Kevään tunnetuimpia sieniä ovat korvasienet (muistakaa keittää vähintään kahdessa vedessä kymmenen minuuttia kerrallaan ja huuhdelkaa välillä). Myös erinomaisia, suoraan pannulle pantavia huhtasieniä löytää joskus. Kuvan punamaljakas ei ole ainakaan suomalaiseen makuun syötävä sieni, vaikkei myrkyllinen olekaan. Kaunis se on ja melko harvinainen eteläinen laji. Värtsilässä sitä löytää esimerkiksi peltojen metsäsaarekkeilta, joissa on maahan hautautuneena lepän […]
Viimeisillä lumilla loikki Sääperin reunamilla vastaan jänis. Luulin sitä rusakoksi, kunnes huomasin, että hännän päällys oli vaalea. Rusakolla on aina musta. Ajattelin, että onpa aikaisin metsäjänis vaihtanut kesäluukkiin. Jäniksen arvoitus jäi vaivaamaan. Kaivelin esille kuvan, joka oli otettu myöhempänä ajankohtana, sulien maitten aikaan. Metsäjäniksellä oli vasta tuolloin meneillään turkinvaihto. Huomattavan kirjavalta se näytti. Alan kirjallisuudessa
Jos vapun jälkeen kuuluu mäkätystä, se voi olla lähtöisin oheisen kuvan linnusta. Taivaanvuohi on lennossa vaikea kuvattava, mutta Savikontien varrella se oli istahtanut langalle hengähtämään. Lintukirjat kertovat mäkättävän äänen syntyvän koiraan soidinlennossa. Kun se syöksyy taivaalta vinhaa vauhtia vinosti alas, jäykät uloimmat pyrstösulat aiheuttavat ilmanvastuksen takia väristessään erikoisen mäkätyksen, joka lienee useimmille tuttu. Osaa se
Naakka on yleinen lintu Värtsilässä. Taannoin joku taisi Värtsin palstoilla vaatia sille tihutöistä kuolemanrangaistusta. Nyt saattaa muutakin apua olla tulossa korkealta taholta. Lintumaailman älykkö on pääsemässä vertaiseensa seuraan. Yliopistotutkijat alkavat selvittää naakan elämää kuin susia konsaan. Ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan. Karkotuskeinojen löytäminen on tavoitteena Hesarin uutisen mukaan.
Harakka irrotteli vapunaaton iltana kesän värisissä hepenissään. Ja mikä uuma. Muut hyytyivät koleassa tuulessa, mutta se ei. Helisevä nauru kuului vielä vappuaamuna Värtsilän raitilla.
Värtsilässä voi tavata tällaisenkin varoitusmerkin. Se sattui vastaan Uudenkylänlammelle menevän tien varressa. Hauska merkki voisi olla vaikka varoituksena pienemmille linnuille, etteivät vappunakaan liikaa riehaannu, vaikka lisääntymisaika alkaa olla käsillä. Kävin lammella päin tiirailemassa, näkyisikö kaulushaikaraa kaislikossa toikkaroimassa. Siellä se puhalteli tyhjään pulloonsa, mutta ei tullut näkösälle. Piti tyytyä oheiseen vappukuvaan.
eilispäivänä satoi vettä aamulla tulivat metsähanhet puitten sinipuna syveni peltopajut kävivät kai kylätalolla kaunistumassa laaksoon levisi tuoksuja kuin olisi pantu ylimääräinen lusikallinen nuotiopannuun
Siellä se jo peilasi Kaustan metsälammen ensisulassa. Hiljaa haasteli, paljon oli vuosien tutulla asiaa. Iltapäivän auringonkylpyjä otti ja välillä kömpi jäälle. Minäkin rantamättäällä käänsin nenän aurinkoon päin. Lämmitti se jo vähäsen. Vaan on siellä lunta. Kun nietokseen astui, niin humpsahti melkein kainaloita myöten. Hieman ahtaan tuntuinen on joutsenenkin elintila vielä, mutta eiköhän se laajene nopeasti.
Läpinäkemätön sumu peitti tänä aamuna Värtsilän laakson ainakin Sääperin tienoilla. Yhtäkkiä se vain jostain tuli ja yhtä nopeasti häipyi. Häthätää siitä ehti muutaman kuvan ottaa. Ehkä kevätaurinko lämmitti hankia yön pakkasten jälkeen. Eivätpähän sumut ole harvinaisia näillä main, mutta tämä oli epätavallisen nopealiikkeinen.
Värtsin toimittamisessa tapahtuu muutoksia. Jatkossa kirjoituksia ovat luvanneet siirtää verkkolehden palstoille Varosen Eira ja Pusan Seppo. Itse jään kokonaan pois toimituksesta. Verkkolehti on ollut mielenkiintoinen kokemus. Lyhyessä ajassa, vajaassa parissa vuodessa, on lehden ympärille kerääntynyt mainio kirjoittajien, kuvittajien ja kommentoijien joukko, jollaista en ole aikaisemmin tavannut. Porukka on uurastanut harrastuksensa parissa innolla ja lämmöllä. Tuloksena
Pohjois-Karjalan rajavartioston Lieksan, Ilomantsin ja Tohmajärven rajavartioasemien, Niiralan rajatarkastusaseman ja esikunnan välinen järjestyksessään 68. rajaviesti hiihdetään Lykynlammen maastossa torstaina 15.3. Rajaviestin suojelijana toimii rajavartioston komentaja eversti Olli Lampinen. Olishan tuo hyvä, jos Niirala voittaisi. Värtsin tavallisesti luotettavista lähteistä saamien tietojen mukaan passintarkastajat ovat olleet salaisella harjoitteluleirillä ja kunto on huippuluokkaa. Ainaskin esikunta jää toiseksi. Kilpailukeskus
Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n turvallisuusalan liitot vaativat kaikkien rajanylityspaikkojen laajentamista ja uutta tekniikkaa. Asiasta uutisoi Hesari. Liittojen mielestä tehokkaat rajaturvallisuusjärjestelmät, riittävä turvallisuusalan henkilöstö ja rajanylityspaikkojen kehittäminen pitävät Suomen raja- ja sisäisen turvallisuuden toimivana ja rauhallisena. Eu ja Venäjä ovat asettaneet tavoitteeksi viisumivapauden, jonka arvioidaan kaksinkertaistavan rajanylitykset. Ilman viisumivapauttakin liikenteen uskotaan kasvavan 20-30 prosenttia vuoteen 2016 mennessä.
Pari päivää sitten tutustuin taulutietokoneeseen eli tablettiin. Sellaisia on Suomessa hankittu 170 000 kappaletta, etupäässä korkeasti koulutetut, hyvätuloiset, keski-ikäiset miehet ovat olleet niistä kiinnostuneita. Hehe. Perusmallit ovat hinnaltaan 500 eurosta ylöspäin. Asiantuntijat sanovat, että tabletti voisi korvata hyvinkin läppärin. Siinä suurin piirtein kaikki tapahtuu koskettamalla pientä peilin tapaista näyttöä. Sormella vain pyyhkäistään, niin homma sujuu.
Muut linnut katoavat syöttöpaikalta silmänräpäyksessä, kun isolepinkäinen eli lapinharakka saapuu lähettyville. Se on vain räkättirastaan kokoinen, hieman häijyn näköinen rosvonaamareineen. Se saattaa napata pikkulinnun saaliikseen. Pieniä nisäkkäitä se myös käyttää ravinnokseen. Isolepinkäinen on Suomessa harvalukuinen pesijä. Parimäärä on alle 10 000. Osa talvehtii täällä, osa muuttaa Baltian maihin, Etelä-Skandinaviaan ja Itämeren eteläpuolisille alueille. Talvehtimaan jäävien
Wärtsilän jälkeen Uuden-Värtsilän tehdas siirtyi yksityiselle yrittäjälle. Tarkoituksena oli muuttaa sulattimo rautavalimoksi. 20 hengen voimin toiminta aloitettiin, mutta vaikeuksia riitti. Lähes kaikki ammattimiehet olivat lähteneet muualle ja uusien kouluttaminen vei aikaa. Tuotanto muodostui 1970-luvulla voimansiirron aihioista, esimerkiksi kiilahihnapyörien valuista. Niitä toimitettiin Tohmac Oy:lle, Ahlströmille ja Valmetille. Ongelmana olivat runsaat valuvirheet. Myös purjeveneisiin valettiin kölejä.
Toimittajana olen vuosikymmenten kuluessa tottunut palautteeseen. Sitä on ihan huolissaan, jos jonain päivänä ei mitään kuulu. Näin on ollut Värtsiäkin harrastelumielessä tehdessä. Päinvastoin kuin aiempina vuosikymmeninä palaute on ollut enimmäkseen kiitosta. Joskus oikein venyy ja paukkuu, jos sopiva aihe ilmaantuu. Hieman siihen tapaan oli nyt, kun Värtsissä keskusteltiin Luppotuvan tiemaksuista. ”En uskaltanut laittaa Värtsin kommentteihin,
Niiralassa ylitti rajan helmikuulla noin 94 650 henkilöä, missä on kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan lähes 20 prosenttia. Kasvua on ollut sekä venäläisten että suomalaisten rajanylittäjien määrässä. Viisumivelvollisia rajanylittäjiä oli noin 45 prosenttia. Helmikuussa käännytettiin yhdeksän henkilöä pääasiassa puutteellisten maahantuloedellytysten vuoksi. Kaksi rattijuopumustapausta todettiin ja tutkinnassa oli myös vaarallisen esineen hallussapito. Lisäksi rajanylityspaikalla havaittiin kaksi ulkomaalaislain
”Kun tulet Värtsilässä käymään, pistäydy kahvilla”, sanoin taannoin Alpoaatokselle, joka on Värtsin ahkera kirjoittaja. ”No jos tarjoat Luppotuvalla. Eikä sitten termospullosta ja pahvimukista.” Eilen menimme Kukkolammen rannalle. Otin pannun ja kahvin repusta. Vieras sähräsi tulta. Kohta pannun torvessa tuhisi ja maistoimme. ”Eikös keitetä matikkasoppa”, sanoi Alpoaatos. ”Mikäpä siinä, onko sulla onki mukana?” Mies kaiveli reppua.
Alpoaatos oli saanut 55 millin verkosta oheisen kuvan ahvenen. Vaatimattomana miehenä hän ei kertonut kalan kokoa, enkä tiedä, tarkoittiko kuvaakaan julkisuuteen. Tässä se nyt kuitenkin on, jotta Värtsin lukijat voisivat arvailla ahvenen painoa. Onnellinen pyytäjä pestataan tuomariksi, tottahan hän lienee puntaroinut noin ison kalan. Värtsi on kiinnostunut muittenkin painavien kalojen kuvista, etenkin jos ne
