Patsolan Maamiesseuran talolla Patsolan Maamiesseurantalo Värtsilässä oli tupaten täynnä. Sensaatiomainen esitys olisi alkamassa. En tiedä missä “somessa” tästä tilaisuudesta oli ilmoiteltu, mutta koko Itä-Suomi näytti tienneen. Tuttujen kasvojen lisäksi oli vähintään yhtä paljon outoja, mistä lie tulleet. Ehkä lähipaikkakunnilla oli…
Teksti ja kuvat YLE Tiedeykkönen Maailman ensimmäinen käytännön toimintaan tarkoitettu langaton viesti lähetettiin Suomessa 120 vuotta sitten 5.helmikuuta 1900 Venäläinen panssarilaiva “Kenraaliamiraali Apraksin” oli ajanut karille Suursaaren edustalla marraskuussa 1899. Talvi oli ennätyksellisen kylmä, joten laiva ei uponnut, vaan jäätyi…
Helmikuun 27 päivä 2019, oli sanomalehti Karjalaisessa kokosivun juttu Suomen Kulttuurirahastosta, jonka perustamisesta oli kulunut 75-vuotta. Lehden mukaan tämä yksi maailman suurimmista säätiöistä on lasten tekosia. Vuosi oli 1938. Oikeinpa sydäntä sykähdytti. Ajatukset lensivät taas sinne vanhaan Värtsilään, opettajaani Lydia…
“Käsivälitteiseen” aikaan Yhteydenpito on nykyisin helppoa ja halpaa. Voi viestitellä koska tahansa lähes minne tahansa. Olin “käsivälitteiseen aikaan” Rajavartiostossa Tohmajärven Kirkkoniemessä ja Lieksan Timitrassa. Tehtäviin kuului myös puhelunvälittäjän sijaisena toimiminen öisin ja juhlapyhinä kuten jouluna. Kirkkoniemestä oli puhelinlinja Ratavartiolle Värtsilään.…
Verkkolehti Värtsi kyseli joulumuistoja. Olen yritänyt muistella muutaman viikon, mutta ihan lapsuudesta ei ole ainakaan vielä tullut mitään joulumuistoja mieleen. Ehkä jännitin joulupukkia koska muistan istuneeni joulukuusen takana nurkassa ihan vapaaehtoisesti. Kouluikäisenä oli aina merkkitapaus kun joulupukki tuli Tikan vai…
Käteen sattui Jaana Juvosen v. 1998 kirjoittama kirja, Keskikoulusta peruskouluun ja lukioon. Kirjan oli kuva kunnallistalosta vuodelta 1948. Tohmajärven kunnallistalo on ollut tämän vuoden aikana kovasti esillä keskusteluissa, korjataanko vai puretaanko? Alla teksti ko. kirjasta kuvineen.
Kohoaa hitaasti mutta varmasti sille kuuluvaan klassillisen teoksen korkeaan asemaan! Aina häikäilemätön ILMARI KIANTO sanoo selvän totuuden Maiju Lassilasta. Nyt kun meillä (Suomen Kuvalehdessä) on viritetty avoin arviointi kulmakivi-kirjallisuudesta, on täysi syy vetää esille myös Algoth Untola (eli Tietäväinen) vainajan,…
Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala. Syntyi 28. marraskuuta 1868 Tohmajärvellä, kuoli 21. toukokuuta 1918 Helsingissä. Hän oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Tietäväisten sukuun syntyneelle pojalle annettiin nimeksi Algoth, mutta hän muutti nimensä myöhemmin…
18.12.1923 Kansan Voima Osuusliike Yhteishyvä r. l. Värtsilä Kuten on tunnettua, tapahtui Värtsilän ja sen ympäristön osuuskauppaväen keskuudessa v. 1916 hajaannus. Osa osuuskauppaväkeä katsoi mahdottomaksi pitemmän yhteistyön silloisessa Värtsilän Osuuskaupassa niistä syistä, jotka seutukunnalla yleisesti tunnetaan, ja jotka sen tähden…
18.12.1923 Kansan Voima no 143 Tämän lehden lukijain opastukseksi, esittelemme seuraavassa liikkeitä ja toiminimiä Värtsilässä. Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike r.l. on kuluttajain oma, reippaasti edistyvä suurliike, jonka monipuolisesta varastosta kuluttajat voivat saada tarvkkeensa ostetuksi edullisesti. Erikoisesti, suosittelemme liikkeen säästökassaa, joka…
17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita…
Suomen naisapteekkarit Voiko olla alaa, joka sopii naisille paremmin kuin apteekkiala. Sehän on juuri sellaista tarkkuutta, täsmällisyyttä ja kätevyyttä kysyvää pikku hypistelyä, jota naiset vuosisatoja ovat harjoittaneet, joka ihankuin on mennyt heille veriin perintönä. Niitä jo onkin maita, joissa naiset…
Kekrijuhla Kekrijuhlassa on huomattava tuo muinaisten pakanallisten juhlain yleinen ominaisuus, juhla- ajan epämääräisyys. Sen lisäksi tulee vielä varsinkin vielä myöhemmässä Kekrijuhlan vietossa ilmi se seikka, että siihen näyttää yhtyneen useamman nimisiä eri juhlia niin kuin Jakoaika,…
