Jouluna 2019 Vaikk on joulu joutumassa, juhla suurin saapumassa ei oo haittaa hankiloista eikä niityn nietoksista Vesi lilluu vainiolla, märkäkeli mäen päällä Kuurot katoilla ropisee, räntä ränneistä valuvi Eipä joulu säistä piittaa eikä keliä kysele, joutuu aina ajallansa saapuu vaikka…
Auriko helottaa mieli melottaa kevään ensikaijut hangilla viimoo Valkoinen maaäiti mekossaan odottaa kevättä yön varjot väistyy päivyt pirtanaan venyy Karjala valkosydän kevään liekkiin rapsahtavaan kansaan kulkevaan Kalevalan kankahille Martin Staffan
Leningrad, Leningrad.. Semmoista lystiä, kun oli neuvostoaikaan, ei ole ollutkaan pitkään aikaan. Muistatteko tytöt, miten usein lähdettiin Lenskiin amatöörien kielitenttiin? Ekat reissut kiltisti bussissa istuttiin nähtävyydet määrätyt katsottiin. Vaan entäs kun tavoille opittiin, monenlaista muutakin koettiin. …
Äiti töistä rientää. Lasta pientä potkurissa työntää. Kaupan joulu korvissa kun soi, Kodin jouluun kovin halajoi. Pimennyt on aattoilta. Kynttiläiset loistaa rappusilta. Äiti lapset tieltään hätistelee kiivaasti näin imuriaan käsittelee. Kaupan laatikot, lämpimiksi ne sai isä, piirakoista pöytään oiva lisä.…
Voi helvetti nämä yksinäiset illat voi saatana myös yksinäiset viikonloput Voi perkele kun kukaan ei käy tai soita. Kuitenkin pitäisi jaksaa ja olla pirteä ja iloinen. Moni kokee tämän saman mulla on tuttuja ja kavereita riittämiin mutta ystävät puuttuvat elämästäni!…
Ilo kuplii sisälläni. Mikään ei ole muuttunut. Kaikki on ennallaan. Mutta aurinko paistaa ja ilo kuplii sisälläni. Ystävälläni on vaikeaa, se kouraisee syvältä. Pinnalla kuitenkin ilo, kun aurinko paistaa. Joskus päivä menee pilveen ja myrskyää. Silloin on taisteltava -vanhankin ihmisen.…
Mä muistan sen lempeän laakson, ainiaan muistan sen, miss’ istuin ma neitoni kanssa, hellästi syleillen; ja kiirehti kesänen päivä, sunnuntaipäivä tyyni. Me varjossa valkean tuomen istuimme ruohistoss’, ja allamme kimmelsi järvi paisteessa auringon, ja loiskelit Ahtolan immet kultasell’ santarannall’. Sen…
Tuli tuosta mieleheni ajatus jo aikamoinen: Elon päivät ehtymässä, olla taidan tieni päässä. Ystäviä ympäriltä manan mennyt on majoille, happanevat haudoissansa muhivat he mullaks, maaksi. Ovat kaikki mielessäni kuten entisaikoinamme. Silti kanssakulkijoina ystävät ylenkyläiset. Moni taiten tartatteli. Asioita aikalailla tämän…
Kottarainen tankkaa elämä on rankkaa pihlajassa lasti sillä pääsee etelään asti. Joutsenella hätä onko jyvä mätä pitäis kupu täyttää hyvältä pelto näyttää Jouko Varonen
Aamun auer avaa silmäni Jänisjoki tervehtii juoksien puuroa ja teetä painikkeeksi kävelen kohti kylätaloa toukokuu ja viljelijät työssään aukaisen netin huokaan helpoituksen hien hyviä uutisia päiväni alkaa lupaavasti Runoilija Martin Staffan
Maailma muuttuu aika rientää lasketellaan pilkitään juhlitaan perinteet romukoppaan globaalia niin globaalia Runoilija Martin Staffan
Aika on ottaa pääsiäinen vastaan rituaaleja monenlaisia ruohon kasvatus munien maalaus perinteinen lammas ruokapöytään ja mämmi jälkiruokana ulkoilu koko perheen voimin Yhdessä oloa läheisten kanssa Runoilija Martin Staffan
kaupungilla jouluvalot kauppakeskus ilotulittaa uutisissa hävittäjä, alasammuttu tulee alas kuin raketti niitä on Prisman aulassa tummia miehiä jotka kaihtavat katsetta niillä on tilipäivä pakolaisia ja ties mitä muita kotioloihin kyllästyneitä kiertelen kauppakeskuksessa kynttilänmyyjä nappaa kuusikymppiä tyttären koristekynttilästä barbie nuken saa…
Odotamme Joulua ja ensilunta hyvän mielen tuojaa muistan lapsuuteni rekiajelut ja tähtitikkujen heittämiset isoon kotikuuseen saunomisen, lumihagessa pyörimiset. pystykorvamme leikkisät haukahdukset yhdessä iso perheemme loi joulun ruokineen parhaat Jouluni koen sen mielessäni aina Jouluisin…….. Martti Tahvanainen
Kolin kauneimmat rinteet ja jyrkänteet, katsoo vaaroilta kaukaisuuteen. Siellä Pielisen saaret ja selkäveet, valo aaltojen leikeissä helmeilee. Puut vaarojen laella naavaiset, karulle huipulle juurtuneet. Äärelle jylhän kauneuden, käy kulkija hiljentyen. Minne päättyy polku tai kääntyy pois, mitä luvata metsien henki…
1. Jospa rustailen runosen siitä kerrasta ekasta. Tapahtui se kauan sitten nuoren neien, melkein lapsen muinoisessa nuoruudessa vuosikymmenten takana. Oli soittaja somainen poika paikan kanttorilla. Hoiti koulun hartaudessa säestykset sointuvasti, taiten kaikki virret veivas. Niin hän niiltä sijoiltansa tehtävänsä tehtyänsä…
Tuli maailman turuilta omat lapset onneksemme lomaviikkon vietäntähän, talven selkää taittaaksensa. Tupa tuosta siivottiinkin, kesämökki kerkeästi kotoisaksi korjattihin. Savusaunan siintyessä avannosta veettiin vesi pitkin polkua kapoista. Toki tuuralla hakaten tuli aukko suuremmaksi. Sopi sinne sutkahdella kiukaan kuuman kainalosta löylyn lyömisen…
Syntyi lapsi maailmaan. Kodin sai hän parhaan. Hoitaa äiti, neuvoo isä, tavat kauniit – hyvä lisä. Kirkkoon usein kulkee tie, sinne vanhempansa vie. Kasvaa lapsi, karttuu usko. Häntä johtaa ristin rusko. Turvaisaa on elo täällä: perustus kun uskon päällä. Syntyi…
Oliko se sukellusvene? Oliko lentsikat venäläisiä? Entäs panssarivaunut? Tuleeko lumi jouluksi? Vai sulaako entisetkin? Kuuntelen joululauluja vanhalta rahisevalta levyltä Nukahdan Helga Nattin tunnelmiin Olisi niin paljon pelättävää niin paljon huolehdittavaa mutta pistän tuikun posliinijoulukuusen sisälle ja laitan saunan lämpiämään Mutta…
Vaihdan ykköskanavaan. Mietelausetta luetaan. Sujuvasti soljuu sanat taitajan runoksi muodostamat.` Kuulin säkeen, kuulin kaks, tullut en hullua hurskaammaks. Pitääkö taidetta ymmärtää, vai hemmettiinkö koko pää? Onko nyt koe kuulijalle, testikö taiteen tarvitsijalle? Miksi ei säteile mulla polla? Sisältä täytyy sen…
Pilvilinnojen rakentelu ei suinkaan ole hukkaan heitettyä aikaa: meidän on vain muistettava tehdä niille myös perustukset. Taitava arkkitehti näkee luomuksensa ensin mielikuvituksessaan valmiina . Sitten alkaa vaihe, jolloin hän muuttaa kuvitelmansa todellisuudeksi. Rakenna sinäkin sisimmässäsi tulevaisuuden taloasi, mutta älä pysähdy ihaniin kuvitelmiin! Ryhdy…
Maailman kansat pauhaa, ei tiedossa rauhaa. Pieniltä maita ottavat, murhetta monta tuottavat. Äärellä Mustan meren, nähtiin monen veren. Maahan silloin vuotavan, neuvosta nurjan johtajan. Edessä monet pakotteet, niissäkö lie pelotteet. Näissä tuskin pelotusta, johtajille ei järkytystä. Voimmeko näistä oppia, asioihin…
Tulivat sitten maaliskuun hangetkin. Kävelin sulan laidassa ja telkät siellä pitivät peliään. Selällä oli vielä pilkkimiesten “kartta” näkyvissä. Suolla oli joskus juossut pupujussi, mutta lumisade oli pehmentänyt jäljet. Tienvarren kallio- leikkauksessa oli melkoinen “tippukivinäytös”. Joutsenetkin olivat ilmaantuneet tutuille paikoille. Hiiripöllö…
Suomi-tyttö Enni lautaili hopeaa eikä näytellyt edes kopeaa Naiset viestissä näytti vaikka ruotsi kultakaapin täytti Musti hiihti suksille vähän mutta jätän spekuloinnin tähän Ruotsin doupatut miehet lätkän loppukilpailupaikan vei mutta suomi pronssia Usalle antanut ei hopeaa tuli parisprintissä aikku oli…
Kone kulki kaukomaille pöristeli päällä pääni. Takamukset tuoliloilla, topattuina täyttehillä pullukoiksi, pehmoisiksi, atriana ankkaherkut saatavilla sievät snpsit matkaajilla mahtavilla, pätevillä päättäjillä. Itse aivan alhaisena ryteikössä rämmiskelen. Jalka juuttuu juurakkohon, kenkä kainaloon kivikon. Varistelen vaapukoita, asettelen astiaani marjat maukkaat ja mehevät.…
Kyllä kuulen kutsumisen luokse Luojani luotetun Varoitukseks ´ vaivat laadit, taudit totutellakseni ajatukseen aikamoiseen. Vaikka valmisna oliskin, sitkeästi silti toivoo päästä päähän huomispäivän. Vuosi vielä vieriköhön! Isot on ilot edessä, rupeamat riemulliset täällä luomakunnassasi, maallisissa maisemissa: Soutelen sinivesillä, vaikka rustot…
Tiesin tyttöni tulevan mieluisensa mies muassaan. Harmaa arkeni hajosi ilon pikku pisaroiksi. Ilo innoksi isoni, pani puhtia elohon. Seitit seiniltä sivalsin, paikat pesin puhtahiksi. Pullat leivoin, piiraat paistoin, herkkuruuatkin rakensin pääsiäiseks`pöytään panna vuotetuille vierahille. Ruualle kun rupesimme, tiput tanssi pöydän…
Lumi vierastaa puun tyveä. Jäniksen jälki leviää hangella. Jäinen puikko jatkaa kasvamistaan, kun öinen kylmyys antaa periksi päivän auringolle. Paiste nostaa esiin talven haalistamat kesakot. Odotan. Luonto on antanut lupauksensa.
Syksy sitä muhitteli, sylissänsä sylkytteli. Vihdoin vaipat poies potki tenava tosi tomera. Pakkasen pan´ paukkamahan nurkat kaikki napsamahan jäät järven jymisemähän, tuulen tuiman tuivertamaan tietkin täysin tasaisiksi. Pihamailta polut pyyhkii, jäljet juoksusta jänisten. Ikkunoihin ihanaiset pitsiverhot pisteleiksee, kuurankukin kuvioitsee. Puut…