Kesäloma-aikaa on vielä jonkin verran jäljellä. Matkustamaan ehtii vielä jos se on muuten sallittua, vaikkapa koti-Suomessa. Paljon katseltavaa löytyy. Suomi on pitkä ja iso maa, aina Hangosta Petsamoon (paitsi ei Petsamoon) niin kuin laulettiin ennen.Matkakohteita löytyy niin kesällä kuin talvellakin.On…
Mikä koulu? Ketä kuvassa? Isäni Teuvo Varonen s. 1928 Sikkervaarasta, isäni istuu eturivissä lapio kädessään. Tauno ja Tilda Varosen jälkeläisiä, isän veli edesmennyt Pentti Varonen on pitänyt tilaa. Nyt on myyty ulkopuolisille. Isäni kuoli 2015. Kuva on 30- luvulta Valokuvaamo…
Tukkijokea maailmalla. Vili Auvisen versio On näistä koronarajoituksista jotain hyötyäkin. Tutkin kirjahyllyä löytääkseni lukemista ajan kuluksi. Käteeni osui Kansallisteatterin näyttelijän Maija Karhin kirjoittama elämänkerta vuodelta 2008. Mielestäni Maija Karhi kuvaa erinomaisesti teatterin tekemistä laidalta jos toiseltakin. Kuvitus on mielenkiintoinen. Vielä…
Kuvat: Timo Laukka Värtsilän rajavartioaseman nimi oli aikaisemmin Ratavartio. Kuvat lienevät 1960 luvulta. Kuka tietäisi lähemmin näistä kuvista?
Patsolan Maamiesseuran talolla Patsolan Maamiesseurantalo Värtsilässä oli tupaten täynnä. Sensaatiomainen esitys olisi alkamassa. En tiedä missä “somessa” tästä tilaisuudesta oli ilmoiteltu, mutta koko Itä-Suomi näytti tienneen. Tuttujen kasvojen lisäksi oli vähintään yhtä paljon outoja, mistä lie tulleet. Ehkä lähipaikkakunnilla oli…
Helmikuun 27 päivä 2019, oli sanomalehti Karjalaisessa kokosivun juttu Suomen Kulttuurirahastosta, jonka perustamisesta oli kulunut 75-vuotta. Lehden mukaan tämä yksi maailman suurimmista säätiöistä on lasten tekosia. Vuosi oli 1938. Oikeinpa sydäntä sykähdytti. Ajatukset lensivät taas sinne vanhaan Värtsilään, opettajaani Lydia…
Värtsi verkkolehti ja Värtsilän Pitäjäyhdistys ry toivottavat kaikille hyvää juhannusta! Arkistojen katköistä Värtsissä julkaistu juttu 25.6.2016 Lehtileike vuodelta 1991.
Mielenkiintoinen löytö: Allakka vuodelta 1949. Siinä on 64 sivua ja niiden lisäksi alussa ja lopussa 70 sivua – mainoksia. Almanakka sisältää myös kiintoisan artikkelin ”Työn tehostamisen merkityksestä”. Siitä sen aikaa hyvin kuvaa katkelma: ”Tällä hetkellä on maassamme noin 315 000…
Alma Amanda Ellilä oli Värtsilän postinhoitajana 19.6.1919 – 21.1.1926. Alma on lähettänyt oheisen ehiökortin vastausosalla 10.4.1923 tohtori Fiendt`lle Helsinkiin, mutta Fieandt ei ole käyttänyt vastausosaa. Kortin sisältö kertoo pari mielenkiintoisia historian yksityiskohtaa. Vaasanmallin postimerkkien käyttö kiellettiin 1.5.1923 alkaen ja Värtsilän postitalon…
Terveiset Ylöjärveltä! Edesmenneen tätini Toini Holopaisen valokuva-albumissa on tämä kuva Värtsilän kirkkokuorosta. Tunnistin kuvasta kymmenkunta kuorolaista, mutta Värtsin lukijat varmaan tunnistavat kaikki. Hyvää kevään jatkoa! Paavo Raerinne
Laamanni Nils Arppe 1766 Eurajoki – 1823 Kitee (Suorlahti) 1. puoliso Margaretha Sofia Wegelius 1783-1809. – 2. puoliso Sofia Albertina Cairenius 1783-1812 – 3. puoliso Amalia Cairenius 1786-1873. – Nils Arppella oli 8 lasta, joista 4 ensimmäisestä ja 4…
Vähän ennen talvisotaa ja toista maailmansotaa järjestettiin Puolan Zakopanessa helmikuussa 1939 hiihdon MM-kilpailut. 18 km:n matkalla Jussi Kurikka voitti kultaa ja Klaus Karppinen hopeaa. 50 km:n matkalla Klaus Karppinen sai hopeaa, Pekka Vanninen oli neljäs ja Pekka Niemi viides.…
Ensimmäiset virallisiksi nimetyt talviolympiakisat pidettiin Ranskan Chamonixissa vuonna 1924. Siis 95 vuotta sitten. Kisoihin osallistui 294 urheilijaa 16 maasta. Urheilumuotoina olivat pohjoismaiset hiihtolajit, pikaluistelu, kaunoluistelu, kelkkailu ja jääkiekko. Lisäksi kilpailtiin sotilaspartiohiihdossa ja curlingissa . Suomi menestyi parhaiten luistelussa. Clas…
MAATALOUSTUOTTEITA VENÄJÄLLE Sanomalehti Karjalan Maa uutisoi 26.4.1924: – Eilen lähetti ”Valio” ensimmäisen vaunulastin maitoa Pietariin, noin 6000 l. Maito käytettäneen Pietarin sairaalain tarpeisiin – Tämä uutinen on ajalta ennen Krimin miehitystä, joka tapahtui v. 2014 – siis 90 vuotta myöhemmin.…
Luokkakuva 1948-49 Kevätjuhla Patsolan koulussa 1950 Seisoimme seinän vierellä monessa rivissä. Pienimmät edessä ja isommat takana. Pulpetit oli viety pois ja tilalle tuotu muita istuimia juhlavieraita varten. Ihan etummaiseksi oli laitettu matala voimistelupenkki pienimpiä lapsia varten. Yläluokka oli koristeltu hienoksi juhlasaliksi.…
Irene P. kyseli taannoin olisiko Patsolan koulusta vanhoja kuvia. Myös Alpoaatos ihmetteli koulun nykyisiä vanhaan rakennustyyliin sopimattomia ikkunoita. 1900-luvun alkupuolella rakennettu hirsinen koulurakennus on alkuperäisessä muodossaa ollut aikansa rakennusmuodin mukainen tyylikäs rakennus. Tuossa vanhimmassa kuvassa siinä näyttäisi olevan ulkopuolellakin vielä…
Koulumatka Sääperiltä Patsolan mäelle oli melko pitkä, 4,5 km suuntaansa. Se tehtiin 50-luvulla vähän vuodenajasta ja keleistäkin riippuen eri tavoin sekä reittejäkin vaihdellen. Harvemmin koko matka tuli kuljettua ihan yksin. Varsinkin koulusta palatessa oli joukossa samaan aikaan koulusta päässeitä saman…
