Prääsässä Venäjän Karjalassa on todettu rabiesta eli raivotautia lehmässä, jota susilauma oli raadellut. Asiasta kertoi verkko-Hesari. Prääsä on 150 kilometrin päässä Suomen rajasta Petroskoin tällä puolen. Viranomaisten mukaan Suomessa ollaan valmiudessa vastatoimien käynnistämiseen, jos tarve vaatii. Rabiesta voi torjua mm. rokottamalla metsästyskoirat ja vähentämällä villikissoja. Oudosti ja säyseästi käyttäytyvä villieläin on parasta jättää rauhaan.
Niiralassa ylitti rajan elokuussa noin 127 500 henkilöä, missä on kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan 21 prosenttia. Kasvua on ollut sekä venäläisten että suomalaisten rajanylittäjien määrissä. Viisumivelvollisia rajanylittäjiä oli 45 prosenttia. Puuttuvien maahantuloedellytysten takia käännytettiin yhdeksän henkilöä. Alkuvuoden aikana rajan on ylittänyt Niiralassa yli 841 900 henkilöä, mikä on 27 prosenttia vuoden 2010 vastaavaa ajanjaksoa suurempi
Nurmisen uusi toimisto on harjakorkeudessa Niiralassa. Rakennus valmistuu lokakuussa. Siihen tulee viisi toimistohuonetta, avokonttori, neuvotteluhuone ja ruokailutila. Uudessa rakennuksessa on tilaa yli 400 neliötä. Entinen toimisto paloi maaliskuussa. Nurminen on logistiikkayritys, joka toimii Itämeren alueella, Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Niiralassa on henkilökuntaa 30 ja katettua terminaalitilaa 18 000 neliötä.
Värtsilän rautatehtaan perustaja Nils Ludvig Arppe (1803-61) oli monitoiminen mies. Hänellä oli omia ”rahoja”, joita kansa kutsui ”koirankielekkeiksi”. Ne olivat Arppen asettamia vekseleitä, jotka kävivät seteleistä. Koirankielekkeisiin luotettiin enemmän kuin silloiseen valtakunnan rahaan ruplaan. Olof Mustelin kirjoittaa Arppe-kirjassaan (Wsoy 1973) setelinannosta, josta aikalaiset puhuivat myönteiseen sävyyn. ”On mahdollista, ettei mikään muu yksityinen setelinanto 1860-luvun vaiheilla
Sieniajan terveiset täältä Luutalahdesta! Sattuipas metsäreissulla vastaan iloinen yllätys. Tämä mäntykukka on kai aika harvinainen, luulisin. Taisi olla neljäs paikka, josta olen löytänyt tämmöisiä. Mäntykukka on kai rauhoitettu, harvinainen laji. Tattiaika on runsaimmillaan. Rouskut tarvitsisivat vesisadetta päästäkseen hyvään kasvuun. Metsien sadonkorjuun aika on kiihkeimmillään. Mustikkaa jää metsiin kauheat määrät. Äskettäin keräsimme pari sangollista, suuria ja
