Koulukuva Värtsilä, Niirala?

Mikä koulu? Ketä kuvassa?

Isäni Teuvo Varonen s. 1928 Sikkervaarasta, isäni istuu eturivissä lapio kädessään. Tauno ja Tilda Varosen jälkeläisiä, isän veli edesmennyt Pentti Varonen on pitänyt tilaa. Nyt on myyty ulkopuolisille. Isäni kuoli 2015.

Kuva on 30- luvulta Valokuvaamo Ikosen kuvaama. Koulusta ei ole tietoa.

Ystävällisin terveisin Ritva Lampinen

Lisätietoa

Hilkka Partanen kertoi Värtsille, että ennen sotia Värtsilän koululla ymmärrettiin silloisen Värtsilän rautatieaseman lähellä ollutta koulua, siis paikkaa, joka on nykysen Venäjän puolella. Samaan aikaan oli tietenkin toiminnassa myös nkaksikerroksinen koulurakennus, joka sijaitsi Räykynvaaran kohdalla, Siitä on käytetetty myös nimitystä Värtsilän koulu ja Niiralan koulu sekä myöhemmin Uudenkylän koulu

Taitaa olla tämän koulun poikien käsityöesittely
Tunnistamisen helpottamiseksi kuvan vasen puoli hiukan suurennettu.
Kuvan oikea puoli suurennettu

11 comments for “Koulukuva Värtsilä, Niirala?

  1. Kiva katsella poikien taidonnäytteitä. Jotkut ovat tehneet oikein ”Aukusti-” mallisen sahan.
    Tunnistan takarivistä Kuosmasen Aken näköisen pojan

  2. Luulo ei ole tiedon väärtti. Tietoa minulla ei ole, mutta sitäkin vahvemmin luuloa.

    Valmiita töitä esiteltiin yleensä keväällä lukuvuoden päättyessä. Noin taidokkaita puutöitä ei ole osattu tehdä koulunkäynnin alussa, vaan iän ja osaamisen karttuessa eli ylemmillä luokilla. Teuvo on täyttänyt 10 vuotta 1938. Kuva voisi olla siis keväältä 1939. Myöhemmin sotien alettua ei luokkakuvia enää voitu juurikaan harrastaa.

    Valokuvaamo Ikonen toimi tuohonkin aikaan Värtsilän kirkonkylällä, muistaakseni.

    Kouluja ei ollut kovin useita Värtsilässä. Uusikylässä oli ja se oli lähimpänä Sikkervaaraa. Niiralassa ei koulua tuolloin ollut. Patsolan ja kirkonkylän koulut olivat kauempana Uusikylän kouluun verrattuna. Kaurila oli naapurikunnan puolella.

    Luullakseni en sentään kuvan henkilöiden nimiä uskalla alkaa luulemaan. Toivon, että näin vanhaan ja aitoon kuvaan saadaan tietoa Värtsin lukijoilta (eikä vain luulijoilta).

    Varonen-sukunimen perusteella onnittelen tässä yhteydessä tämän vuoden tuoreita takojia. Luulen, että kuvan lapio on ollut enne takojien tekemisten ansioihin.

  3. Eikös tämä ensimmäinen kuva ollut juuri tammikuussa esillä tässä lehdessä? Muistaakseni koulu on Värtsilän koulu ja vuosiluku – 38

  4. Kiitos Anneli Kemppi. Kuva on julkaistu aikaisemmin 11.1.2020 artikkelissa, jonka nimi on ”Vanhoja valokuvia; vieläkö löytyy tunnistajia?”

    Artikkelissa tiedetään, että on käsityötunti ja päivämäärä on 23.3.1938 ja kyseessä Värtsilän aseman koulu. Takarivistä on tunnistettu Aarne Kuosmanen 3. oikealta ja Kaarlo Kaikko 4. oikealta. Nyt sitten löytyi kolmas tunnistettu eturivistä Teuvo Varonen lapio kädessä

  5. Minun ymmärrys kaipaisi selvennystä maininnalle ”Värtsilän koulu”. Mitä se tuohon aikaan tarkoitti. Tarkoittaako se tätä ”Vatasen” koulua, jossa myöhemmin kirjastokin toimi vai jotain muuta.

    Hienoa että tämäkin kuva tuli meidän näkösälle.. Ei voi olettaa lähettäjän tietävän onko joku jo julkaistu vai ei. Eikä sillä ole mitään merkitystä. Lähettäkää vain näitä vanhoja kuvia, yritetään julkaista mahdollisuuksien mukaan.

  6. Mielestäni Värtsilän koulu (I) on sijainnut Värtsilän kirkonkylällä noin 1940 saakka.

    Toinen Värtsilän koulu (II), on sijainnut nykyisellä paikallaan Niiralan ja Uudenkylän välialueella siitä saakka, kun Värtsilässä ei enää ollut muita kouluja. Ehkä ihan rakentamisestaan alkaen.

  7. Lisää oletuksia
    Kiitos Sakari, mutta ei vieläkään kolahda kohilleen. Ymmärrän, että ensimmäinen Värtsilän koulu olisi ollut vanhassa Värtsilässä kunnes sieltä ajettiin suomalaiset pois. Seuraava koulu voisi olla siinä kylätalon ja kesäteatterin lähellä. Lienee rakennettu heti sodan jälkeen. Tätä voitaisiin hyvin sanoa Värtsilän kouluksi tai jopa Niiralan kouluksi, sillä kunnan tilan päärakennuksen nimikin oli Niiralan hovi. Todennäköisesti Värtsissä on jossain selvitettykin näitä koukeroita. Siinä koulussa minun ikäluokat suorittivat kansakoulun muutaman viikon jatkokoulun. Sitten kun se kolmas Värtsilän koulu valmistui sinne nykyiselle paikalleen lähelle Niiralaa, niin kirjasto tuli tähän ”kakkoseen”

  8. Miun tietääkseni Värtsilässä on ollut kansakoulu ennen sotia, tätini sanoi että hän on käynyt koulua siinä valkoisessa kerrostalossa, missä minäkin kävin kolmos ja nelosluokan toisessa kerroksessa ja loput alakerrassa. Teuvo Vatanen oli opettajana ylemmillä luokilla.
    Koulun naapuri talossa asui poliisi Martti Svensk.

  9. Vanhassa Wärtsilästä oli kai montakin kansakoulu eri kylillä. Koulunmäellä oli v.1907 alottanut keskikoulu. Mummoni Lyyli Käihkö oli koulun ensimmäisiä oppilaita. H.Partanen tietäisi asioista varmaan tarkemmin.

  10. TYÖTTÖMYYTTÄ JA ALUEKIISTOJA Jatkosodan jälkeisen rauhan vaikutukset Värtsilän kuntaan
    Outi Tiainen 149836 Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta Suomen historian pro gradu- tutkielma Joensuun yliopisto Elokuu 2007

    https://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080007/URN_NBN_fi_joy-20080007.pdf

    Edellä mainitussa tutkielmassa sivulla 55 mainitaan mm: ”Vielä vuonna 1944 Värtsilässä oli Kaustajärven, Kenraalinkylän, Patsolan, Uudenkylän, Kuhilasvaaran, Joukaan, Kakun, Aseman ja Värtsilän koulupiirit.”

    Valtakunnan rajan muutoksista johtuen kaikki koulut eivät olleet tuolloin enää käytettävissä. Aseman koulupiirin oppilasmäärä lähenteli sataa ja Värtsilän koulupiirin oppilasmäärä ylitti kolmesataa.

  11. Hilkka Partanen soitti ja kertoi näistä kouluista näkemyksiään. Ennen sotia Värtsilän koululla ymmärrettiin Värtsilän rautatieaseman lähellä ollutta koulua. Siis nykyistä Venänän puolella olevaa asemaa. Myös nimitystä Aseman koulu on käytetty, kuten tuossa ylläolevassa tutkielmassa mainitaan ”Aseman koulupiiri”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *