Eilinen peitti lumella maan,
tänään sitä kolata saan.
Ei työpulaa mulla, antaa lumen tulla.
Huomenna sulaa, sitten lumesta pulaa.
Ajatukset pielessä, entisajat mielessä.
Vuosi on vaihtunut, tammikuu haihtunut.
Helmikuussa kynttilänpäivä,
huhti ja touko, viljat jo maassa.
Sade rummuttaa lypsypallia haassa,
vihreä syvenee, kesää se enteilee.
Hiki hatussa, aamukasteella
takukon niitossa viikatteella.
Haasiot rivissä metsän reunassa.
Ruvon alle sapilaat, missä lie apilaat.
Kuhilaat pellolla, elokuun puolella.
Syksyksi kääntyy, nurmikko vääntyy
kymppivältillä, vältti jo kivessä,
tähtiä lentää vältin kärjestä.
Loka ja marras, hämärä harras,
tuulta ja myrskyä, laineiden tyrskyä.
Kivikkopellotkin leivän antoi,
ämmänlängillä vedet kantoi
ja talkkunat keitti, maaseudun muorit,
karstasi villat ja rukit ne pyöri,
monessa talossa, karpiitin valossa.
Jouluksi sika, lopetti matkansa,
harjakset virpiin, pikilangan jatkona.
Lapikkaan pohjassa, puunaulat rivissä.
Ostokupongit käytettiin tarkkaan,
silloin luotettiin Suomen markkaan.
Martti K
TEKSTI: Martti Kotiranta
KUVA: Kukkolampi kesä 2022 (Erakkorannan kuva-arkisto)