pystyssä.
    Minun uusi kotini oli siirretty Sortavalaan, vain perustukset olivat jäljellä. Putkatalon paikka oli myös sileänä, nykyisin jo pahasti metsittyneenäkin.
    Yrjölät rakensivat myöhemmin kolmannen talonsa Uusi-Värtsilään, ehdittin käydä siellä kyläilemässäkin.
    Tämä on nyt sitä faktatietoa Yrjölän taloista.

    Kesää odotellessa Hilkka Partanen

    Pieni lisäys.
    Yrjölässä oli kaksi tytärtä; Eeva ja Aune. Aune avioitui raut.virk. Pauli Vesterlundin ja Eeva Mauno Tolvasen kanssa. Jälkikasvusta minulla ole tietoa.
    Ja vielä.
    Kassanpelto sai nimensä siitä kun Osuuskassa rakensi komean talon, olisiko ollut v. 1936?
    Sekin tuhoutui täysin sodan aikana.
    Samoille perustuksille rakennettiin uusi, parakkimallinen talo. Siinä kookkaassa talossa asutaan edelleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *