Kävin hiljattain Helsingin Taidemuseossa Tennispalatsissa katsomassa upean ja puhuttelevan näyttelyn Kultainen metsä. Mikä on ihmisen asema luonnossa: alisteinen luonnolle, osa sitä vai sen rajaton hallitsija? Onko suhde luontoon henkinen vai pelkästään aineellinen? Minkälainen on rajanveto luonnon ja kulttuurin välillä? Näitä asioita pohtivat valokuvillaan metsistä taiteilijat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo. Näyttelyssä oli yhden huoneen seinään […]
Vexi Salmi: Kari Tapio, Olen suomalainen, Teos 2011. Kari Tapio oli Tohmajärvellä esiintymässä ja neuvoi basistia kiristämään vähän soittimensa kieltä. Mutta Tohmajärven oma poika totesi, että solmu ei kestä kiristämistä. Kas, kun basson katkennut kieli oli solmittu kiinni. Julkaisin aikanaan jutun Vexi Salmen vuonna 2002 ilmestyneestä Kari Tapion elämänkerrasta. Nyt samainen kirja on julkaistu uusintapainoksena
Sunnuntaisen kaikille avoimen polkuretken valmistelut ovat Värtsilässä loppusuoralla. Yllättävän paljon tällaisen tapahtuman järjestämisessä on puuhaa, mutta toivottavasti lopussa kiitos seisoo. Tapahtuma alkaa kello 10. Alussa on mahdollisuus kahvitella entisessä viljamakasiinissa, katsella luontokuvia kylätalolla, kuulla Värtsilän historiasta kesäteatterissa ja käydä lintutornilla seuraamassa hanhien syysmuuttoa. Järjestäjät ovat tilanneet muutaman kymmenentuhatta lintua esiintymään. Suapi nähhä, onko viesti mennyt
Hirvenmetsästys alkaa tänään, syyskuun viimeisenä lauantaina. Tohmajärven-Värtsilän riistanhoitoyhdistyksen alueella urakoidaan tänä syksynä tavallista enemmän, sillä pyyntilupia on 95. Viime vuonna oli 41. Jahdin alkaessa lähtevät myös hirvet liikkeelle, mikä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä. Autoilijoitten kannattaa huomioida tämä. Hirviä metsästetään vuoden loppuun saakka.
Ajelin iltasella Sääperintietä rajalle päin polkupyörällä. Vähän ennen entistä rajavartioasemaa oli tiellä hanhiarmeijan partisaaniosasto. Pakko oli pysähtyä. Vyöhykelupatarkastus? Passi? Viisumi? Siinä sitten käytiin nokkapokkaa kotvanen. Viereisellä sänkipellolla huuteli osaston komentaja ohjeita, tiukkaan sävyyn vaati joukkojaan pysymään asemissa. Tilanne laukesi viimein, kun Eero-Matin malamuutit alkoivat vähän matkan päässä ulvoa. Mietin jo mielessäni, että mitäs jos lentävät
”Värtsilän tehdas pääsee käyntiin jo kuluvan kuun loppupäivinä ensimmäisenä palautetun Karjalan teollisuuslaitoksena”, uutisoi Karjalainen 23.9.1941. Wärtsilä-Yhtymän pääjohtaja, vuorineuvos Wilhelm Wahlforss oli ilmoittanut asiasta. Hän kertoi lehden mukaan, että yhtiö sai tehtaan haltuunsa kohta valtauksen jälkeen heinäkuun puolivälissä, jolloin sotilasviranomaiset sen luovuttivat. Tehdas sai jo talvisodan aikana pommituksissa pahoja vaurioita ja konttorirakennus tuolloin paloi. ”Venäläisten perääntymisen
Pitihän sitäkin kokeilla, kun olin kuullut puhuttavan nuijakalasta. Oli tietenkin tullut Sääperin rannan jään alla joskus nähdyksi joitakin kaloja. Nyt puhutaan siis ohuista, kirkkaista syysjäistä, ensijäistä, jotka peittivät järveä ennen kuin ensimmäistäkään lumihiutaletta oli vielä satanut. Sen verran asiat olivat tulleet kuulemisen pohjalta selväksi, että alkukäsitys oli ja lopultahan työ tekijäänsä neuvoo. Eipä muuta kuin
Värtsilän kylätalo on mainio paikka pitää palavereja. Keskiviikkoiltana siellä vietettiin Värtsi-iltaa, johon osallistui toistakymmentä henkeä. Kokemus rohkaisi suunnittelemaan jatkoa. Ensi kesänä saattaa toteutua lukijatapaaminen Värtsiläpäivien yhteydessä. Sellaista toivottiin jo viime kesäksi, mutta valmiuksia ei vielä ollut. Illan aikana oli esillä mm. verkkolehden tulevaisuus. Tavoitteena on muutaman illan kurssin järjestäminen talven aikana lehdentekoon liittyvistä asioista kiinnostuneille.
Erkki Jormanainen: Tanssin taitaja, Ilias 2011. Sain Erkiltä lahjaksi kirjan, syksyn uutuuden. Arvelin lueksia sitä iltalukemisena, jutun pari kerrallaan. Aloitin lukemisen keskipäivällä jutusta, jossa kerrottiin syrjäseudun eläjästä, Henrikistä ja hänelle rakkaasta pojasta, jolle Henrikki oli varustanut kotiinsa luksushuoneen. Kohta janosin uutta juttua ja ennen kuin huomasin, oli jo iltapäivä ja kohta ilta. Puolilta öin luin
Kesä alkaa olla pulkassa, on aika muistella sen hehkua. Niitä päiviä, jolloin kukat kukkivat pihoilla ja pientareilla, perhoset tanssivat auringon paisteessa ja pupujussit pitivät toisilleen seuraa. Ehkäpä nämä värtsiläiset kuvat lämmittävät, kun sade piiskaa ja yöpakkaset tulevat. Vuodenaikojen vaihtelu luonnossa on rikkaus. Aina siellä jotain tapahtuu, uutta ja erilaista. Mutta kesä on kesä, ei sille
Lampaankääpää löytyy tällä hetkellä vielä, ovat hyvälaatuisia ja isojakin. Kuvan kääpä on 20 senttiä. Onkohan joku löytänyt vielä isompaa? Heino Turunen
Pälkjärven pitäjäseura lahjoitti keskiviikkona Värtsilän kylätalolle kirjan, jonka nimi on ”Päläkjärven pätinäkuntoo”. Se sisältää pälkjärveläisiä sanontoja. Kirja on lainattavissa kylätalon kirjastosta. Seuran edustaja Riitta Pakarinen kertoo lahjoituksesta seuraavaa: Alueena Pälkjärvi rajoittui pohjoisessa Värtsilään, idässä Soanlahteen, etelässä Ruskealaan ja lännessä Kiteeseen ja Tohmajärveen. Etäisyys Niiralasta entiseen pitäjän keskustaan (nykyisin Puikkola) on 16 kilometriä. Pälkjärvi oli pieni
Hanhiparvia laskeutui Värtsilän laaksoon koko päivän ajan. Paikalle sattunut tunnettu lintumies Tuomo Eronen arvioi, että Sääperin pohjoisrannalla niitä oli noin 10 000, miltei kaikki valkoposkia. Muutto on alkanut reippaammin kuin edellissyksynä. Se on kerännyt Värtsilään myös lintuväkeä, jotka seuraavat upeaa näytelmää. Joku oli nähnyt merikotkankin viuhtovan taivaalla. Pellolla lepäilee puolensataa joutsenta.
Kaikille avoin sydän- ja polkuretki järjestetään Värtsilässä ensi sunnuntaina. Kävelyreittejä on mahdollisuus valita 1-5 kilometrin pituisina. Kello 10 alkavan tapahtuman aikana seurataan mm. hanhimuuttoa Hopeakallion lintutornilla ja tutustutaan valtakunnan rajaan. Kyseessä on Maailman Sydänpäivän liikuntatapahtuma, jonka järjestelyissä ovat mukana Pohjois-Karjalan sydänpiiri, Tohmajärvi-Värtsilän sydänyhdistys sekä Joensuun Latu. Keskuspaikkana on kylätalo pihapiireineen. Alkajaiskahvit ovat vanhassa viljamakasiinissa, jonka
Kauppaneuvos Akseli Antikainen kertoo kirjassaan ”Omakuva”, että hän kuului tehtaan poikien mukana Värtsilässä Yrityksen voimisteluseuraan 1900-luvun alkupuolella. Yhteiskoulu oli ollut seuran harjoittelupaikkana. Voimistelunäytöksiä oli pidetty kisakentän soittolavalla. Yrityksellä oli myös kilpailutoimintaa. Voitokkaan voimisteluottelun jälkeen otetussa valokuvassa on keskellä palkintopokaali sylissä joukkueen johtaja, Tikkalan kansakoulun johtajaopettaja Kaarlo Massinen. Sisarukset, tehtaan piirustuskonttorin konepiirtäjä Toivo Massinen ja osuusliikkeen
Kurt Vonnegut: Piruparka, suom. Jukka Kemppinen, Tammi. Kurt Vonnegut on mies, joka pistää ”tosielämän saduissaan” niin vaikuttavaa fantasiaa amerikkalaisesta unelmasta ja sen sivuvaikutuksista ja kääntöpuolista, että lukija väkisinkin viihtyy hänen matkassaan. Piruparka ilmestyi vuonna 1979 ja tietysti kansa kohahti, jopa niin äänekkäästi, että Vonnegutin kirjoille pantiin jossakin vaiheessa porttikielto amerikkalaisiin yliopistoihin. Mutta aiheeseen. Kirjan päähenkilö,
Toimittaja olikin jo havainnut syksyn ensimmäiset valkoposkihanhet, kylän parhailta ”staijjauspaikoilta”, omasta ikkunastaan. Tänään tiistaiaamusta saakka sitten velloikin Sääperin eteläisellä rantapellolla jo melkomoinen potti lintuja: arviolta 5000! Lämpimästä syksystä huolimatta näyttävät tulleen ajallaan. Vuosi sitten merkkasin 15.9. 250 linnun joukon, ja sitten 21.9. 10 000 lintua! Tuo melkein jättiparvi jäikin sitten ”laihan” hanhisyksyn suurimmaksi parvikooksi. Eikä viime syksynä muutenkaan
Rajavartiosto lisää teknistä valvontaa itärajalla. Henkilöstöä keskitetään yhä enemmän kansainvälisille rajanylityspaikoille. Asiasta uutisoi Yle. Automaattista järjestelmää uusitaan ottamalla käyttöön uudenlaisia valvontalaitteita. Myös satelliittivalvonta tulee kuvioihin. 1980-90 -luvuilla rakennettuja teknisiä vempaimia uusitaan sitä mukaa, kun nykyiset rikkoutuvat. Uusista laitteista osa on langattomia ja helposti siirrettäviä.
Kesälahdella on 16 valtuutettua allekirjoittanut aloitteen, jonka mukaan pitäisi aloittaa välittömästi kuntaliitosneuvottelut Kiteen kanssa. Kesälahdella on 21 valtuutettua, joten aloitteella lienee hyvät mahdollisuudet toteutua. Aloitetta perustellaan sillä, että vielä olisi mahdollisuus saada porkkanarahoja. Samassa paperissa esitetään, että Tohmajärveltä ja Rääkkylästä pyydettäisiin kannanottoa Keski-Karjalan yhteisen kunnan perustamisesta. Näyttää siltä, että kuntaliitokset aletaan ottaa vakavissaan näilläkin seuduilla.
Onko nokka hyvin, kyseli koskelorouva rannalla ja käänteli päätään. Annoin kameran laulaa, kun kerrankin malttoi olla aloillaan. Penskoista kanssa, innostui äitykkä ja antoi sarjan komentoja. Vaan eiväthän ne, vallattomat vintiöt. Taisivat tahallaankin ymmärtää väärin emon ohjeet. Yhden ainoan siedettävän passikuvan sain koko porukasta. Jos oikein ehdin laskea, oli mukuloita kahdeksan. Laita kuvat sitten Pohjanmerelle, sinne
