Varhaisimmat kalastusmuistoni tulevat yli viidenkymmenen vuoden takaa jolloin kalastusharrastukseni sai alkunsa. Kuten muutkin sen aikakauden lapset, tykkäsin istua tunnista toiseen mato-ongella Jänisjoen rantapenkereillä tai Lintulan laiturilla. Monenmoiset kerrat Maija-mummoni varoitteli vuolaasti virtaavasta joesta kieltäen menemästä yksin ongelle. Useimmiten mummon kiellot…
Kaustajärvellä – Mellitsa- ja Ristilampien välillä on sen verran korkeuseroa, että siinä on kaksi pientä koskea. Alempaan koskeen on aikoinaan rakennettu tukinuittoa varten puurakenteinen uittoränni. Vielä 50-luvun alussa se oli varsin hyväkuntoinen. Koski tuli tutuksi viedessäni poikasena lehmiä metsälaitumelle kosken…
Tähän aiempaan juttuun liittyen https://vartsi.net/2016/06/12/viimeisen-lattahatun-lahto-niiralasta/ pieni muistelus omasta ajastani harrastelehti RESIINAn avustajana ja kolme kuvaa lehden numerosta 4/1987 ja siihen laatimastani jutusta. -Jarkko Voutilainen
Valamosta Valamoon – polkupyöräretki toteutettiin vuonna 1989 suomalaisen konsulttiyritys Yritystaito Oy: n ja Moskovan yhteiskunnallisten innovaatioiden säätiön yhteistyöhankkeena. Heinävedelle, Uuden Valamon luostariin oli kokoontunut liki satapäinen osanottajajoukko joista 36 oli Neuvostoliitosta. Kaunis karjalainen tapa sai juhlallisen muodon retken alulle Ikumeeni…
Sotien 1939-45 Tohmajärven perinnetoimikunta perustettiin Tohmajärvi-Värtsilän Reserviupseerit ry:n ja Tohmajärven-Värtsilän Reserviläiset ry:n yksimielisellä päätöksellä mainittujen yhdistysten yhteisessä syyskokouksessa Tohmajärvellä 30. lokakuuta 2018. Toimikunnan järjestäytymiskokous pidettiin Tohmajärven kunnanvirastolla 15. tammikuuta 2019 ja virallinen perustamiskirja allekirjoitettiin kaikkien toimikuntaan valittujen edustajajäsenten toimesta samassa…
Karjalainen 9.1.1953. Lehtileikkeen Värtsiin lähetti Tapani Näätänen. Valokuvat Erakkorannan kuva-arkisto.
Karjalainen 24.8.1958. Lehtileikkeen Värtsiin lähetti Tapani Näätänen.
Karjalainen 21.8.1958. Lehtileikkeen Värtsiin lähetti Tapani Näätänen.
KARJALAINEN 8.8.1950 Lehtileikkeen Värtsiin lähetti Tapani Näätänen. Toimitus pahoittelee jos artikkelin layout täällä Värtsissä näyttää vähän erikoiselta. Kuvat joudutaan digitaalisesti leikkaamaan isommasta artikkelista jotta teksti näkyisi jollain lailla.
Tarinan koonnut Alpo Rummukainen Otsikon tarina alkaa täältäMorgamojan Pellisen kämpältä Johdantoa aiheeseen Matkailumajan menovinkkejä Syksyllä osallistuin Tunturikerho Kumpen perinteiselle ruskaretkelle Lappiin. Meitä oli melkein linja-autollinen. Hotellimme oli Inarin taajamassa. Rakennettu alun perin 1930 luvulla matkailumaja, välillä palanut ja rakennettu uudelleen,…
Värtsilän Pitäjäyhdistyksen perustamiskokous pidettiin 19.11.1997 Patsolan koululla. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Heino Turunen sekä yhdistyksen pitkä-aikaisin pitäjätoimikunnan jäsen Anneli Kunnas muistelevat kumpikin että tupa oli täysi asiasta kiinnostuneita. Perustamiskokouksen paikaksi oli valittu Patsolan koulun suurin luokkahuone, ja Anneli muistaakin kuinka tukalan…
Ensimmäinen kuva: Karjalainen 25.01.1963 Muut kuvat: Karjalainen 28.01.1963 Lehtileikkeet Värtsiin lähetti Tapani Näätänen
Värtsin palstoilla on vuosien saatossa kirjoiteltu paljonkin urheiluseuratoiminnasta täällä Värtsilässä. Yleensä Värtsilän Kisa on ollut pääroolissa. Värtsilässä toimi 90 -luvulla aktiivisesti kuitenkin myös toinen yleisseura – Värtsilän Urheilijat. Tavoitin puhelimella seuran sen aikaisen puheenjohtajan, seura-aktiivi Veikko Pitkäsen. Nykyisin Veikko asuu…
Tapahtui ennen kiristyksen syntyä Muutettiin seitsemän kymmentä luvun alussa Sääperin asuntovartiolle Staalinin Joosehvinnaapuriksi. Naapurissa tosin isännät vaihtuivat välillä tiheäänkin, siellähän oli erilaisetasuntomarkkinatkin siihen aikaan. Vaikka elettiin kylmänsodan aikaa niin Sääperin asunnot oli kyllä ihan mukavan lämpöiset. Liekö johtunut että itse…
Niiralan aseman ratapiha oli vanhan ratavartion kakaroiden satunnainen leikkipaikka.Leikkiminen ratapihalla oli ehdottomasti kielletty. Kieltoa tehostettiin ajoittain valvojientoimesta kotona. Tehostekeinoja olivat mm kasvimaan kitkeminen, hillitty äänen korotus taijopa ranstakin hakemisella uhkailu. Kaikista kielloista ja tehosteista huolimatta joskus ratapihalle mentiin. Ensin oli…
Pentti Hurrin kauppiasura sai alkunsa Niiralasta vuonna 1963. Ennen kaupan alaa Pentti ehti työskennellä Värtsilän kunnantilalla jonka pihapiirissä sijaitsevassa Renkituvassa hän on syntynyt. Kunnantilan jälkeen Pentti työskenteli jonkin aikaa Niiralan kaupalla kunnes kauppias Tiainen sai Pentin innostumaan kauppiaan urasta. Pentti…
Kuvan lähetti Tapani Näätänen Klikkaamalla linkkiä, pääset lukemaan artikkelin pdf -muodossa.
Aleksi Irtolan perhe asui Valkoisella talolla ensimmäisen kerroksen keskellä olevassa suuressa takkahuoneessa joka oli ollut kunnalliskodin aikaan ruokalana. Irtoloiden kotikielenä oli venäjä. Irtolalla oli ollut kauppa rajan takaisessa Värtsilässä ennen talvisotaa. Aleksi Irtola oli pikkupappa Ustinoffin poika. Aleksin vaimo Valentina…
Kun jokin aika sitten katselin kaavaluonnosta Niiralasta, siinä oli ehdotettu suojeltavaksi kohteeksi VR:n asuintalot Jänisjoen rannassa. Värtsilän vankka kotiseutumies, luokkatoverini alakoululuokilta, oli löytänyt vanhoja valokuvia ja lehtileikkeleitä noiden talojen rakennusajoilta. Sanomalehti Karjalainen kirjoitti syksyllä 1956 että Niirala on muutettu toukokuun 15 päivä…
Raportti kuningatar Elisabet II:n ja Edinburghin herttua Philipin vierailusta Suomeen vuonna 1976. Vierailua isännöi Suomen presidentti Urho Kekkonen. Toimittajina Mirja Pyykkö ja Armi Kyynäräinen. (3.6.1976). Julkaisija Yle Areena. Katsottavissa vain Yle Areenassa. Klikkaa tästä https://areena.yle.fi/1-50104631
Sähkö on näppärä vastaus moneen arkipäivän pulmaan. Yhä useammat suomalaiset elävät paremmin sähkön avulla, vakuutellaan 1959 valmistuneessa filmissä.
Suomen Filmiteollisuuden lyhytkuva opetusfilmi puukaasuautosta vuodelta 1938. Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin – ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa. Videon julk. YouTube kanava: Sampo. https://www.youtube.com/channel/UCeRqhAlqVJUDlTk6S4E0iuw
Vuoden 1946 ruotsalaisalueen asuttamislain mukaan kielimuutos sai olla enintään 2 %. Tiloja joista voitiin pakkolunastaa alueita piti olla kooltaan vähintään 25 ha. Pohjanmaan ruotsalaisalueella ei juurikaan ollut tällaisia tiloja ja alueella ei ollut myöskään kartanoita joista olisi voitu maita lunastaa…
Laatokan pohjoisosassa sijaitsevasta Salmen kylästä kotoisin olevan Juulia Hiljasen tarina evakkomatkasta joka kuljetti hänet lopulta Lapinlahden Alapitkän kylään. Video: Savolainen Videoarkisto. Kuvaus ja editointi: Hannu Räisänen Tilaaja: Maaningan kunnankirjasto Testext Oy 2007
