Kategoria: Ajan patinaa

Kohti parempaa maailmaa

Utopiasiirtolaisuutta Utopia on sellaista jota ei ole olemassa, mutta sinne kannattaa kuitenkin pyrkiä Suomessa, ja varmaan muuallakin on uskottu, että ”aavan meren tuolla puolen” on ihannemaa Tämä artikkeli liittyy utopiamatkaan, jonne Heikki Sallinenkin vaimonsa Annan os. Parkkulaisen kanssa läksi Suomalaiset…

Share

Heikki Sallinen muistelee siirtolaisuuttaan

Osa 2 Kitee Tohmajärvi lehden toimittaja kävi tammikuulla 1968 haastattelemassa Heikki Sallista hänen täyttäessään 75 vuotta. Heikki asui silloin Uusi- Värtsilän ”firman talossa.” Haastattelupäivänä oli pakkasta -30 c. Suomalaisista joka ainoa oli uudisraivaaja. Moni perustikin elämisensä sillä periaatteella, että tulee…

Share

Penedon kadotetun paratiisin pelasti turismi

Tekstin lainaus YLE-Areenan julkaisusta Liittyy Heikki Sallisen matkakuvauksiin Brasiliassa Penedon laaksossa on kukoistanut yksi menestyneimmistä suomalaisista siirtokunnista. Unelma vegetaristisesta unelmayhdyskunnasta romuttui kuitenkin lukuisiin ongelmiin. Nykyään suomalaisuus näkyy Penedossa pikku-Suomena, joulupukin talona sekä tanssipaikka Clube Finlândiana. Sen johtajana toimi harras kristitty…

Share

Polttava koti-ikävä jouluna

Heikki Sallinen OSA 1 1900 -luvun alkupuolella perustettiin suomalaisia siirtokuntia kaikkiin maanosiin. Siirtokuntiin haettiin samanmielisiä ihmisiä. Esim poliittisia, uskonnollisia ja tiettyä elämäntapaa edustavia, kuten vegaaneja 1901 perustettiin siirtokunta ”Sointula” Kanadaan, sosialistinen 1901 – 19051906 Colonia Finlandesa, sosialistinen 1906 – 1940…

Share

Veteraaneja tapaamassa

Vuosia sitten sain käydä tapaamassa sotaveteraaneja Joensuun sotaveteraanien kuntoutus paikassa. Eräänlaisena ”tekosyynä” oli kaukopartiosotilas Onni Määttäsen syntymäpäivä. Hän täytti 101 vuotta. !00- vuotis kekkereihin en rohjennut mennä kun hänellä oli silloin virallista ohjelmaa ja tärkeitä vieraita. Tiesin, että hän oli…

Share

Veljeä ei jätetty_uusinta

Artikkelin uusinta. Artikkelin on kirjoittanut Aarre Partanen ja se on julkaistu Värtsissä aikaisemmin 6.12.2010 Näin itsenäisyyspäivänä 2010 tekee mieli kertoa tositapaus lähes 70 vuotta sitten Jatkosota oli alkanut heinäkuun alussa 1942. Suomalaiset joukot olivat edenneet lähelle Karhumäkeä. Kersantti Lauri Lötjönen…

Share

Kevään korvalla

Sain käsiini vanhoja valokuvakansioitamme, taisivat olla lainassa pitemmän aikaa. Tuli jälleen nostalginen olo niitä katsellessa. Tässä kuvassa perhe Partanen asuu Heinävedellä rautatieläisten kasarmilla, kolmen perheen talossa. Kevät näyttäisi olevan tulollaan, ja mummit ja ovat vierailulla. Liisi-tytär ja Hannu-poika mukana potretissa,…

Share

Hyvät ystävät ja kylänmiehet!

Näin sanoi aikoinaan muuan toimittaja ääniradiossa kauan aikaa sitten. Syksyyn on tultu väistämättä jokavuotiseen tapaan. Uimakausikin on jo loppunut, vedet viilenivät niin järvistä kuin joistakin. Onneksi löytyy uimahalleja joillakin paikkakunnilla, niin kuin meillä täällä Joensuussa. Polskutella voivat mielin määrin niin…

Share

Karinjoella

Sateiset terveiset taas täältä Joensuusta. Sain aikaiseksi ruveta plarailemaan vanhoja valokuvakansioita. Sattuipa kohdalle nuo uimarantakuvat Karinjoelta. Vuosi näyttäisi olevan 1991, kun lähdettiin Aken kanssa pistäytymään omalla kyydillä päiväselti vanhassa Värtsilässä. Uimapuvutkin tuli mukaan ja niinpä sitten suunnattiinkin ensiksi Karinjoelle. Anton…

Share

Ostokorttien aikaan 3

Pula-ajan korttipeliä Teksti: Hilkka Partanen Kiitokset Alpolle ostokortin kuvastaSepä herätteli muistoja tästä korttipelistä, jota käytiin sota-aikana ja sen jälkeen vuositolkulla. Olin silloin kaupassa töissä ja tämä koko Suomen kattava ”korttipeli” tuli enemmän kuin vain tutuksi. Meillä myymälän tytöillä oli pikku…

Share

Ostokorttien aikaa 2

Yleistä Omaa kokemusta tästä korttiajasta ei juurikaan ole, mutta toisten kirjoituksia selaillessa saa sen käsityksen, että onpa ollut kaupanteko monimutkaista. Valtavalla kiireellä luotu korttien käsittelysysteemi olisi nykyisellään vaatinut jo monipäiväisen koulutuksen jatkokursseineen. Artikkelin tiedot on keräilty lähinnä Wipediasta sekä Kansalliskirjaston…

Share

Ostokorttien aikaa 1

Nopeita päätöksiä 20.9.1939 peustettiin Kansanhuoltoministeriö. Tehtävänä ”käsitellä asioita, jotka koskevat väestön toimeentulon ja maan talouselämän sekä taloudellisen puolustusvalmiuden turvaamista”.  Suomen itsenäistymisestä saakka oli yritetty etsiä mallia muista maista ”nälän organisoinnista” . Levottomuus maailmalla pahensi pula-aikaa entuudestaan. Päätettiin aloittaa (kaiken) säännöstely…

Share

Olympiaurheilua ja ”aasinsiltoja”

Tokion 2020 olympiakisat Viikko on vierähtänyt ja maailman huippu-urheilu ohjelmaa on ollut tarjolla mielin määrin. Yritän tässsä välttää kaikenlaisen kommentoinnin, koska niitä on tullut tiedotusvälineistä. Näin vanhana ukkona tulee vertailtua nykyisiä saavutuksia joihinkin itselle mieleenjääneisiin kilpailuihin ja tuloksiin. Muistelen tässä…

Share

Kuvia Uusi-Värtsilän raitilta

Teksti ja kuvat: Alpo Rummukainen Näin jossain Värtsin kirjoitusten kommeneissa toivomuksen, että tahtoisi nähdä, miltä entinen Uuden-Värtsilän kotiseutu näyttää. En ole koskaan asunut siellä enkä tunne niitä paikkoja. Kävin eräänä ehtoona katsomassa. Hiljaiselta näytti kylätie. Yksi koira ja hänen ulkoiluttajansa…

Share

Ei suurilla tuloilla, vaan…

Kunnallisvaalit on pidetty ja paluu arkeen on edessä. Olen yrittänyt lukea Värtsin verkkolehden tarkkaan, mutta vaaleista en muista nähneeni mainittavan sanaakaan. Omasta puolestani kiitän heitä jotka pistivät itsensä likoon yhteisten asioiden vuoksi asettumalla ehdokkaiksi ja isot kiitokset myös niille ketkä…

Share

Sikkerivaaran silta

* ”Jänisjoen ylittävä Reposen silta Sikkerivaarantie Niiralan Uudessakylässä v. 1925. Sillan rakensivat kyläläiset yhteistuumin, Reposen aloitteesta”. * Teksti: Perinne-albumi nimisestä kirjasta, julkaistu 1984. Taustalla näkyy Ranilan talo, jossa asui Emil Reponen, rautatievirkailija.  Silta valmistui huhtikuussa 1908. Sillan piirustukset laati rakennusmestari…

Share

Niiralan hovin historiaa. Osa 5

Aulis Kosonen Kunnan tilan lopettaminenTyhjillään ollut hevostalli muutettiin lihakarjan kasvatukseen sopivaksi, porsivat emakot pidettiin vanhassa sikalassa ja porsaat kasvatettiin entisessä tallissa. Maanviljelys ja lihakarjanpito loppuivat vuoteen 1986 mennessä. Värtsilän kunnan omistaman Niiralan hovin alasajo oli alkanut. Tilalla olleen irtaimiston huutokauppa…

Share

Niiralan hovin historiaa. Osa 4

Aulis Kosonen Niiralan hovin ranta Joen penkkaa oli loivennettu ja rannassa oli pitkā puinen laituri. Talvella joesta nostettiin suuria jääharkkoja ja ne kuljetettiin hevosilla samasta loivasta jokipenkasta ylös. Jääharkot vietiin puusillalta maakuoppaan, joka oli Valkoiselle talolle johtavan tien varrella. Harkot…

Share

Niiralan hovin historiaa. Osa 3

Aulis Kosonen Rakentaminen jatkuu Uutta kunnantaloa alettiin rakentaa 1956 Niiralan hovin päärakennuksen viereen. Kunnantalo valmistui 1957 ja talossa oli myös asuntoja. Rakennuksen päässä oli talli paloautolle. Pian Niiralan hovin päärakennus purettiin. Saamani tiedon mukaan rakennuksen hirret ja kattopellit myytiin tai…

Share

Niiralan hovin historiaa. Osa 2

Aulis Kosonen Värtsi julkaisee Aulis Kososen Värtsilän Niiralan hovin historiaa. Ensimmäinen osa on julkaistu Värtsissä 19.4.2021Jatko-osa julkaistaan useampana päivänä peräkkäin Niiralan hovin maatilan pinta-ala oli aluksi noin 100 hehtaaria. Maatilan taloudenhoitajana toimi Vilho Mäenpää vuodesta 1925 vuoteen 1940, jolloin hän…

Share

Muistoja verestämässä

Muistanettako työ sitä, ku mie aikonaa kirjotteli sinne Värtsii talavisova aikasesta härkävaunu-matkasta sotoo pakoo halaki Suome. Se ikimuistone matka piätty viimennii Virroile Vaskuu asemalle , ja sieltä meijjät sitte kuskattii hevoskyyvvillä sinne Havangankylää. Siellä meijjät majotettii vasta par vuotta sitte…

Share

Pohjois-Karjalan suursuunnistus 1955

Värtsilän Kisa (VäKi) mukana viimeiselle osuudelle saakka Täällä Itä-Suomessa oli takavuosina todella rankka viestisuunnistus.Koli – Joensuu välillä. Verkkolehden lukija löysi yhden artikkelin kyseisestä suunnistuksesta. Sanomalehti Karjalainen 21.6.1955 Eräs artikkelin kohta tässä suurennettuna”Viestin pisin osuus oli väli Puso-Heinävaaran koulu eli 16…

Share

Mikä talo Pussinpohjassa?

Hei Olen Jouko Hynynen. Isäni Teuvo Hynynen on Aleksi (Ale) Hynysen poika. Aleksista on täällä Värtsin palstoilla keskusteltu paljonkinMeillä on kotona ollut Soanlahti-Pälkjärvi-Värtsilä kartta, mikä on liitteessä.Toiseen karttaan isäni on tehnyt merkintöjä lyijykynällä: Eli tonttia Ryösiöjärven molemmin puolin ja asuinrakennus…

Share