Astrid Lindgren: Kultasiskoni, suom. L. Aro, kuv. Hans Arnold, WSOY 2011. Liisa on yksinäinen. Niin yksinäinen, että hän kuvittelee itselleen ystävän, joka asuu ruusupensaan alla, ihmeellisessä maassa. Lindgrenin kauniin sadun puitteet ovat tuttuja vaikka Narnia- sarjasta. Tyttö nimittäin pääsee salaisen ihmemaahan, jossa on kaunista. Tietysti siellä on myös ystävä, jonka nimi on Ylva-lii. Tytöillä on […]
Värtsilän laaksolle luonteenomaisia lintuja ovat haukat. Ne saalistavat peltojen yllä, lekuttelevat ja liitelevät rauhallisesti, joskus yhtäkkiä syöksähtäen. Jätän tämänkin haukan tunnistamisen suosiolla asiantuntijoille. Epäilisin sen olevan sinisuohaukan (naaras), mutta vannomatta paras. Jossain Sääperin rantapusikoissa se ilmeisesti pesii. Aivan helppoja nämä haukat eivät ole kuvattaviksi. Vaikka miten istuisi kotikoivun katveessa kytiksessä, ne pysyttelevät kameran kantaman tavoittamattomissa.
Ammattikoulussa sähköinsinööri selosti meille jääkaapin toimintaa. Hän aloitti jotenkin siihen tapaan, että ennen kuin jääkaappeja oli keksittykään, oli ihmisten pidettävä eväänsä syöntikelpoisina säällä kuin säällä, ja juomat mielellään viileänä helteisellä heinäpellollakin. Eräs ikivanha tapa oli kuulemma ”köyhän miehen jääkaappi”. Se tarkoitti esimerkiksi piimä- tai olutastian käärimistä märkään vaatteeseen. Kun vaate kuivui, niin sehän tarkoitti sitä,
