Värtsilässä liikkuneista villikoirista on kolme kaadettu kylän pohjoispuolella. Koirat tavoitettiin läheltä maatilaa, josta ne olivat aiemmin tappaneet yhden lampaan. Koirat olivat poliisin mukaan huomattavan isokokoisia ja sekarotuisia, kaksi urosta ja yksi narttu. Metsästäjät havaitsivat laumassa viisi yksilöä. He jatkavat kahden koiran jäljitystä. Tavoitteena on saada kaikki lopetettua. Koirien ruhot hävitetään polttamalla. Niistä lähetetään näyte mm. […]
Koko Suomi seuraa henkeä pidätellen, kummat vetävät pitemmän korren, värtsiläiset metsästäjät vai venäläiset villikoirat. Meneillään on toinen jahtipäivä, joka valkeni harmaana ja tihkusateisena. Lopputulosta on vaikea ennakoida. Täkäläiset metsästäjät ovat tunnetusti taitavia, mutta villikoiratkin ovat monessa liemessä keitettyjä. Tapahtumat alkoivat vyöryä tiistaina kello 14 hujakoilla, kun Pohjois-Karjalan poliisi sai tietää, että Venäjän puolelta oli siirtynyt
Lueskelin ”post festum” Marja- Liisan 29.8. laatiman muistoja herättävän kirjoituksen ”Polttopuut pinoon” ja kuusi vastausta siihen. Kaivoin mökkikirjastostani aiheeseen liittyvän joensuulaisen Pekka Turusen kirjoittaman valokuvakirjan ”Kootut”, joka on omistettu puulämmittäjille, halkopinoille ja elämälle niiden ympärillä. Se on osoitettu raatajille. Meitä puulämmittäjiä on tällä pallolla kaksi miljardia. Pekka toteaakin, että se, joka puilla lämmittää, ei voi
Sunnuntaina 7.9. jatkettiin maatalousnäyttelyä kello kuuden aikaan lypsykilpailulla. Myös hevosten puhdistamisessa ja esittelyssä kilpailtiin, samoin kirvesvarren ja muittenkin veistoesineitten valmistuksessa. Juhlajumalanpalvelukseen kokoonnuttiin kello 10. Ylijohtaja Uuno Brander puhui 12.45, agronomi Viljo Ilmoniemi esitelmöi 13.30, agronomi Akseli Brander 14.15 ja metsätalousneuvoja R. Välimäki 16.15. Torvisoittoa oli tietenkin välillä. Päättäjäissanat lausui maisteri Vinberg, minkä jälkeen laulettiin Maamme.
