Vanhaa tehdasta.
Värtsilän rautatehtaan masuuni valmistui syyskuussa 1852. Ensimmäinen puhallus aloitettiin 27. päivänä. Näin kerrotaan Olof Mustelinin kirjassa ”Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja” (1973).
Aikaa tuosta on siis kulunut lähes 160 vuotta. Tehtaan suunnitteli ruotsalais-englantilainen vuorimekaanikko Nicolai Smith, joka johti myös töitä aluksi. Myöhemmin hänen tilalleen tuli englantilainen mies nimeltään Hill. Rakentaminen alkoi syksyllä 1850.
Kevättulva viivästytti perustustöitä, joita tehtiin yötä päivää. Suunniteltu aikataulu ei pitänyt, mikä osittain johtui siitä, että yritettiin tehdä erittäin huolellista jälkeä.
Uuni muurattiin 16 jalan korkeudelle asti harmaakivestä, kivenlouhinnassa oli 28 miestä. Loppu muurattiin tiilestä, sata tuhatta tiiltä oli alkusyksystä 1851 valmiina. Viisi seppää ja yhtä monta päällelyöjää oli urakoimassa. Muutenkin valmistauduttiin raudan tuotantoon: miljoona venäläistä kuutiosyltä oli halkoja pinossa tehdasalueella ja toinen mokoma metsässä. Noin miljoona puutaa malmia odotti toiminnan alkamista.
Masuunin käynnistämistä siirrettiin viime tingassa muutamalla päivällä, koska se oli hieman kostea. Arppe kirjoitti: ”Wärtsilän masuunin toiminta pantiin alulle syyskuun 27. päivänä ja se oli aluksi hyvin kostea, jonka vuoksi se muutaman päivän reistaili melkoisesti, mutta sen jälkeen on käynti päivittäin parantunut ja harkkoraudan valmistus lisääntynyt.”
Masuunissa ei Arppen aikana tehty suurempia muutoksia. Se oli 42 jalkaa korkea, huomattavasti korkeampi ja tilavampi kuin muut maan masuunit. Ajan oloissa se oli tasokas ja tuotteita ylistettiin jopa Euroopan parhaiksi. Yksi puhalluskausi saattoi kestää kaksi ja puoli vuotta. Valmistetut harkkorautamäärät olivat huomattavia. Eräinä vuosina päästiin vuorokausituotannossa keskimäärin 56 kippuntaan, kun maan muissa masuuneissa vuorokausituotto harvoin ylitti 20 kippuntaa.
Arppen jatkosuunnitelmista Värtsissä juttua huomenissa.
Värtsilän rautatehtaan johtajia 1890.