Myökö Kitteeseen?

Kesälahdella on 16 valtuutettua allekirjoittanut aloitteen, jonka mukaan pitäisi aloittaa välittömästi kuntaliitosneuvottelut Kiteen kanssa. Kesälahdella on 21 valtuutettua, joten aloitteella lienee hyvät mahdollisuudet toteutua. Aloitetta perustellaan sillä, että vielä olisi mahdollisuus saada porkkanarahoja.

Samassa paperissa esitetään, että Tohmajärveltä ja Rääkkylästä pyydettäisiin kannanottoa Keski-Karjalan yhteisen kunnan perustamisesta. Näyttää siltä, että kuntaliitokset aletaan ottaa vakavissaan näilläkin seuduilla. ”Myöhäisherännäiset vastarannankiisketkin”, kuten Kesälahdella on tapana sanoa, alkavat taipua tosiasioitten edessä. Valitettavasti vain suurten porkkanarahojen aika, mikä olisi ollut mahdollista muutamia vuosia sitten, alkaa olla auttamattomasti ohi. Tilalle lienee tulossa jonkinlaisia pakotteita.

Rääkkylää lienee vaikea saada Helli-seikkailujen jälkeen enää Keski-Karjalan kelkkaan. Tohmajärvenkin kannattaa harkita kaksi kertaa, minne päin liittymisneuvotteluja käydään. Joensuun suunta vaikuttaa huomattavasti varmemmalta kuin Kitee. Tämä vaihtoehto näyttää olevan etusijalla myös valtion päättäjien alustavissa papereissa.

Joensuun myötä saataisiin esimerkiksi Niiralan kehittämiseen voimaa, jota ei Keski-Karjalasta näytä löytyvän. Niirala on Pohjois-Karjalan tärkeimpiä paikkoja tulevaisuuden suhteen, uskottakoon sitä näinä päivinä tai ei.

7 comments for “Myökö Kitteeseen?

  1. Eipä nuo kuntaliitokset näytä mitään erinomaista hyvää tuottaneen oikein missään päin. Ei täällä meilläkään. Se on valitettavasti todettava, että kunta (usein se suurempi osapuoli) ei ole kovin luotettava sopimuskumppani. Se täällä Värtsilässä on ainakin nähty. Mitä taas Kiteeseen tulee niin mikä ihmeen hinku lienee joillakuilla päästä kitteeläisiksi. Suaphan tiällä sinutella nuapurijjaan muutennii. Olet Erkki ihan oikeassa siinä, että Niiralasta Joensuuhun kulkiessa joutaisi pois siellä Tikkalan perukoilla oleva kunnallishallinnollinen raja. Jos tässä on jokin suunta valittava niin olkoon sitten se Joensuu. Eikös tuo Ihalainenkin lähtenyt sieltä päin niitä tikkujansa hakemaan.

  2. Olisihan siitä muutama vuosi sitten kymmenen miljoonaa euroa Keski-Karjalaan tullut, olisiko sitten hyväksi vai pahaksi ollut.

    Paljonko lie valtio antanut rahaa Tohmajärven ja Värtsilän liitoksen yhteydessä, miljoonia kaiketi? Ja paljonko on siitä Värtsilään herunut? Nyt perivät kylätalostakin pahuksenmoista vuokraa.

    Ei Keski-Karjalaan enää kannata konkurssikypsistä kunnista mitään yhteistä väsätä. Joensuuhun liittymällä olisi toiveita, että verotus pysyisi joten kuten aisoissa. Kunnalliset palvelut tuskin voivat Värtsilässä enää vähentyä.

  3. Niin meillä se on jo järven toisella puolella(Patson Pitkä).Kahmaiskoon Joensuu Tohmajärven,haittaneeko tuo tahtia??

  4. En ota kantaa siihen, mihin värtsiläisten olisi liityttävä,
    mutta kirjoitan tähän jokusen sanan Joensuun rapautuneista
    palveluista.
    Rantakylän alue on lähes 20000 asukkaan taajama Joensuun kupeessa. Terveyskeskuspalvelut ovat surkeat.Aikaa lääkärille
    saa odottaa viikkoja.Laboratorio siirrettiin keskustaan, jonne
    ikääntyvät ja huonokuntoiset voi mennä miten parhaiten pääsevät.

    Alueella toimi parhaimmillaan neljäkin pankkia. Nyt ei yhtään.
    Viimeksi ovensa sulkenut pankki maksaa kiinteistöyhtiölle vuokraa tyhjillään olevista toimitiloistaan, ettei vaan joku
    kilpailija pankki sittenkin päättäisi mennä sinne. Pankkiautomaatteja on yksi ostoskeskuksen kulmalla. Paikallinen
    yrittäjä oli käynyt puhumassa pankinjohtajalle palvelujen
    puuttumisesta. Hänelle oli naureskellen vastattu, että vai semmoisella asialla sitä…

  5. Kesälahti on alkanut sanella ehtoja kuntaliitosten suhteen. Keski-Karjalan osalta neuvotellaan vain, jos kaikki neljä, siis myös Tohmajärvi, ovat mukana. Yhdenkin kieltäytyessä kysellään, huolisivatko Savonlinna tai Parikkala.

    Tervemenoa Kesälahti etelän suuntaan. Sinne kannattaisi myös Kiteen jatkossa katseensa suunnata. Keski-Karjalan kunnasta on aika ajanut ohi, nyt tuloksena olisi vain konkurssipesä.

    Paitsi siinä tapauksessa kannattaisi harkita, jos tulevan kunnan nimi olisi Suur-Wärtsilä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *