Maailman sydänpäivän liikuntatapahtuman osanottajat tutustuivat luontokuviin sunnuntaina. Kuva Eira Varonen.
Yllekirjoittaneen luontokuvia on esillä syyskuun viimeisen viikon ajan kylätalolla. Suurin osa niistä on Värtsilässä parin viimeisen vuoden aikana otettuja.
Värtsilän kylätalo on avoinna arkisin kello 9-19. Lokakuun ajan kuvat ovat nähtävinä Hoilolan kyläkaupalla.
Vielä sydänyhdistyksen päivästä.
Se päivä rupesi vielä yöllä kummittelemaan. Siinä olisi aineksia jollekin kirjoittajalle, kun minut ”museoitiin”.
No olinhan itsekin joskus aikaisemmin kirjoittanut tähän nettiin,
että pitäis pitää ihan oma museopäivä (tai puolipäivä, missä olisi paikalla joku ent. mylläri. esim. Pentti Väänänen (jos jaksaa tai tilanhoitaja Mantsinen kertomassa myllyn asioista. Mylly oli ihan tyhjä ihmisistä, kun läksin tai olisin lähtenyt pois. Ja ovi
lukossa. Tunnin siinä ihmettelin ja huutelin, mutta kukaan ei kuullut eikä puhelin ollut mukana. Sitten tuli kuin tulikin pelastava enkeli, joka kävi hoitamaan asiaa.
Mitä tästä opimme – ota aina puhelin mukaan – ei riitä, että
vain toisella perheenjäsenellä on mukana ja että puhelimessa on virtaa. Kiitokset järjestäjille ikimuistoisesta päivästä!
Pusan Mirja (pelastunut)
On siinä ollut pitkä tunti Pusan Mirjalla. Mitähän itse olisin miettinyt tuossa tilanteessa?
Jos olen kuullut sunnuntaisesta tapauksesta oikein, niin hän oli mennyt tutustumaan Myllymuseoon erään sydänretkipäivän ryhmän mukana. Muitten poistuttua ovi oli laitettu lukkoon eikä huomattu, että Mirja oli vielä museon yläkerrassa. Läheisen rivitalon asukas huomasi hänen koputtelevan ikkunaan ja etsi apua. Järjestäjien moka tämä oli, kun ei tarkistettu, että kaikki olivat poistuneet rakennuksesta. Anteeksipyynnön paikka siinä on vähintään, ja varmasti ovat pyydelleetkin.
No puheenjohtajan käsipuolessa kävelin Arppen pihaan, missä oli autoni. No miksi käsipuolessa, kun oli aika kauan siellä suhtkoht
kylmässä, jalat ja tasapaino ei oikein toiminut. Tämä tästä mp