syyskuu 2011

Näkövinkkeli

Haaskoja Värtsilässä?

/ / 4 kommenttia

Karjalaisessa oli uskomattoman tuntuinen juttu oudoista haaskoista Värtsilässä. Sen mukaan metsään on viety karhun metsästysaikaan nautaeläinten suolia ja sorkkia. Onpa löytynyt supikoiran raato, kalanperkeitä ja puolukkaämpärikin. Viime talvena on kuulemma löydetty useita poronraatoja hangelta. Nautojen teurasjätteitä ja kokonaisia ruhojakin on tavattu kevyesti peitettyinä, samoin vanhoja eläinten luurankoja, joissain paikoin ampumalavan läheisyydessä. Metsästyslain mukaan haaskojen ja […]

Ajan patinaa

Koristekirnu

/ / 17 kommenttia

Koti voi olla linnani, mutta kotivoi tuo useimmiten mieleen lapsuudenaikaisen makuelämyksen. Varhaislapsuudessani, jolloin ei vielä maitoa lähetetty meijeriin, kirnuttiin voitakin kotona. Saatiin hyvää maalaisvoita. Pikkutilan muutamat lehmät lypsettiin käsin ja maito siivilöitiin. Siivilöity maito kaadettiin separaattoriin, joka erotteli siitä kerman ja kurrin eri astioihin. Separaattorikin oli käsin veivattava, ja jokaisella kammin pyöräytyksellä meidän separaattori iloisesti

Ajan patinaa

Kuulutus

/ / 4 kommenttia

Anomukset hinnanalennuskorvauksen saamiseksi toukok.-elok. 1959 aikana tilalla tuotetusta kotivoista on toimitettava kunnantoimistoon viimeistään 4.11.1959. Anomuslomakkeita N:o T 107 on saatavissa kunnantoimistosta, kauppaliikkeistä ja Tervavaaran postipaikasta. Anomuksen määräaikana perille saapumisesta on anoja itse vastuussa. Värtsilässä 7.10.1959 Kunnanhallitus

Näkövinkkeli

Maaseudun elämää

/ / Kommentoi

Anna Sailamaa: Paimen, sarjakuvanovelli, Huuda huuda 2011. Siinä on se joutsen. Jäänyt sähkölankoihin. Varikset syö siltä silmät päästä. Pitäiskö siitä ilmoittaa. Nehän on rauhoitettuja lintuja. Ja saunassa otetaan löylyjä. Mutta Olavi vain nukkuu. Pitäishän jokaisen olla saunassa. Mopo ei toimi. Ja senhän piti olla uuden veroinen. Perrr… Sailamaa luotaa pohjoisen maaseudun tapahtumia ja ihmiskuvia. Elämä

Luonnollista

Voi tätä hanhiaikaa!

/ / 12 kommenttia

Se on pieni kaista Suomen itärajalla, jolla voidaan ihailla tällaisia hanhilaumoja, joita nyt on piisannut jo tovin. Varkaus, Savonlinna ja Kuopio ovat aivan liian kaukana näiltä näyttämöiltä. Onneksi tänä vuonna tuulet ovat käyneet idästä, ja hanhet ovat ajautuneet meille – jälleen kerran. Viime vuosihan täällä oli miltei tyhjä hanhista. Lehdissä on kerrottu, miten paljon lintuja

Ajankohtaista

Syöttejä alkaa putoilla

/ / Kommentoi

Raivotautirokotetta sisältävien syöttien lentolevitykset aloitetaan rajanpinnassa ylihuomenna, kertoo Pohjois-Karjalan radio. Rokotesyötit, joita pudotetaan 180 000 kappaletta, ovat noin 5 x 5 sentin kokoisia, noin 30 gramman painoisia ruskeita paloja, jotka haisevat voimakkaasti kalauutteelle. Rokote on syötin sisällä foliossa. Aiemmin levitystä tehtiin etelärannikolta Värtsilään saakka, mutta nyt pohjoisemmaksi ja entistä laajemmalle alueelle Itä-Suomessa. Vyöhyke levenee 40

Näkövinkkeli

Joensuu kehuu Niiralaa

/ / 2 kommenttia

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen näkee Venäjän läheisyyden yhtenä Pohjois-Karjalan suurimmista mahdollisuuksista. Karjalainen tuo mielipiteitään julki Hesarin liitteenä tiistaina jaetussa maakunnan mainoslehtisessä. ”Venäjän läheisyys näkyy jo nyt myönteisesti pohjoiskarjalaisessa arjessa. Niiralan rajanylityspaikan ansiosta Joensuu on taxfree-myynnissä Suomen neljänneksi suurin kaupunki ja kasvu on ollut tänäkin vuonna suhteellisesti kovinta valtakunnan tasolla. Matkailun ja kaupan vilkastumisen lisäksi Venäjän

Lukijoilta

Harakoiden muuttomatka

/ / 2 kommenttia

Aamu sarasti ja pikkukylän harakkaperhe heräili silmiään siristellen. Oli hiljaista. Viimeiset kesäasukkaat laittoivat mökkinsä talvikuntoon ja muuttivat kaupunkiin. Muuttolinnut lähtivät. Aura auran jälkeen hanhiparvetkin jättivät kylän. – Muuttaminen on varmaan raskasta puuhaa, tuumaili äitiharakka. – Onneksemme me emme ole muuttolintuja, joiden täytyy perheen kanssa raahautua joka syksy ja kevät muuttomatkalle. – Ajat muuttuvat, sanoi isäharakka.

Ajan patinaa

Venäjän markkinat vetivät

/ / Kommentoi

Arppe oli loistavalla tuulella, kirjoittaa Mustelin kirjassaan. Hän pystyi 1850-luvun puolivälissä myymään kaiken raudan korkeaan hintaan. Käynnissä oli Krimin sota, ja menestys liiketoimissa rohkaisi Arppea suunnittelemaan toiminnan laajentamista ammusten valmistukseen. Kaksi mestaria lähti Pietariin opettelemaan alaa, mutta tuntemattomasta syystä suunnitelma raukesi. Harkkoraudan jalostaminen kuitenkin kyti Värtsilässä. Vuonna 1859 helpottuivat tullimääräykset Venäjälle suuntautuvan viennin osalta. Venäjän

Luonnollista

Outo sieni

/ / 3 kommenttia

Heissan! Täällä taas outo sieni. Kaksi esiintymää, ovat vähän erillään, toinen Jyväskylässä, toinen Värtsilässä. Oranssinkeltainen yleisväri, koko 8-15 cm, korkeus 10-15 cm. Ehkä nurmikon korkeudesta riippuvainen. Molemmat kasvoivat hoitonurmikolla, pitkähkö leikkuuväli. Jyväskylän esiintymä tuhoutui noin kaksi minuuttia kuvauksen jälkeen. Vaikka oli sunnuntai, leikkasivat juuri nurmikkoa. Värtsilässä on ehkä tallessa. Syysterv: Kalle M. Väänänen

Ajankohtaista

Pauliinasta piispa?

/ / Kommentoi

Monille värtsiläisille tuttu Pauliina Kainulainen lähtee ehdolle Kuopion hiippakunnan piispanvaaleihin. Hänen teemansa on ”Rohkeasti ytimeen”. Kannattajayhdistystä kootaan parhaillaan. Pauliina oli Värtsilän kirkkoherrana vuosituhannen alkupuolella eli kymmenkunta vuotta sitten. Hänen jälkeensä seurakunnan viimeisenä kirkkoherrana ennen Tohmajärveen liittymistä oli Jari Kainulainen. Pauliina Kainulainen on nykyisin tutkijana. Hän asuu Kontiolahdella. Värtsilän kirkkoherroista enemmän täällä. Kuopion hiippakuntaan valitaan uutta

Paikallista

Enkelikirkkoon

/ / 1 kommentti

Maamme vanhimpiin lukeutuva Mannerheimin lastensuojeluliiton Värtsilän yhdistys juhlii 90-vuotista toimintaansa ensi sunnuntaina. Juhlat alkavat kello 13 enkelikirkolla. Lapset ovat askarrelleet erilaisia enkeleitä kirkon koristeeksi. Värtsilän koulun oppilaiden kuoro laulaa Päivi Kivivuoren johdolla. Kirkon jälkeen juhla jatkuu seurakuntakodissa. Yhdistyksen hallitus toivoo, että mahdolliset muistamiset toiminnan tukemiseksi osoitettaisiin tilille 515370-518901.

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa

Kun raudan teko alkoi

/ / Kommentoi

Värtsilän rautatehtaan masuuni valmistui syyskuussa 1852. Ensimmäinen puhallus aloitettiin 27. päivänä. Näin kerrotaan Olof Mustelinin kirjassa ”Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja” (1973). Aikaa tuosta on siis kulunut lähes 160 vuotta. Tehtaan suunnitteli ruotsalais-englantilainen vuorimekaanikko Nicolai Smith, joka johti myös töitä aluksi. Myöhemmin hänen tilalleen tuli englantilainen mies nimeltään Hill. Rakentaminen alkoi syksyllä 1850. Kevättulva

Ajan patinaa, Arkistolöytöjä ja sattumia, Patsolan koulu

Vaihtelevat koulumatkat

/ / 32 kommenttia

 Koulumatka Sääperiltä Patsolan mäelle oli melko pitkä, 4,5 km suuntaansa. Se tehtiin 50-luvulla vähän vuodenajasta ja keleistäkin riippuen eri tavoin sekä reittejäkin vaihdellen. Harvemmin koko matka tuli kuljettua ihan yksin. Varsinkin koulusta palatessa oli joukossa samaan aikaan koulusta päässeitä saman suunnan kulkijoita, joita sitten jäi tai erosi joukosta kotiteittensä kohdalla. No ihan aina ei koulusta

Ajankohtaista

Ekinokokkia

/ / Kommentoi

Tohmajärven hirvissä on tavattu ekinokokkia. Metsästäjiä kehoitetaan tarkistamaan kaatamansa hirvet. Keuhkot pitäisi lähettää Eviralle, jos niissä on kovettumia tai rakkuloita. Ekinokokit ovat muutaman millin mittaisia heisimatoja, jotka tuottavat sadoittain mikroskooppisen pieniä munia. Munat leviävät lihansyöjäeläinten ulosteiden mukana. Itärajan yli tulevat pikkupedot voivat levittää heisimatoja. Hirvien sisäelimet pitäisi haudata eikä raakaa lihaa saisi syöttää koirille. Koirien

Lukijoilta

Kupparimummo

/ / 48 kommenttia

Mummoni toimi aikanaan kylällä kupparina ja hierojana. Puoliksi leikillään ja puoliksi tosissaan hän toivoi minusta työnsä jatkajaa. Ei minusta kupparia tullut, vaikka sarvet minulle jäivätkin. Eikä mummoni aavistanut, miten maailma tulisi muuttumaan ja hoidot sen mukana. Tulisivat fysikaaliset hoidot, ja siihen varta vasten koulutetut henkilöt. Kuppaaminen on vanha kansanparannuskeino, jota käytettiin yleishoitona lähes vaivaan kuin

Luonnollista

Luontokuvia kylätalolla

/ / 3 kommenttia

Yllekirjoittaneen luontokuvia on esillä syyskuun viimeisen viikon ajan kylätalolla. Suurin osa niistä on Värtsilässä parin viimeisen vuoden aikana otettuja. Värtsilän kylätalo on avoinna arkisin kello 9-19. Lokakuun ajan kuvat ovat nähtävinä Hoilolan kyläkaupalla.

Näkövinkkeli

Sydämellisesti

/ / 1 kommentti

Arkitodellisuudessa – siinä todellisuudessa, jossa me tavalliset ihmiset elämme – parhain ja siunauksellisin syntyy silloin, kun se suunnitellaan ja tehdään joko toisen hyväksi, tai vain tekemisen ilosta. (Yrjö Kallinen) Värtsi alkaa julkaista kerran viikossa (suurin piirtein) maanantaisin ”aamun ajatusta”. Sarjan toimittaa Lissu, joka on idean äiti.  Kuvat ovat hänen ottamiaan. EJ

Lukijoilta

Yhdeksän hautaa

/ / 3 kommenttia

Palaan kirjoituksiin “Yhdeksän haudan rivi” ja “Yhdeksän henkeä”, kysyäkseni Pro Patria – kunniataulun nimiin liittyvää asiaa. Värtsissä heinä-elokuussa olleista kirjoituksista ja muutamista puhelinkeskusteluista sain käsityksen, että poisjääneiden nimien lisäystä voidaan harkita hankkeen järjestäneen yhdistyksen seuraavassa syyskokouksessa. Onko asia ollut jo käsittelyssä ja mikä on mielipiteenne tai lopputulos? Itselläni oli 2.8. mahdollisuus pikaiseen käyntiin isäni haudalla

Ajankohtaista

Sydämet sykkivät

/ / 3 kommenttia

Lähes sata henkilöä osallistui Maailman Sydänpäivän liikuntatapahtumaan Värtsilässä sunnuntaina. Tuhansia hanhia ja kymmeniä joutsenia, seudun historiaa, suojeltua luontoa, rajan rauhaa, piikkilanka-aitaa ja pitkospuita. Kaikkea tätä koettiin polkuretkellä, jolta Värtsi julkaisee kuvakoosteen. Raitista ilmaa ja reipasta mieltä riitti. Päätepisteessä Sääperin rannalla kiehui nokipannukahvi ja ”sydänystävälliset” grillimakkarat käristyivät.                  

Scroll to Top