Käkisalmi on Laatokan vanha rantakaupunki. Se sai kaupunkioikeudet vuonna 1618 silloisessa Ruotsin valtakunnassa.
Kaupungissa pidetään vielä markkinoita, mutta harvemmin kuin ennen. Kuulu tori on nimetty Leninin aukioksi. Sen vierellä on 1700-luvulla istutettu puisto.
Suomen aikaisia rakennuksia on säilynyt vähän, sillä neuvostojoukot polttivat puutalot. Ennen sotia asukkaita oli 5 000. Nykyisin kaupungissa on asukkaita 20 000.
Entinen Euroopan suurin sellutehdas toimi vuoteen 1986, jolloin se lopetettiin ”ekologisista syistä”. Nykyisin siellä valmistetaan huonekalulevyjä.
Kaupungissa on parintuhannen työntekijän huonekalu- ja talotehdas, jolla on ollut yhteistyötä Ikean kanssa.
Nykyään Käkisalmeen rakennetaan uutta. Tätä on vauhdittanut oikeus omistaa maata. Uimahalli saatiin viisi vuotta sitten.
Talvella kaupunki on melko hiljainen, mutta kesäisin ihmisten määrä kolminkertaistuu. Erityisesti matkailijoita vetää 1200-luvun lopulla alkunsa saanut linna, joka 1700-luvulla menetti sotilaallisen merkityksensä. Linnaa alettiin käyttää vankilana. Nykyisin sen piha on suosittu juhlapaikka.
On värtsiläisillä näköjään ollut yhtä hieno retkisää kuin pälkjärveläisilläkin muutamaa viikkoa aikaisemmin.
Mikä juttu tuo on kun noita puiden runkoja maalataan valkoisiksi? Valistakaa joku tietämätöntä. Sama juttu oli Viipurissakin Torkkelin puistossa. Puunrungot olivat kuin jalkoja, joihin oli vedetty valkoiset polvisukat.
Käkisalmessa opas sanoi, että koristeeksi maalataan. Joku tiesi kuitenkin uskottavamman syyn: näin ehkäistään hyönteistuhoja.
Kysymys joka minulla tuli myöskin noista valkeista puun rungoista –
kiitos kahdesta erilaisesta vastauksesta ”syystä”
Kauniita kuvia katsellessa kaupungista tuli mieleeni pitäisikö mnunkin hankkia viisumi, jos hyvinkin…….
Pusan Mirja
Onkohan mulla joku ”lukihäiriö” tai muu vai enkö malta oikolukea kirjoittamisiani? Sorry vain.
Olen kuullut, että niillä korvataan katuvalaistus. Jos ne olisi vain hyönteisten torjuntaa varten niin miksi vain tien vieruspuut olisi maalattu. Maalauksella saattaa olla jokin muukin syy myös valoisia aikoja varten, koska myös katujen vieruspuita on maalattu, mutta ei kaikkien katujen. Olisiko etuajo-oikeus? En tiedä. Tämä sama tien merkitsemistapa oli myös valtatiellä Pietarin ja Moskovan välillä. Neuvostoliitossa tai Venäjällähän ei turhaan käytetä autoissa ajovaloja ellei ole aivan pakko. Eikä monillakaan vanhoilla kevyen liikenteen teillä (poluilla) ole vieläkään ”katuvalaistusta”. Panin Viipurissa merkille erittäin vilkkaan kävelytien Viipurin keskustorin ja Viipurinlinnan välillä. Minkäänlaista valaistusta ei ollut. Tien asfaltissa oli jopa puolen metrin syvyisiä reikiä. Maalatut puut eivät varoittaneet näistä rien surmanloukuista mitenkään.
Valittelin kerran eräälle venäläiselle kuoppaista tietä.
Hän vain kohautti olkapäitään ja sanoi, että kuopat voi
kiertää. Mitäpä siihen oli enää lisäämistä.
Jospa ne karkoittavat noiden maalattujen puunrunkojen avulla
pahoja hekiä pois? Ovat erittäin taikauskoista kansaa. Varsinkin
naiset juoksevat ennustajilla, kunnes saavat mieleisensä ennustuksen. Kahvinporoistakin katsotaan kaikkea mahdollista.
Utrankosket Joensuussa perattiin Kuurnan
voimalaitoksen rakentamisen myötä. Entisiin
ja perkauksen myötä muodostuneisiin saariin
kasvoi ja jopa istutettiin koivikkopuistoja.
Nykyisin saaret ovat virkistyskäytössä ja sinne
pääse saaria yhdistäviä puusiltoja pitkin.
Kesänä muutamana nuoriso repi useista koivunrungoista
tuohta grillin sytykkeeksi, samalla paloi koko grillikatos.
Revityt puunrungot maalattiin sitten kaupungin toimesta
vahinkojen korjaamiseksi jollakin valkoisella värillä.
Etelän mailla hedelmäpuiden runkoja sivellään kalkki-
vellillä, tarkempia ohjeita ja syitä voi lukea netistä.
Kun asuimme Lehmossa, naapuristossa asuva iäkäs paris-
kunta kalkitsi marjapensaansa joka kevät valkoisiksi.
Etelä – Euroopassa maalataan puunrunkoja kalkkivellillä,
koska vaalea pinta ei lämpene niin helposti kuin tumma, joten
puita suojataan kuivumiselta. Muitakin syitä varmaan on.
Ylläolevassa kuvassa näkyy kuinka sähköpylväätkin on maalattu. Mitäpä meillä on siihen sanomista.. Ja kun sillä silmällä katsoo niin on se polku oikeastaan ihan hyvän näköinen. Kelpaa sitä myöten suunnistaa pikkutunneilla kotia kohti.
Kiitos kaikille tietämättömän valistuksesta. Monenlaiset ovat vaihtoehdot mysteerin selvittämiseksi, mutta lopullinen totuus taitaa jäädä arvoitukseksi. Jos nyt asiassa yhtä totuutta onkaan.
Moni naapurimaan päivänselvistä asioista jää meille arvailujen varaan. Muutama kysymyksiä herättävä asia näitten valkaistujen puitten lisäksi tulee mieleen.. Esim Suomessa tienvarressa oleva ns ravioja on nimenomaan tien varressa, mutta siellä ravioja saattaa olla jopa kymmenien metrien päässä tiestä! Ojia oli juuri perattu kun siellä ajelimme. Miksi talojen ympärillä on aidat
Talojen ympärillä on maaseudulla monissa paikoissa aidat,koska
eläimet laiduntavat vapaana ilman aitoja. Kasvimaat ja piha
on suojattava nelijalkaisilta vierailijoilta. Ehkä noilla
kauas tiestä sijoitetuilla raviojilla ehkäistään ”ojaanajoja”.
Liikenneturvallisuutta jollain logiikalla voisi olla.
Meidän bussinkuljettaja (asunut Venäjällä kauan) kertoi, että kun uutta taloa aletaan rakentaa, ensimmäiseksi tehdään riittävän korkea aita. Jos aitaa ei ole, rakennustarvikkeet lähtevät kävelemään yön aikana. Ja näin on kuulema käynytkin.
Näin se varmaan on. Mutta voisi ajatella , että aitakin
lähtee kävelemään vartioimatta? Rakennustarvikkeita ja
työkaluja ei voi Suomessakaan jättää valvomatta, lähtevät
kyllä kävelemään täälläkin.