Kansallista veteraanipäivää vietetään sunnuntaina 27. huhtikuuta. Päivää vietetään Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Päivä on Lapin sodan päättymispäivä. Hämeenlinnan kaupunki järjestää vuoden 2025 kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan 27.4. Verkatehtaalla. Hämeenlinnan pääjuhlan teemana on ”Rauhanviesti – Ett…
Edesmenneen tätini Hilkka Kuosmasen kotiarkistosta löytyi vanhoja pääsiäiskortteja. Kiitos Eija serkulleni korttien löytämisestä, Värtsin arkistoon ja lukijoiden iloksi toimittamisesta.
Joulu on jo takana ja Uusi Vuosi kolkuttelee ovella…Joulun aika jatkuu kuitenkin vielä ns. loppiaiseen, joten jouluun liittyen julkaisen kuvia vanhoista joulukorteista. Edesmenneen tätini Hilkka Kuosmasen kotiarkistosta löytyi mm. vanhoja joulukortteja 1940, 1950 ja 1960 luvuilta. Kortteja on lähetetty isovanhemmilleni…
Hei ’värtsiläiset’ Haltuuni on ajautunut oheen skannaamani Värtsilän VARJO-nimisen elävienkuvien teatterin juliste, joka on painettu Joensuussa Suur-Karjalan kirjapainossa vuonna 1920 (julisteen skannasin kahdessa osassa, koska se ei mahdu kokonsa – reilun puolen metrin korkuinen -puolesta laitteelle, joten siksi sen keskelle…
Juttu julkaistu: Kiteen – Tohmajärven lehti, nro 40 – 4.10.1979. Jutussa kirjoitetaan koulun nimi muodossa: Peionniemen koulu ja Peijonniemen koulu. Epäilin toimittajan näppäilyvirhettä..? Vai onko koulu ollut alunperin nimellä Peionniemen koulu..? Jos on niin miksi j-kirjailin lisätty nimeen..myöhemmin? Ken tietää,…
Kovasti kiinnosti höyryjuna myös yleisöä Niiralassa. Bongareita oli toistakymmentä esim. Niiralan ent. kaupan parkkipaikalla. Parhaimmat kuvauspaikat jäivät itseltä etukäteen tarkemmin miettimättä… mutta muisto se on tämäkin video. Kovasti on ns. pajuttunut radanvarsi Niiralassa…. Värtsi julkaisee mielellään esim. matkalaisten ottamia valokuvia…
Värtsilässä marssittiin ja osoitettiin mieltä Liikuntasalin puolesta. Vuosi saattoi olla 1985? Aikalainen muistelee että marssijat olisi vastaanottanut sen aikainen kunnanjohtaja Asko Vatanen Marssilla mukana olleet tai muuten sen muistavat voisivat kommentoida tapahtumia alla-olevaan kommenttikenttään.
Olipa mielenkiintoinen juttu sepän pajasta. Isäni Kusti Heiskanen oli tilanhoitaja/työnjohtajana Värtsilän kunnan maatilalla vuodesta 1936 lähtien parikymmentä vuotta. Hän kertoi, että ennen heinätöiden alkua viikatteet piti viedä pajalle teroitettavaksi. Hän oli kuljettanut niitä tavallisesti polkupyörällä. Viikatteen terän takominen vaati sepältä erityistä…
Linkki https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1774794?term=Uudenkyl%C3%A4n&term=V%C3%A4rtsil%C3%A4n&page=37
Rajamme Vartijat lehden juttu 1.12.1973. Toimittaja: Markku Kola. Lähde: digi.kansalliskirjasto.fi Valtakunnan itärajaan rajoittuvana emäpitäjänsä Tohmajärven kainalossa sijaitsee Pohjois-Karjalan pienin kunta Värtsilä. Kunnan alueella toimivat Kaustajärven ja Värtsilän rajavartioasemat. Tämän reportagen tarkoituksena on esitellä usein unohdettua Värtsilän kuntaa sekä Värtsilän rajavartioasemaa,…
Juttu julkaistu Rajamme Vartijat lehdessä 1.2.1975. Värtsilän pitäjällä on yli satavuotiset perinteet suomalaisena ’rautapitäjänä’ ja Uusi-Värtsilässä ovat perinnettä jatkaneet edelleenkin Oy Värtsilä Ab ja sittemmin saman teollisuuslaitoksen nykyinen omistaja Tohmajärven Rauta-Valu Oy, jonka johtajana toimii Lauri Ropponen. Tohmajärven kunnan Uusi-Värtsilässä…
Löytö kansalliskirjaston digiarkistosta. Lehtiartikkelin kuvat suuremmassa koossa klikkaamalla tai selaimen zoomauksella. T Eira Juttu julkaistu Rajamme Vartijat lehdessä 1.2.1970. Jutun kirjoittanut Vilho Keskitalo. Linkki jutun lähteelle https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779034?term=Uudessa-V%C3%A4rtsil%C3%A4ss%C3%A4&term=Uusi-V%C3%A4rtsil%C3%A4ss%C3%A4&page=3
Tätä Rajamme Vartijat lehdessä julkaistua juttua vuonna 1969 ei mielestäni ole Värtsi lehdessä julkaistu, joten laitan esille. Liittyy siis Uusi-Värtsilän tehtaisiin. Jutun löysin tonkiessani kansalliskirjaston digiarkistoa. Lehtiartikkelin kuvat suuremmassa koossa klikkaamalla tai selaimen zoomauksella. Artikkeli julkaistu Rajamme vartijat lehdessä 1.9.1969.…
”Silloin seppä Ilmarinen, takoja iänikuinenrauan tempasi tulesta, asetti alasimellerakentavi raukeaksi, tekevi teräkaluiksikeihäiksi, kirvehiksi, kaikenlaisiksi kaluiksi”. Kalevalan seppä Ilmarinen on myyttinen mies, jonka meriitteihin kuuluu sammon, kultaisenmorsiamen ja jopa taivaankappaleiden takominen. Hän on inhimillinen sankari, joka jalat maassa tavoittelee vallan sijasta…
Kyläläisille tiedoksi, että Höyryraide Nurmeksesta ajaa höyryveturivetoisella junalla kaikille matkustajille avoimet junavuorot Joensuusta Niiralaan ja Niiralasta Joensuuhun Joen yö- tapahtuman aikaan perjantaina 16. elokuuta 2024. Kannattaa seurata Höyryraiteen koti- tai facebook– sivuja. Sinne tulee ilmoittelua jossakin vaiheessa. Liput saa konduktööriltä…
Tervetuloa muistelemaan Värtsilän maineikasta kirkkokuoroa Värtsilän kirkon rippikoulusaliin pystytettyyn näyttelyyn. Näyttely on avoinna seuraavasti: Sekä Värtsilän päivien aikaan
Tyko Reinikka – kuva Wikipedia Joensuulaisen kansanedustajan hakeutuessa valtakunnan julkkikseksi tuli mieleeni etsiä aikakirjoista onko Värtsilästä koskaan valittu kansanedustajia. Toinen iltapäivälehdistämme on tehnyt hakukoneen Suomen kaikkien kansanedustajien kotipaikkakunnista joten alkuun pääsi helposti. Tohmajärvi hakusanalla löytyi kuusi edustajaa joista kolme oli…
Wärtsilän rautatehtaan 100 vuotisjuhlaa vietettiin 12.4.1934 eli 90 vuotta sitten. Yhtiö perustettiin vuonna 1834. Juhlaan saapui myös paikalle silloinen tasavallan Presidentti Svinhufvud. Lue juttu. Video on työstetty ja kuvitettu elävöittämään historiallista radiohaastattelua jossa mm. toimitusjohtaja Wahlforss kertoo toimittajalle tehtaan toiminnasta.…
Ellan lapset Kyösti, Kalle ja Kirsti vuonna 1944 Tervehdys Värtsilään. Kävin siellä v. 1988 tapaamassa Ella ja Kalle Lintusta. Syystä, että 21-vuotias äitini lääkintälotta Annaliisa Huhtamäki, sittemmin Heimo, asui Ellan ”aitan vintillä” vuonna 1944, kun kenttäsairaala 28, jossa hän palveli…
Suomen Matkailijayhdistys aloitti viirien valmistuttamisen vuonna 1954. Matkamuistoviirien kulta-aikaa oli 1950-1970. Viireissä on yleensä kuvattu paikkakunnan tärkeimpiä nähtävyyksiä tai muita merkittäviä kohteita kuten esim. mm. kirkko, raatihuone, vesitorni, silta, voimalaitos, vaakuna ja järvimaisema, jne. Alla Tohmajärven ja Joensuun matkailuviirit. Isommista…
Hei, löytyisikö Värtsi-lehden kautta tietoa, onko kuvan rakennus Värtsilän lastenkoti, per. 1918 tai A.B. Wärtsilä O.Y.:n lastenkoti, per. 1019. Vai kenties Tohmajärven lastenkoti, joka myös perustettu 1919. Ja ellei ole mikään näistä, onko muuta tietoa, mikä rakennus on kyseessä? Toivottavasti joku…
31.12.2013 ilmeisesti viimeisen kerran Kuvat Alpo Rummukainen Suomen valtiolippu lasketaan Pohjois-Karjalan Prikaatin lippu poistuu Tästä viimeisestä lipunlaskusta on kirjoitettu Värtsissä aikaisemmin 6.1.2014
by jore ”Muurmanskin seudulla 1924 syntynyt Elina Luukkainen on elänyt poikkeuksillisen ja vaiherikkaan elämän. Lapsuus Jäämeren rannikolla, suomalaisperäisen kalastajaperheen hellittynä kuopuksena oli onnellinen ja huoleton. Mutta vain vähän yli 20-vuotiaana Elina oli ehtinyt kokea Stalinin ajan terrorin ja väestösiirrot, joutua…
Karjalainen 22.10.1938. Lehtileikkeen Värtsiin lähetti Jouko Hynynen.
