Minulla on viha-rakkaussuhde. Tunnustan heti, että kyse on viinimarjapensaista. Kerron ensin mistä viha tai paremminkin vastenmielisyys niitä kohtaan on muodostunut. Kotonani oli kymmeniä musta- ja punaherukkapensaita. Pensaiden alustat pidettiin puhtaina kitkemällä, ja sehän oli vanhempien mielestä mitä sopivinta kesätyötä meille…
Kuukausi: heinäkuu 2011
Viipurin koktaili
Viipuri on melkoinen sekoitus: mahtavaa arkkitehtuuria, rappeutuvaa kulttuurihistoriaa, sodan raunioita, uusrakentamista… Noin 81 000 asukkaan kaupunki on melko kansainvälinen kauppa- ja teollisuuskeskus. Satamassa käyvät valtamerialukset ja siellä toimii telakka. Viipurista tuhoutui sota-ajan pommituksissa 70 prosenttia, mikä näkyy kaupunkikuvassa. Arkkitehtoonisia luomuksia…
Illan paloa
Muistattehen Kaustajärvellä lomailleen Samin, 14, joka sai joululahjaksi kameran. Iltaisin hän harjoitteli soutamista – ja otti samalla kuvia. Aurinko jo laski, kun hän palasi retkiltään. Kerran hän huomasi mökin portaan pielessä emoaan odottelevan linnunpoikasen. Ja kun hän vilkaisi sisään mentyään…
Vanha kaupunki
Käkisalmi on Laatokan vanha rantakaupunki. Se sai kaupunkioikeudet vuonna 1618 silloisessa Ruotsin valtakunnassa. Kaupungissa pidetään vielä markkinoita, mutta harvemmin kuin ennen. Kuulu tori on nimetty Leninin aukioksi. Sen vierellä on 1700-luvulla istutettu puisto. Suomen aikaisia rakennuksia on säilynyt vähän, sillä…
Kesän värejä
Tämä kesä on taas ollut hellekesä. Saadaankohan syksyksi vielä oikein intiaanikesä. -Kukahan se tuommoisen nimen lämpimälle syyskesälle lie keksinyt? – Oli miten oli, kesä on tarjonnut monenlaista ihanuutta jos lie ollut tuskaakin. Ihanuuksilla tarkoitan tällä kertaa kesäistä väriloistoa, herkänkauniita luonnonkukkia…
Osuuskunta Maito
Värtsilässä toimi Osuuskunta Maito, jonka meijeri sijaitsi Notkolta Kylänpäähän päin. Kovin paljon ei tämän liikelaitoksen toiminnasta tietoja löydy. Vieläkö on aikalaisia, jotka muistaisivat? Johtajattarena oli Aino Tietäväinen, os. Pärnänen, Sortavalan maalaiskunnan Otsosten kylässä 1910 syntynyt meijeristi. Hän oli naimisissa talvisodassa…
Jänisjärvellä
Uistelimme monta tuntia Jänisjoella. Ei tärpin tärppiä. ”Lähetään Jänisjärvelle”, sanoi kaveri. Mikäs siinä, täällähän se käy, kun on passi ja viisumi. Mentiin tietä, jollaista ei uskoisi olevan olemassakaan. Värtsilästä Jänisjärvelle oli monta monttua tiessä. Perillä oli valittavana useita lomapaikkoja, menimme…
Hohoi, Vesikunta
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristönhoitopäällikkö Jukka Savolainen arvioi torstaina, että Värtsilän Vesikunnan olisi syytä tarkistaa Kukkolammen rannalla olevien vesilaitteiden kunto. Lammen vesi on ainakin puoli metriä alempana ajankohdan normaalia tasoa. Savolainen oli ensin taipuvainen uskomaan, että syynä ovat luonnonolot eli kesän kuivuus…
Pianovirhe
Värtsilän kesäteatteri tiedottaa, että sunnuntain 31.7. näytöksen kohdalla on Uutisalasimessa väärä kellonaika. Poikamiehen pesäpuuta aletaan oikeasti kaataa kello 14. Tulukeehan kahtomaan, miten Immulle käypi.
Voi näitä päiviä
Hellettä on riittänyt, ja kesätuulta. Ainakin Värtsilässä päivät ovat hymyilleet. Oheinen kuva on tosin Vuoksen varrelta, Käkisalmen ja Viipurin väliltä. Ajat ovat muuttuneet siitä, kun suomalaiset sotilaat uivat Vuoksen yli. Jostain näiltä paikoin se tapahtui, nykyisen matkailukeskuksen paikkeilta…
Perhopojat
Värtsilässä on ainakin kaksi perhonsidonnan harrastajaa. Jussi Pitkänen ja Jukka Kosonen esittelivät taitojaan viimeksi pitäjäpäivillä. Asiaan vihkiytymätön ei voi muuta kuin ihastella harrastuksen tuloksia, värikkäitä ja mielikuvituksellisia vieheitä, jotka kaiketi helposti pettävät kalan. Sehän on tottunut napsimaan luonnonötököitäkin vedestä ja…
Yhdeksän henkeä
Värtsissä 16.2.2011 oli ”Yhdeksän haudan rivi” –niminen, mielenkiintoinen ja erityisesti minulle ajatuksia herättävä kertomus kommenttivastauksineen. Luin kertomuksen vasta äskettäin. Se sai kuitenkin minut pohtimaan erään sukulaismiehen kohtaloa, jonka luulin olevan sankarihaudassa Tohmajärven Kirkkoniemessä. Olin tämän vainajan sisaren kyytimiehenä, kun hän…
Unikeko
Juuri kun Jaakko on heittänyt veteen kuuluisan kylmän kivensä sinne heitetäänkin jo unikekoa. Jos asiaa jää miettimään tarkemmin, voi vain ihmetellä, kuinka tälläinen unikeonpäivä on jäänyt almanakkaan ikäänkuin muinaismuistoksi. Onko kukaan edes nähnyt oikeaa unikekoa? Nyt en tarkoita samannimistä jyrsijää,…
Sataako tänään?
Unikeonpäivä, monissa maissa nimeltään seitsemän nukkujan päivä, on vanha kristillinen merkkipäivä, jolla muistettiin seitsemää Efesoksen marttyyriä. Legendan mukaan nuorukaiset pakenivat 200-luvulla kristittyjä vainonnutta keisari Deciusta luolaan ja heräsivät vasta 200 vuotta myöhemmin. Unikeonpäivä on muun muassa Saksassa Tanskassa, Englannissa ja…
Lindgrenin satu
Astrid Lindgren: Kultasiskoni, suom. L. Aro, kuv. Hans Arnold, WSOY 2011. Liisa on yksinäinen. Niin yksinäinen, että hän kuvittelee itselleen ystävän, joka asuu ruusupensaan alla, ihmeellisessä maassa. Lindgrenin kauniin sadun puitteet ovat tuttuja vaikka Narnia- sarjasta. Tyttö nimittäin pääsee salaisen…
Saalistaja
Värtsilän laaksolle luonteenomaisia lintuja ovat haukat. Ne saalistavat peltojen yllä, lekuttelevat ja liitelevät rauhallisesti, joskus yhtäkkiä syöksähtäen. Jätän tämänkin haukan tunnistamisen suosiolla asiantuntijoille. Epäilisin sen olevan sinisuohaukan (naaras), mutta vannomatta paras. Jossain Sääperin rantapusikoissa se ilmeisesti pesii. Aivan helppoja nämä…
Köyhän miehen jääkaappi
Ammattikoulussa sähköinsinööri selosti meille jääkaapin toimintaa. Hän aloitti jotenkin siihen tapaan, että ennen kuin jääkaappeja oli keksittykään, oli ihmisten pidettävä eväänsä syöntikelpoisina säällä kuin säällä, ja juomat mielellään viileänä helteisellä heinäpellollakin. Eräs ikivanha tapa oli kuulemma ”köyhän miehen jääkaappi”. Se…
Paikallisuutta lisää
Värtsiläpäivät tulivat ja menivät. Kuukausien valmistelujen tulos oli ”hetkessä” ohi. Ehkäpä sentään tunnelmat viipyvät kävijöitten mielissä kauemmin ja kenties lämmittävätkin. Jokaisella on omat odotuksensa, mitä tällaisissa kesätapahtumissa pitäisi olla. Jos Värtsilän kokoinen paikkakunta pystyy toiveista edes osan täyttämään, niin hyvä…
Jaakon kivet
Jaakon päivä on ollut almanakassa heinäkuun 25. päivänä jo vuosisatojen ajan. Miehekäs Jaakko – apostoli Jaakob Sebedeuksen poika – päättää naisten viikon. ”Hän heittää kylmän kiven veteen ja lopettaa kansanomaisen uimakauden, hän naulaa tuohen kiinni ja houkuttelee lapset papumaahan, hänen…
Is-keskus
Värtsilään perustettiin jatkosodan alettua Is-keskus, joka toimi Sortavalan ilmansuojelupiirin esikunnan alaisena. Kokemäellä perustettu Is-komppania saapui Kaurilan asemalle 25.7.1941 ja jatkoi samana päivänä matkaa Värtsilään. Teuvo Eronen on poiminut kirjaansa ”Vanhan veteraanin tarinoita” tietoja yksikön toimintakertomuksesta. Is-päällikkönä toimi Värtsilässä Friedrich Slöörsen…
Mestarin novelleja
Ernest Hemingway: Kilimandsaron lumet, novelleja, Tammi. Sain käsiini Hemingwayn novellikokoelman kahdella eurolla. Kirja oli pehmytkantinen pokkari, mutta sisällöltään täyttä rautaa. Joku kirjallisuuden harrastaja sanoi, että Hemingway kuvaa liian paljon väkivaltaa. Johon minä, että ei hän kuvaa niinkään väkivaltaa, vaan siihen…
Matti Majoisen puhe Huoltotien opastaulun paljastustilaisuudessa
Värtsilän Kenraalinkylässä paljastettiin sunnuntaina 24.7. Huoltotien historiasta kertova opastaulu. Huoltotie liittyy Suomen sodanaikaiseen historiaan ja erityisesti sen merkitystä korostaa se, että merkittävimmän sotaa kuvaavan teoksen Tuntemattoman sotilaan kirjoittajan Väinö Linnan oma tie sotaan kulki juuri Huoltotien kautta, sillä Linnan joukko-osasto…
Kävijöitä 1600
Värtsiläpäivillä oli järjestäjien arvion mukaan kävijöitä noin 1 600. Sunnuntai alkoi hieman hiljaisemmin, mutta vähitellen kansa toipui edellisillan karaoke-esityksistä. Sinilinnun esiintymislavalle oli illalla ollut jonoa. Kävijät tuntuivat tyytyväisiltä tälläkin kertaa, päivien vetopuuhissa mukana oleva Matti Jaatinen oli saanut vain positiivista…
Tuleville sukupolville
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Huoltotie sai opastetaulun sunnuntaina. Everstiluutnantti evp. Matti Majoinen totesi paljastuspuheessaan, että tarkoituksena on tallentaa kappale jatkosodan aikaista historiaa tuleville sukupolville. Majoisen ukki asui tien varrella. Opastetaulun pystyttivät Tohmajärven-Värtsilän reserviläiset. Jatkosodan alkamisesta on kulunut 70 vuotta. Linnan…
Kateissa löytyy
Sääperin suoran varrella (nykyistä Ilomantsintietä) asui kuorma-autoilija Laamasen vastapäätä Koljosen sisarukset omakotitaloaan. Laamaset tien Savikon puolella ja Koljoset tien Sääperin puolella. Liittymä näkyy äskettäisen Taas rysähti 18.7.2011 -uutisen Suistumispaikka -kuvassa autonromun takana heti oikealla. Koljosen sisaruksia oli kaksi, ehkä kolme,…
Helle helli
Sää suosi tällä kertaa Värtsiläpäivien lauantaita. Kuurot kiersivät Arppen Pihan, vettä tuli kuulemma rankasti naapuripaikkakunnilla. Sadat vieraat tulivat kuulemaan Värtsilän viimeisiä kuulumisia ja vaihtamaan mielipiteitä tuttujen sekä tuntemattomien kanssa. Osallistujien päivä kului kiireettömään tahtiin myyntipaikoilla kierrellen ja yhdistysten esittelyjä seuraten.…
Patsaalla kello 10.30
Mies seisoo Arppen patsaan juurella kylätalon edessä. Toinen mies lähestyy. Molemmilla on tietynlaiset lakit, jotta tunnistaminen olisi helpompaa. Värtsiläpäivät ovat alkamassa, kello on 10.30. Ilmassa oli historian havinaa, kun värtsiläinen Kalervo Mantsinen, 71, ja helsinkiläinen Paavo Immonen, 74, tapasivat 67…
Värtsilä ja Pälkjärvi
Värtsilässä 1853 toimintansa aloittanut rautatehdas avasi ansiomahdollisuuksia myös pälkjärveläisille. Maantien valmistuminen 1860 -luvun alkuvuosina Pälkjärveltä Värtsilään edesauttoi työssäkäynnin mahdollisuuksia. Niinpä suuri osa Pälkjärven tilatonta väestöä siirtyi ansiotyöhön Värtsilän tehtaalle. Työmiehiä tarvittiin järvi- ja suomalmin nostotöissä. Lämmitykseen tarvittavan polttopuun hankintaan tarvittiin…
Mummoni Johanna
Niitä on jonoksi asti. Naisten nimipäiviä riittää viikon jokaiselle päivälle. Riikka aloitti, Tiina ja Kirsti juovat kakkukahvinsa viikon lopuksi. Johanna, suosituin viikon nimistä sijoittuu keskivaiheille. Johanna, se on myös mummoni nimi. Hän oli pappilan rengin ja piian tyttö. Tukka napakasti…
Nyt näkee
Viime vuonna Värtsiläpäivien aikaan Patsolan mäeltä urheilutalon viereltä ei nähnyt Vanhaan Värtsilään. Lepikot olivat kasvaneet liian korkeiksi. Keväällä Veikko Rummukainen, toimen mies, tarttui pokasahaan ja teki lepät polttopuiksi. Luvan antoi itse Tohmajärven kunnanjohtaja. Nyt voi Patsolan mäeltä kiikaroida entisille asuinsijoille.…