Se on pieni kaista Suomen itärajalla, jolla voidaan ihailla tällaisia hanhilaumoja, joita nyt on piisannut jo tovin. Varkaus, Savonlinna ja Kuopio ovat aivan liian kaukana näiltä näyttämöiltä. Onneksi tänä vuonna tuulet ovat käyneet idästä, ja hanhet ovat ajautuneet meille – jälleen kerran. Viime vuosihan täällä oli miltei tyhjä hanhista. Lehdissä on kerrottu, miten paljon lintuja […]
Raivotautirokotetta sisältävien syöttien lentolevitykset aloitetaan rajanpinnassa ylihuomenna, kertoo Pohjois-Karjalan radio. Rokotesyötit, joita pudotetaan 180 000 kappaletta, ovat noin 5 x 5 sentin kokoisia, noin 30 gramman painoisia ruskeita paloja, jotka haisevat voimakkaasti kalauutteelle. Rokote on syötin sisällä foliossa. Aiemmin levitystä tehtiin etelärannikolta Värtsilään saakka, mutta nyt pohjoisemmaksi ja entistä laajemmalle alueelle Itä-Suomessa. Vyöhyke levenee 40
Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen näkee Venäjän läheisyyden yhtenä Pohjois-Karjalan suurimmista mahdollisuuksista. Karjalainen tuo mielipiteitään julki Hesarin liitteenä tiistaina jaetussa maakunnan mainoslehtisessä. ”Venäjän läheisyys näkyy jo nyt myönteisesti pohjoiskarjalaisessa arjessa. Niiralan rajanylityspaikan ansiosta Joensuu on taxfree-myynnissä Suomen neljänneksi suurin kaupunki ja kasvu on ollut tänäkin vuonna suhteellisesti kovinta valtakunnan tasolla. Matkailun ja kaupan vilkastumisen lisäksi Venäjän
Aamu sarasti ja pikkukylän harakkaperhe heräili silmiään siristellen. Oli hiljaista. Viimeiset kesäasukkaat laittoivat mökkinsä talvikuntoon ja muuttivat kaupunkiin. Muuttolinnut lähtivät. Aura auran jälkeen hanhiparvetkin jättivät kylän. – Muuttaminen on varmaan raskasta puuhaa, tuumaili äitiharakka. – Onneksemme me emme ole muuttolintuja, joiden täytyy perheen kanssa raahautua joka syksy ja kevät muuttomatkalle. – Ajat muuttuvat, sanoi isäharakka.
Arppe oli loistavalla tuulella, kirjoittaa Mustelin kirjassaan. Hän pystyi 1850-luvun puolivälissä myymään kaiken raudan korkeaan hintaan. Käynnissä oli Krimin sota, ja menestys liiketoimissa rohkaisi Arppea suunnittelemaan toiminnan laajentamista ammusten valmistukseen. Kaksi mestaria lähti Pietariin opettelemaan alaa, mutta tuntemattomasta syystä suunnitelma raukesi. Harkkoraudan jalostaminen kuitenkin kyti Värtsilässä. Vuonna 1859 helpottuivat tullimääräykset Venäjälle suuntautuvan viennin osalta. Venäjän
Heissan! Täällä taas outo sieni. Kaksi esiintymää, ovat vähän erillään, toinen Jyväskylässä, toinen Värtsilässä. Oranssinkeltainen yleisväri, koko 8-15 cm, korkeus 10-15 cm. Ehkä nurmikon korkeudesta riippuvainen. Molemmat kasvoivat hoitonurmikolla, pitkähkö leikkuuväli. Jyväskylän esiintymä tuhoutui noin kaksi minuuttia kuvauksen jälkeen. Vaikka oli sunnuntai, leikkasivat juuri nurmikkoa. Värtsilässä on ehkä tallessa. Syysterv: Kalle M. Väänänen
