Kaurilan kylä oli talvisodan jälkeen jäänyt rajakyläksi. Juhannusaattona 1941 meillä oli sieltä evakkoon lähtö edessä, jo toisen kerran elämässä. Kaurilan asemalle saapui pitkä juna matkustaja- ja härkävaunuja. Asukkaat pikkunyytteineen kyytiin ja matka alkoi. Mukaan sai ottaa, mitä käsissään jaksoi kantaa. Kylään jäi sotilaiden lisäksi vain suojeluskuntalaisia ja lottia. Siviiliväestön poistuttua sinne siirtyi armeijan yksiköitä. Rajalle […]
Kesäreissulla Lustoon ja Retrettiin menimme ensimmäiseksi tutustumaan Retretin aarteistoihin. Luolasto oli todella masentavan synkkää taidetta pullollaan. Tuli mieleen, että milloinkahan Retretti pystyy yhdistämään huumorin ja optimismin luolaston tummiin ja synkkiin sävyihin. Silloin tarvitaan ainakin valoa lisää ja elämäniloa. Ainut teos, joka sai hymynväreet suupieleen, oli Heli Ryhäsen ( s. 1971) Suursyömäri. Luolasto päättyi Tuonelan joen
Värtsilän rautatehtaalla työskennellyt sähkömies Valto Hyttinen ystävystyi apteekkari Ville Helveen kanssa. Hän asui kivenheiton päässä apteekilta, ja on muistellut yhteisiä ”projekteja”. Vuonna 1938 Hyttinen oli tekemässä ylitöinään sähkötöitä Helven kotona. Ulkorakennuksiin tuli uudet lyijyjohtoasennukset, muovijohtoja ei vielä ollut olemassakaan. Töitten päätyttyä apteekkari tuli katsomaan, ja yhdessä miehet tuumailivat työn tehdyksi. Kohta työnantaja tuli uudestaan kädessään
