Kategoria: Historia

Sikkerivaaran silta

* “Jänisjoen ylittävä Reposen silta Sikkerivaarantie Niiralan Uudessakylässä v. 1925. Sillan rakensivat kyläläiset yhteistuumin, Reposen aloitteesta”. * Teksti: Perinne-albumi nimisestä kirjasta, julkaistu 1984. Taustalla näkyy Ranilan talo, jossa asui Emil Reponen, rautatievirkailija.  Silta valmistui huhtikuussa 1908. Sillan piirustukset laati rakennusmestari…

Share

Niiralan hovin historiaa. Osa 5

Aulis Kosonen Kunnan tilan lopettaminenTyhjillään ollut hevostalli muutettiin lihakarjan kasvatukseen sopivaksi, porsivat emakot pidettiin vanhassa sikalassa ja porsaat kasvatettiin entisessä tallissa. Maanviljelys ja lihakarjanpito loppuivat vuoteen 1986 mennessä. Värtsilän kunnan omistaman Niiralan hovin alasajo oli alkanut. Tilalla olleen irtaimiston huutokauppa…

Share

Niiralan hovin historiaa. Osa 4

Aulis Kosonen Niiralan hovin ranta Joen penkkaa oli loivennettu ja rannassa oli pitkā puinen laituri. Talvella joesta nostettiin suuria jääharkkoja ja ne kuljetettiin hevosilla samasta loivasta jokipenkasta ylös. Jääharkot vietiin puusillalta maakuoppaan, joka oli Valkoiselle talolle johtavan tien varrella. Harkot…

Share

Niiralan hovin historiaa. Osa 3

Aulis Kosonen Rakentaminen jatkuu Uutta kunnantaloa alettiin rakentaa 1956 Niiralan hovin päärakennuksen viereen. Kunnantalo valmistui 1957 ja talossa oli myös asuntoja. Rakennuksen päässä oli talli paloautolle. Pian Niiralan hovin päärakennus purettiin. Saamani tiedon mukaan rakennuksen hirret ja kattopellit myytiin tai…

Share

Niiralan hovin historiaa. Osa 2

Aulis Kosonen Värtsi julkaisee Aulis Kososen Värtsilän Niiralan hovin historiaa. Ensimmäinen osa on julkaistu Värtsissä 19.4.2021Jatko-osa julkaistaan useampana päivänä peräkkäin Niiralan hovin maatilan pinta-ala oli aluksi noin 100 hehtaaria. Maatilan taloudenhoitajana toimi Vilho Mäenpää vuodesta 1925 vuoteen 1940, jolloin hän…

Share

Niiralanhovin historiaa osa I

Kirjoittaja: Aulis Kosonen Värtsilän Uudessakylässä sijaitseva tila Niirala 11, on vanha kruununtorppa n:o 3 ja se on merkitty perintötilaksi 1862. Tilan on omistanut Niirasten suku 1800-luvun alusta ainakin 1860-luvulle saakka. Nils Ludvig Arppen vanhin poika Nils Edvard omisti tilan 1880-…

Share

Raskas Patteristo 1 80 -vuotta

Teksti: Tuomo AhoKuvat: Tuomo Aho   Ingressi Kesällä tulee kuluneeksi 80 v. jatkosodan syttymisestä. Sukupolvi, joka joutui kokemaan sodan kärsimykset ja kurjuuden ansaitsee tulla muistetuksi ja kunnioitetuksi. Kurikassa jatkosotaan perustettiin mm. Raskas moottoroitu tykkipatteristo, joka oli ns. ylijohdon tykistöä. Sen perustaminen…

Share

Tulipalo vanhassa Värtsilässä 1933

Kartta vanhan Värtsilän keskustasta Vanhan Värtsilän palontorjuntaa ennen sotia Värtsilässä syntynyt Martti Partanen muistelee vanhan Värtsilän palontorjuntaa Värtsiläisten seuran julkaisemissa kirjoissa. Tässä katkelmia niistä Värtsilän palokunta oli sodan syttymisen aikoihin jo varsin moderni palokunta. Sillä oli jo kolme paloautoa. T-mallin…

Share

Historiallinen äänitallenne Värtsilän yhteiskoulun juhlasalista 1934. Haastatteluja ja musiikkiesityksiä.

Radiohaastattelu nauhoitettu Värtsilän yhtenäiskoulun juhlasalissa keväällä 1934. Kesto 24 min. https://vartsi.net/wp-content/uploads/2021/02/radiohaastattelu-Värtsilän-yhteiskoululta-1934.mp3 Opettaja Eeo Siitonen kertoo Värtsilästä.00.00 – 09:44 Leo Partanen soitaa kanteleella Suomalaisen kansanlaulun. 09:50 – 11:50 Maila Åhman laulaa Armas Järnefeltin säveltämän laulun Sunnuntai. Säestäjänä Lilli Vasenius, piano. 12:10…

Share

Metsämarssi ja Patsolan pöllit.

Mistä kaikki alkoi ja miten Metsämarssi ja Patsolan pöllit liittyvät yhteen Metsämarssin alku Ote Metsälehdestä 2017 Marssilla metsät kuntoon Helmikuussa 1950 metsäväen keskuudessa alkoi kuhista. Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa maanviljelijä Arvo Sillanpää nosti esille parin vuoden takaisen ehdotuksen valtakunnallisesta metsänhoitopäivästä, ”Metsämarssista”.…

Kotiseutumatkalla Värtsilän Atinpolvessa

Kuvassa Juho Väänäsen maatila ja viereisen leirin sotavangit (5) heinätöissä. Oikealla Pentti Väänänen pienen Vappu (sotasaalis) hevosen kanssa. Toinen vasemmalta ilm. renki Veikko Hirvonen.(Pentti Väänänen toimi myöhemmin Värtsilässä myllärinä) Vuonna 1993 kävimme Atinpolvessa kotiseutumatkalla 17 hengen voimin. Saimme luvan vierailuun…

Share

Kompastuskivi

Stolperstein Joitakin vuosia sitten kuljin Mindenissä, pienessä saksalaisessa kaupungissa, tapani mukaan leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä.Olin kulkenut tätä vanhan kaupungin läpi kulkevaa reittiä usein aiemminkin. Se oli suorin reitti majapaikastani työmaalleni.En ollut huomannut reitilläni mitään erityistä ennen tuota tuota syksyistä…

Share

Martat – Sivistystä kodeille

Niin, kyllähän tässä uhkaa ähky tulla, mutta ehkä tällainen lähihistorian mieliin palauttamisyritys on ihan paikallaan.Kouluaikaan historia ei juurikaan kiinnostanut, (siis minua) sitä nyt oli vain siedettävä, kun oli kerta pakko. Nyt kun historian palaset ovat tarpeen mukaan tiivistettyinä netistä haettavissa,…

Share

Finlandia – kuoro

Mieskuoro Finlandian historiaa Wikipedia:Mieskuoro Finlandia oli suomalainen kuoro, joka perustettiin keväällä 1939 suuntautunutta konserttimatkaa varten.Kuoroa ryhdyttiin kokoamaan vuonna 1937, kun Suomi päätti osallistua New Yorkin huhtikuun lopussa 1939 avattavaan maailmannäyttelyyn. Kuorolle annettiin nimi Finlandia-kuoro. Sen kokoamiseksi järjestettiin useita koelaulutilaisuuksia, ja karsintojen…

Share

Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt kuollut

Askaisten ritaripuisto Kaikkien Mannerheim-ristin ritarien muistolle Ritaripuiston on perustanut Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö yhteistyössä monien muiden tahojen kanssa. Puisto on Mannerheimin syntymäkodin, Louhisaaren kartanon läheisyydessä Ritaripuiston avajaiset 2.6.2007 Tilaisuudesta tehtiin useita videokoosteita. Monet perinneyhdistykset puuhasivat kyseistä Ritaripuistoa monta vuotta. Suomen 90…

Share

Tulipaloja 50 luvun Värtsilässä

Olen pyrkinyt käymään Värtsilässä joka kesä Värtsilä – päivien aikaan. Värtsilä päivillä näkee tuttuja kasvoja, ja vaikka kaikkien heidän nimi ei tulekaan mieleen, niin tutunnäköisten kasvojen näkemisestä tulee erityisen nostalginen olo ja tekee mieli katsella niitä paikkoja, joissa “Värtsilän poikana”…

Share

Vankileirimuistoja

Aurinkoisen päivän terveisiä täältä Joen kaupungista! Tuo koronakin on alkanut hellittää pikkuhiljaa. Lomamatkojakin on päästy jo toteuttamaan. Itse haluaisin vielä kerran pistäytyä naapurissa tuolla rajan takana ”kotkylässä”, niin kuin Emma-äitini sanoa kauan sitten. Saas nähdä milloinka raja avautuu Värtsilän kohdalla.…

Share

Tukkijoella, vielä kerran

Tukkijokea maailmalla. Vili Auvisen versio On näistä koronarajoituksista jotain hyötyäkin. Tutkin kirjahyllyä löytääkseni lukemista ajan kuluksi. Käteeni osui Kansallisteatterin näyttelijän Maija Karhin kirjoittama elämänkerta vuodelta 2008. Mielestäni Maija Karhi kuvaa erinomaisesti teatterin tekemistä laidalta jos toiseltakin. Kuvitus on mielenkiintoinen. Vielä…

Share

Missä on Pussinpohjan vankihautausmaa

Hei kaikki vanhat värtsiläläiset  Pyydän apuanne löytääkseni Tverin alueelta olevan journalistikollegan isoisän hautapaikan.  Olen Harri Ekholm, pari vuosikymmentä Pohjois-Karjalassa vaikuttanut MTV3:n uutisten vanha ja nyt jo entinen aluetoimittaja, joka kävi työmatkoilla usein Värtsilää kauempanakin vuosina 1989-2002. Tänä päivänä siis vain…

Share

Sata vuotta työväen teatteria

Laulunäytelmä Tukkijoella Teksti: Hilkka PartanenKuvat Karjalan talolla olleeesta ensi-illasta, ellei toisin mainita. Valokuvaamo VuojärviTekstissä mainittu kuoro: Soihtu-kuoro Joensuusta Sunnuntaina 17.5.2020 vietettiin komeasti Työväen teatterin satavuotisjuhlaa. Hyppäys menneeseen ja vanhaan Värtsilään. Värtsilän työväen näyttämö perustettiin syksyllä 1936 ja teatterin toiminta päättyi…

Share

Pala historiaamme

Sanomalehti Karjalainen julkaisi 1981 jutun 40 vuotta aiemmin alkaneen jatkosodan tapahtumista. Tapani N. oli huomannut jutun kylätalolla luettavana olleesta leikekansiosta ja kun siinä on asiaa Värtsilästäkin Tapani arveli sen kiinnostavan Värtsinkin lukijoita. Jutun pääasiana ovat sotatapahtumat, mutta myös pari siviilien…

Share

Ratavartion kuvia

Kuvat: Timo Laukka Värtsilän rajavartioaseman nimi oli aikaisemmin Ratavartio. Kuvat lienevät 1960 luvulta. Kuka tietäisi lähemmin näistä kuvista?

Share