
Riitta Pakarinen (vas.) luovutti kirjan Värtsilän pitäjäyhdistyksen sihteerille Eira Varoselle. Kuva EJ
Pälkjärven pitäjäseura lahjoitti keskiviikkona Värtsilän kylätalolle kirjan, jonka nimi on ”Päläkjärven pätinäkuntoo”. Se sisältää pälkjärveläisiä sanontoja. Kirja on lainattavissa kylätalon kirjastosta.
Seuran edustaja Riitta Pakarinen kertoo lahjoituksesta seuraavaa:
Alueena Pälkjärvi rajoittui pohjoisessa Värtsilään, idässä Soanlahteen, etelässä Ruskealaan ja lännessä Kiteeseen ja Tohmajärveen. Etäisyys Niiralasta entiseen pitäjän keskustaan (nykyisin Puikkola) on 16 kilometriä.
Pälkjärvi oli pieni pitäjä, jossa asukkaita talvisodan alkaessa oli hieman yli 2000. Pitäjä oli täysin maatalousvaltainen, vankka karjapitäjä. Pitäjään perustettiin 1920-luvulla Pälksaaren piirimielisairaala, josta monet saivat palkkatyötä. Muuten palkkatyötä haettiin lähinnä Värtsilän tehtaalta, Matkaselän sahalta sekä Ruskealan marmorilouhokselta, lisäksi myös suurilta metsäsavotoilta esimerkiksi Suojärveltä. Pälkjärvellä oli useita hoveiksi kutsuttuja tiloja, tunnetuin niistä Alahovi. Pitäjän apilansiemen oli laajalti tunnettua.
Sodan jälkeen pääosa asukkaista sijoitettiin Joensuuhun ja sitä ympäröiviin kuntiin. Pälkjärven pitäjäseura perustettiin 1949, kun Pälkjärven entisen hoitokunnan puheenjohtaja Eino Kortelainen kutsui näissä merkeissä koolle entisen pitäjän asukkaita.
Tänä päivänä seuran toiminta on vilkasta, jäseniä on yli 300 ympäri Suomea, taitaapa joku asua ulkomaillakin. Matkat rajantakaiseen Karjalaan sekä joka keväiset valkovuokkomatkat kotiseudulle ovat erittäin suosittuja. Kaikki matkoilla mukana olevat eivät tietenkään ole enää Pälkjärvellä syntyneitä, vaan joukossa on puolisoita, lapsia, jopa lapsenlapsiakin ja tietenkin kuka vain Pälkjärvestä kiinnostunut voi lähteä mukaan. Matkan jälkeen he ovat yleensä halunneet liittyä pitäjäseuran jäseneksi.
Värtsi-lehdestä on linkki Pälkjärvi-seuran kotisivuille, kuten sieltäkin Värtsiin, josta taas pääsee Värtsilän pitäjäyhdistyksen toimintaa tutkailemaan. Tätä kautta seurassa virisi ajatus pienestä kirjalahjoituksesta Värtsilän kylätalolle, ikään kuin tupaantuliaisiksi. Kirjan nimi on ”Päläkjärven pätinäkuntoo” ja sen on Viljami Laasosen keräämistä murresanoista koonnut ja toimittanut Pälkjärven pitäjäseura 2006. Kirjassa on myös mainioita joensuulaisen Atte Variksen piirroksia. Pälkjärvellä on varmasti käytetty paljon samanlaisia sanontoja kuin Värtsilässäkin, joten tutustukaahan kirjaan kylätalolla käydessänne.
Pälkjärven pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja, emeritusprofessori Rauno Hämäläinen mainitsee kirjan päätössanoissa: ”Päläkjärven pätinäkuntoo kokoelmaa voimme pitää viestinä menneiltä ajoilta, jotka eivät koskaan enää palaa.”
Ennen Värtsi-iltaan tuloamme ajoimme
sateen suhjussa Sääperin ympäri.
Näimme tuhat ja yksi ”valkkaria”,
seitsemisenkymmentä joutsenta ja ainakin
viisikymmentä varista.
Tarkoitus oli laittaa mukanani ollut
kirjanen ”Päläkjärven pätinäkuntoo”
vaivihkaa muiden kirjalahjoitusten
joukkoon.
Olipa yllätys melkoinen kun siitä tehtiinkin
juttu tuoreeltaan Värtsiin, kun yleisölle
esiteltiin Värtsin tekoa. Mutta ei mitään
hemminki hämminkiä, näin Pälkjärviseuran
immeiset ja muutkin tulivat tietämään että
”asiatyttö” on hoitanut tehtävänsä.
Saimme nähdä miten kuva liitetään tekstiin
ja kuinka juttuun mahdollisesti pujahtanut
painovirhe korjataan. Kiitokset EJ:lle ja
EV:lle illan annista!
Mukava oli tavata myös värtsiläisiä ja kauempaakin
tulleita Värtsin ystäviä.
Muistan tok´miten päläk´järveläinen äitimme ihasteli aina kaustajärveläisen Onni-vävynsä puhetyyliä. Puhetta höystivät samat sutkaukset ja kielikuvat, joita hän oli kuullut tyttönä Pälkjärvellä!!!
Puttepossun nimipäivän sanoin: ”Oi jospa oisin saanut olla mukana…” niin Värtsi-illassa kuin Sääperin rannoilla lumoutumassa lintujen paljoudesta.
Sateisen päivän terveiset täältä etelärannikolta!
Minä puolestani kävin Pälkjärven pitäjäseuran edustajana eilen iltapäivällä lahjoittamassa Karjalatalon kirjastoon Pälkjärveläinen lehden numerot 1-3. Vaan ei siellä näkynyt kameramiehiä ja toimittajia tapahtumaa todistamassa.