Unikeonpäivä, monissa maissa nimeltään seitsemän nukkujan päivä, on vanha kristillinen merkkipäivä, jolla muistettiin seitsemää Efesoksen marttyyriä. Legendan mukaan nuorukaiset pakenivat 200-luvulla kristittyjä vainonnutta keisari Deciusta luolaan ja heräsivät vasta 200 vuotta myöhemmin.
Unikeonpäivä on muun muassa Saksassa Tanskassa, Englannissa ja Virossa 27. kesäkuuta. Suomessa Ruotsissa ja Norjassa se on kuukautta myöhemmin, 27. heinäkuuta.
Päivä on ollut Hemminki Maskulaisen virsikirjan kalenterissa vuodelta 1652, mutta lienee Suomessa vietetty jo keskiajalla. Aikoinaan se oli Suomessakin kesäkuun lopulla, mutta siirrettiin 1720-luvulla nykyiselle paikalleen.
Unikeon päivään liittyy uskomus, että jos unikeon päivänä nukkuu pitkään aamulla, nukuttaa koko vuoden ja ken aamulla viimeksi jää vuoteeseen, hän on talon unikeko ja laiskin koko vuoden. Tulevaa säätäkin unikeon päivästä ennustetaan: ”Jos unikeonpäivänä sataa, niin sataa seitsemän viikkoa yhtä mittaa.”
Tunnetuin perinne on Naantalissa vietettävä Unikeonpäivä jossa valitaan valtakunnan virallinen Unikeko. Naantalissa tapahtuman juuret ulottuvat 1880-luvulle. Nykyisessä muodossaan, jossa valitaan vuosittain Unikeko, se on ollut vuodesta 1959 lähtien. Presidentti Tarja Halosen puoliso, tohtori Pentti Arajärvi valittiin Unikeoksi vuonna 2002.
Lähteenä käytetty Kustaa Vilkunan Vuotuista ajantietoa.
Uutisissa kerrottiin, että tämän vuoden unikeoksi on valittu säveltäjä Olli Kortekangas. Hän on säveltänyt mm. oopperan Isän tyttö. Ooppera kuvaa koskettavasti äidin, tyttären ja isoäidin vaiheiden kautta koko Suomen itsenäisyyden aikaa.
Juhlistin aprillipäivänä ensimmäistä eläkepäivääni uppoutumalla kyseisen oopperan tapahtumiin ja tunnelmiin. Vaikuttava kokemus.
Eipä enää tarvitse pyydellä että
”etana, etana näytä sarves,
onko huomenna pouta!”
Voi myös unohtaa sanonnan ”Iltarusko hyvää
säätä aamurusko sadetta” (vai kumminko päin
se olikaan).
Nyt voi tarkkailla ”pekkapoutaa” ja loput
varmistaa netistä.
—–
Sattuipa meille Lissun kanssa samanlaiset
inspiraatiot kun molemmat kirjoitimme
Unikeosta, onneksi Lissulla on enemmän
fakta-tietoa.
Lissun kamera on aina herkin ”tuntosarvin” liikkeellä, kuten
tämäkin kuva osoittaa. Olen itse nähnyt ko. parin yhtä läheltä,
mutta eihän minulla kameraa ollut.
Onpa sattunut somasti, kun v 2011 on Lissulta ja minulta ollut
Värtsissä Unikeko -juttu samana pävänä. Minun stoorinini nimi on ”Unikeko”.
Pälkjärven pitäjäseuran kotisivuilla on myös kaksi juttua Unikeosta.
Ne kertovat kahdesta siellä Unikeonpäivänä syntyneestä
tyttölapsesta. Tänään ”framilla” on sisareni kertoma tarina
”Kohtalonlapsi”.
*
Eilen sataa rivautti yllättäen pienen kuuron, mutta eipä se tainnut
luonnon kuivuutta parantaa.