Raportti kuningatar Elisabet II:n ja Edinburghin herttua Philipin vierailusta Suomeen vuonna 1976. Vierailua isännöi Suomen presidentti Urho Kekkonen. Toimittajina Mirja Pyykkö ja Armi Kyynäräinen. (3.6.1976). Julkaisija Yle Areena. Katsottavissa vain Yle Areenassa. Klikkaa tästä https://areena.yle.fi/1-50104631
Sähkö on näppärä vastaus moneen arkipäivän pulmaan. Yhä useammat suomalaiset elävät paremmin sähkön avulla, vakuutellaan 1959 valmistuneessa filmissä.
Suomen Filmiteollisuuden lyhytkuva opetusfilmi puukaasuautosta vuodelta 1938. Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin – ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa. Videon julk. YouTube kanava: Sampo. https://www.youtube.com/channel/UCeRqhAlqVJUDlTk6S4E0iuw
Vuoden 1946 ruotsalaisalueen asuttamislain mukaan kielimuutos sai olla enintään 2 %. Tiloja joista voitiin pakkolunastaa alueita piti olla kooltaan vähintään 25 ha. Pohjanmaan ruotsalaisalueella ei juurikaan ollut tällaisia tiloja ja alueella ei ollut myöskään kartanoita joista olisi voitu maita lunastaa…
Laatokan pohjoisosassa sijaitsevasta Salmen kylästä kotoisin olevan Juulia Hiljasen tarina evakkomatkasta joka kuljetti hänet lopulta Lapinlahden Alapitkän kylään. Video: Savolainen Videoarkisto. Kuvaus ja editointi: Hannu Räisänen Tilaaja: Maaningan kunnankirjasto Testext Oy 2007
Sodan alettua tällöin 15 vuotias Eino muistaa pommikoneiden ylilennot Soanlahden kohdalta Värtsilää kohti, jota ne olivat matkalla pommittamaan. Ensimmäinen evakkomatka kulki Tohmajärven kautta ensin Valtimolle, sieltä Konnevedelle kesäksi 1940 ja lopulta Vieremälle keväällä 1941. Rauhan synnyttyä paluumatka kulki Iisalmesta junalla…
Hyvää mieltä musiikista! Muistatko leikkimielisen musiikkiohjelman nimeltään BumtsiBum. Löytämäni YouTube tallenne vuodelta 1998 tammikuun ohjelmasta jossa kilpailevat Katri Helena ja Vesa-Matti Loiri ja toisessa joukkueessa Pasi Kaunisto ja Kaija Pohjola. Ohjelman juonsi Marco Bjurström. Joukkueiden johtajina/pianisteina toimivat Seppo Hovi ja Esa Nieminen,…
Tohmajärvi-Seura on kutsunut tutkija Marko A. Hautalan pitämään esitelmän kirjoittamastaan Algoth Untolan elämänkerrasta. Hautalan kirjoittama ja Warelia kustantamon v. 2021 julkaisema Algoth – Kapinallinen kynämies, Algoth Untolan merkillinen elämä, on merkittävä kulttuuriteko. Tapahtuman yhteydessä Warelia kustannus myy julkaisu alennettuun 30 €…
Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. Suomessa on vesivoimalaitoksia noin 250 kpl, ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3 190 MW. Vesivoiman osuus on viime vuosina ollut noin 15–25 prosenttia kotimaisesta sähköntuotannosta. Vuonna 2020 vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli…
Video RavemaZ https://www.youtube.com/watch?v=IdO52ngjo0w Video: RavemaZ , https://www.youtube.com/watch?v=t6dEFYNbznk video: RavemaZ Videot Värtsiin laittoi Eira
Sähkö on päivän puheenaiheena Suomessa. Sähköpula ja sähkön säännöstely. Mielenkiintoinen dokumentti vuodelta 1979 Kuhmosta jossa oli pärjättävä rajaseuduilla omavaraisesti ilman valtakunnanverkon sähköä. Sähköjä asukkaat kyllä tarvitsivat kipeästi, mutta rajaseudun alueelle eivät varat sähkäverkon rakentamiseen tahtoneet riittää valtiolla. Tässä meille 2000…
Olen tutustunut jälleen kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen verkkopalveluun osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ja hakenut kaikkea Värtsilää koskevaa ilmoittelua ns. tarkalla kammalla ja aikaani säästämättä. Aiemmin Värtsissä on nähty mm. Ab Wärtsilä Oy:ta koskevia lehtijuttuja ja mainoksia, mm. jutussa https://vartsi.net/2021/02/12/historiallinen-aanitallenne-vierailu-wartsilan-tehtailla-kevaalla-1934/ Vanhimmat sanomalehdet ovat julkaistu…
Sotamuseon ilmavalokuvien näyttely Värtsilä-päivillä. kuvat 1930-luvulta Värtsilästä. Järj. Aulis Kosonen, Värtsiläisten Seura ry. Tähän Värtsin juttuun on lisätty alkuperäiset kuvat joita voi suurentaa ruudulla.
Löysin digi.kansalliskirjaston aarteista useita artikkeleita Värtsilän työväen näyttämön johtajana/ohjaajana toimineesta Kalle Viherpuusta. Jutut julkaistu Työväen Näyttämötaide lehdissä vuosina 1937, 1938 ja 1939. Kalle Viherpuu esiintyi monissa tunnetuissa Suomi filmeissä, esim. Tukkijoella ja Kaunis Veera. Lisätietoja Kalle Viherpuusta Wikipediasta. Työväen Näyttämötaide…
Värtsiläpäivillä on nähtävillä harvinaisia, ennenjulkaisemattomia Puolustusvoimien kuvaamia ilmavalokuvia Värtsilästä 1930-luvulla. Näyttelyn kuvat omistaa Sotamuseo. Kuvat ovat A3 kokoisia, mustavalkoisia ja tarkkoja resoluutioltaan. Tässä muutama kuva ennakkoon Värtsin lukijoille. Alla oleva kuva on otettu 30.6.1937. Kuvassa oik. alareunassa näkyy selkeästi Värtsilän…
Värtsilän ent. kunnantilan ja ent. kylätalon pihapiirin maisema muuttui kun useita vanhoja kuusia kaadettiin huhtikuussa 2022.
Tunnetko paikan? Tämä kahvila EI OLE Värtsilässä eikä Tohmajärvellä,mutta tiedätkö missä se on ? Saa arvatakin. Olen pyyhkinyt päivän tarjoukset pois taulusta, etten syyllistyisi mainostamiseen
Kiitos Verkkolehti Värtsin lukijalle ja historiallisen lehtiartikkelin lähettäjälle: Eija Mäkelälle. Jutun Värtsiin laitteli Eira.
Pohdiskelimme luokkatoverini ja Värtsilän kotiseutumiehen Tapani N:n kanssa missä mahtaa olla kirkon kellotapulin portti. Näkö ja tunnemuistini väittää minulle itsepintaisesti että kellotapulin sisäänkäynnissä olisi ollut aikoinaan rautainen portti. Rakenteissa olevat saranan tapit tukevat tätä epävarmaa muistikuvaa. Käännyn tässä nyt Erkin,Jussin…
Video Suomen Värtsilän kunnan ja kuntalaisten ensimmäisestä vierailusta Neuvostoliiton nyk. Venäjän Värtsilään 15.7.1989. Vuonna 1989 rajanylitys tapahtui erikoisluvilla. Mukana matkalla Värtsilän kunnan edustajia, mm. kunnanjohtaja Asko Vatanen, valtuuston puheenjohtaja Pertti Purmonen, Tarmo-Oskari Ruotanen, Oiva Tikka, Uuno Matikainen, Markus Kontiainen sekä…
Kuvat: Värtsiläisten seura. Kuvat julkaistu alunperin kommenttina Värtsin jutussa Uudenkylänlampi: Tuhansien pesäpaikka liittyen Uudenkylänlampeen. Kuvaa tarkemmin katsoessani huomioni kohdistui v. 1939 ilmakuvassa näkyviin rakennuksiin. Kunnantilan ent. navetan tunnistin jossa mm. Värtsilän kesäteatteri toimii nykyisin, sekä entisen kansakoulun, sittemmin Värtsilän kirjastona…
Kävin tänään kuvaamassa Haponojaa. Haponojan silta sijaitsee Kososen Sepon ja Kirstin talon kohdalla Hiidenvaarantiellä. Isälläni oli soutuvene Haponojalla, lähellä Sääperinjärveä. Kävin joskus ongella isän veneellä. Mistähän lienee nimensä saanut Haponoja? Löysin Värtsin arkistosta jutun jossa oli kuva hienosta kivisillasta. Muistaako…
