On tuas kuljettu liäniäja kuunneltu luonnon iäniä.Taivas on pilivessä harmaassa,samotessa luonnossa armaassa. Siäsket on silimissä, korvissa,välillä jopa henkitorvissa.Sillon pittää pysähtyy ja rykästä,sitten tuas liikkeelle nykästä. On kierrelty lammen rantojaihmetellen revittyjä kantoja.Tuossa risuttii on rusahtaen iännelly,kun karhu on sammalta kiännelly. Vua…
Mieli halajaa lehtoon Karjalan lumoavan kehtoon Valkoinen kielonkukka aiton tunne vie mennessään viserrys suuntii laulun laajaa Karjalaa Kaikki tyyni huokuu elämää Näillä kunnailla Isiemme mailla Ole onnellinen runoilija martin staffan
Kirjoittanut Esko Tiainen (1926-1981) Kenen uurnalle vaaleissa viivasi vienet?Kenen aivoja silloin sä käytät?Yksinkertainen ihminen varmasti lienet,jos toisten vain toiveita täytät. Sitten haukut, kun kaikki on pielessä,sillä piru on mielessä.Hyvä julkkis on ehdolle pantu vain siksi,että massoilta äänet hän kerää. Usein…
Aihe Otto Rummukaisen kirjasta Tehtaan tyttö Otto Rummukainen seuraa kirjassaan ”Tehtaan tyttö” muutaman nuoren Wärtsilän tehtaan työläisen elämää tehtaalla sekä talvisodan aikana evakkomatkalla. Kuinka he uurastivat tahoillaan. Sodan tultua he joutuivat evakkoon jonnekin Pohjanmaalle Nurmoon. Taisto jäi sotavangiksi ja alkoi…
Olin pieni tyttö vasta,kun kotonamme luovuttiin savusaunasta.Tehtiin muurit ja piiput sekä hankittiin uloslämpiävä uuni;Sitä kehitykseksi ja elintason nousuksi mökkiläiset luuli!Muistan, miten vanha savusauna oli nokisen mustaja savu meni ulos seinässä olevasta lunkusta.Kutsuivat räppänäksi luukkua tuotanokisesta ikkunalasista näkyi lehmiaitaa ja tupasvillaista…
Oliko se sukellusvene?Oliko lentsikat venäläisiä?Entäs panssarivaunut?Tuleeko lumi jouluksi?Vai sulaako entisetkin? Kuuntelen joululaulujavanhaltarahisevalta levyltä NukahdanHelga Nattintunnelmiin Olisi niin paljonpelättävääniin paljonhuolehdittavaamutta pistäntuikunposliinijoulukuusensisälleja laitan saunanlämpiämään Mutta entäs nejotka lähettävätilmaisia korttejasuulla tehtyjä jajaloillaja mukaan pistävättilillepanokortin entäs se kahta euroaperäävä miesPrisman aulassaantaisko hänelleihan vitosen mieleen…
Joulurunojen uusintoja Nykyajan joulu. 12.12.2018 Irene Peuhkurinen Äiti töistä rientää.Lasta pientä potkurissa työntää.Kaupan joulu korvissa kun soi,Kodin jouluun kovin halajoi. Pimennyt on aattoilta.Kynttiläiset loistaa rappusilta.Äiti lapset tieltään hätisteleekiivaasti näin imuriaan käsittelee. Kaupan laatikot, lämpimiksi ne sai isä,piirakoista pöytään oiva lisä.Mummo…
Tästäpä nyt alakkaa tää tarina,kun Ville ja Uatu työparinaurakoivat ennen noillasalojen suurilla savotoilla.Sarkavuatteet silloin oli muojissa,yöt vietettiin kämpän suojissa. Moottorit ei vielä mehissä pärisssyeikä konesahat kourissa tärissy.Talavet oli lumiset ja pakkaset hirveet,jätkillä pokasahat, justeerit, kirveet.Siinä sitä testattiin metsien miestä,kun vuatekerrat…
Säveleksi tälle runolle käy Hiski Salomaan ”Savonpojan Ameriikkaan tulo”. Värtsin toimituksen näkemys ============================================ Nokkas´ kun vuotaa jo norona alat eppäillä:” Oiskoon tuo KORONA.”Terkkarille lie turhoo soitella,kotikonstein vuan pärjätä koitella. Ennee uskalla et kierrellä kyliä,etkä lähestyä rakkaasi syliä.Jos meinnoot lähemmäksi kieriä,suatat…
Joudumme perumaan Hyvänen aika!- komedia esityksen. Järjestämme esityksen mahdollisesti myöhemmin. Värtsilän Pitäjäyhdistys
Henry Räsäsen esittämä ”HYVÄNEN AIKA! -komedia vierailee Värtsilän Joki-hotellissa tiistaina 17.3. klo 19.00. Liput 5€ (sis. kahvin) Riehakas monologi kertoo tragikoomista elämää eläneen kiertue-esiintyjän taiteilijajuhlasta. Paljastuksia täynnä olevan juhlaillan seremoniamestarina toimii taiteilijan autokuski, joka on neljännesvuosisadan kestäneen keikkailun aikana nähnyt…
Jouluna 2019 Vaikk on joulu joutumassa, juhla suurin saapumassa ei oo haittaa hankiloista eikä niityn nietoksista Vesi lilluu vainiolla, märkäkeli mäen päällä Kuurot katoilla ropisee, räntä ränneistä valuvi Eipä joulu säistä piittaa eikä keliä kysele, joutuu aina ajallansa saapuu vaikka…
Auriko helottaa mieli melottaa kevään ensikaijut hangilla viimoo Valkoinen maaäiti mekossaan odottaa kevättä yön varjot väistyy päivyt pirtanaan venyy Karjala valkosydän kevään liekkiin rapsahtavaan kansaan kulkevaan Kalevalan kankahille Martin Staffan
Leningrad, Leningrad.. Semmoista lystiä, kun oli neuvostoaikaan, ei ole ollutkaan pitkään aikaan. Muistatteko tytöt, miten usein lähdettiin Lenskiin amatöörien kielitenttiin? Ekat reissut kiltisti bussissa istuttiin nähtävyydet määrätyt katsottiin. Vaan entäs kun tavoille opittiin, monenlaista muutakin koettiin. Menomatkalla jo bussissa päätettiin,…
Äiti töistä rientää. Lasta pientä potkurissa työntää. Kaupan joulu korvissa kun soi, Kodin jouluun kovin halajoi. Pimennyt on aattoilta. Kynttiläiset loistaa rappusilta. Äiti lapset tieltään hätistelee kiivaasti näin imuriaan käsittelee. Kaupan laatikot, lämpimiksi ne sai isä, piirakoista pöytään oiva lisä.…
Meni nuoresta asti lujaa tuli kuluttua monta kujaa. Liikkeitä meni kaksi aivan huomaamatta koskaan kuitenkaan en ollut rajatta. Elämä jatkui samaan malliin viina oli rakkahin Reissun teimme Tukholmaan sielläkin aloimme vaan juomaan. Sitten yllättäen haima multa petti se lopulta viinan…
No minkäs teet kun olet syntynyt väärille raiteille Kun löydät jonkun pelästyn ja haluan omille raiteille. Väärillä raiteilla kulkeminen on yhtä juhlaa ja morkkista Aina haluaa unohtaa eilisen kun elämä antaa muistutuksen. Olen koettanut löytää oikeat raiteet saada elämä normaaliksi…
Voi helvetti nämä yksinäiset illat voi saatana myös yksinäiset viikonloput Voi perkele kun kukaan ei käy tai soita. Kuitenkin pitäisi jaksaa ja olla pirteä ja iloinen. Moni kokee tämän saman mulla on tuttuja ja kavereita riittämiin mutta ystävät puuttuvat elämästäni!…
Ilo kuplii sisälläni. Mikään ei ole muuttunut. Kaikki on ennallaan. Mutta aurinko paistaa ja ilo kuplii sisälläni. Ystävälläni on vaikeaa, se kouraisee syvältä. Pinnalla kuitenkin ilo, kun aurinko paistaa. Joskus päivä menee pilveen ja myrskyää. Silloin on taisteltava -vanhankin ihmisen.…
Mä muistan sen lempeän laakson, ainiaan muistan sen, miss’ istuin ma neitoni kanssa, hellästi syleillen; ja kiirehti kesänen päivä, sunnuntaipäivä tyyni. Me varjossa valkean tuomen istuimme ruohistoss’, ja allamme kimmelsi järvi paisteessa auringon, ja loiskelit Ahtolan immet kultasell’ santarannall’. Sen…
Tuli tuosta mieleheni ajatus jo aikamoinen: Elon päivät ehtymässä, olla taidan tieni päässä. Ystäviä ympäriltä manan mennyt on majoille, happanevat haudoissansa muhivat he mullaks, maaksi. Ovat kaikki mielessäni kuten entisaikoinamme. Silti kanssakulkijoina ystävät ylenkyläiset. Moni taiten tartatteli. Asioita aikalailla tämän…
Kottarainen tankkaa elämä on rankkaa pihlajassa lasti sillä pääsee etelään asti. Joutsenella hätä onko jyvä mätä pitäis kupu täyttää hyvältä pelto näyttää Jouko Varonen
Aamun auer avaa silmäni Jänisjoki tervehtii juoksien puuroa ja teetä painikkeeksi kävelen kohti kylätaloa toukokuu ja viljelijät työssään aukaisen netin huokaan helpoituksen hien hyviä uutisia päiväni alkaa lupaavasti Runoilija Martin Staffan
Maailma muuttuu aika rientää lasketellaan pilkitään juhlitaan perinteet romukoppaan globaalia niin globaalia Runoilija Martin Staffan
Aika on ottaa pääsiäinen vastaan rituaaleja monenlaisia ruohon kasvatus munien maalaus perinteinen lammas ruokapöytään ja mämmi jälkiruokana ulkoilu koko perheen voimin Yhdessä oloa läheisten kanssa Runoilija Martin Staffan
kaupungilla jouluvalot kauppakeskus ilotulittaa uutisissa hävittäjä, alasammuttu tulee alas kuin raketti niitä on Prisman aulassa tummia miehiä jotka kaihtavat katsetta niillä on tilipäivä pakolaisia ja ties mitä muita kotioloihin kyllästyneitä kiertelen kauppakeskuksessa kynttilänmyyjä nappaa kuusikymppiä tyttären koristekynttilästä barbie nuken saa…
Odotamme Joulua ja ensilunta hyvän mielen tuojaa muistan lapsuuteni rekiajelut ja tähtitikkujen heittämiset isoon kotikuuseen saunomisen, lumihagessa pyörimiset. pystykorvamme leikkisät haukahdukset yhdessä iso perheemme loi joulun ruokineen parhaat Jouluni koen sen mielessäni aina Jouluisin…….. Martti Tahvanainen
Kolin kauneimmat rinteet ja jyrkänteet, katsoo vaaroilta kaukaisuuteen. Siellä Pielisen saaret ja selkäveet, valo aaltojen leikeissä helmeilee. Puut vaarojen laella naavaiset, karulle huipulle juurtuneet. Äärelle jylhän kauneuden, käy kulkija hiljentyen. Minne päättyy polku tai kääntyy pois, mitä luvata metsien henki…
1. Jospa rustailen runosen siitä kerrasta ekasta. Tapahtui se kauan sitten nuoren neien, melkein lapsen muinoisessa nuoruudessa vuosikymmenten takana. Oli soittaja somainen poika paikan kanttorilla. Hoiti koulun hartaudessa säestykset sointuvasti, taiten kaikki virret veivas. Niin hän niiltä sijoiltansa tehtävänsä tehtyänsä…
