Uistelimme monta tuntia Jänisjoella. Ei tärpin tärppiä. ”Lähetään Jänisjärvelle”, sanoi kaveri. Mikäs siinä, täällähän se käy, kun on passi ja viisumi.
Mentiin tietä, jollaista ei uskoisi olevan olemassakaan. Värtsilästä Jänisjärvelle oli monta monttua tiessä. Perillä oli valittavana useita lomapaikkoja, menimme metsähotelliin, jota pyörittää Sasha Artemjev. Saman peukalon alla ovat myös Piipunpiha Sortavalassa, Ruskealan marmorikaivoksen matkailukohde ja Jänismäen liikekeskus.
Kalan pyyntiin Jänisjärvelle emme pikaisella käynnillä ehtineet, oli niin paljon muuta pällisteltävää. Mutta joskus toiste sitten.
Totta on. Jänisjärven rannoille on noussut komeita lomakyliä,
mutta tietähän niihin ei oikein ole. Tien rakentaminen ei kai kuulu kenellekään.
Tämän Sashan uran auttoivat alkuun Oskolan salolta alkujaan
olevat henkilöt lahjoittamalla miehelle vanhan auton. Kuulin
asiasta heiltä itseltään.