Suomalaiset järvet ovat täynnä elämää, mutta verkot lepäävät yhä useammin rannalla. Miksi syömme tuontilohta, kun puhdas, eettinen ja terve kala ui aivan äärellämme? Tämä on pohdintaa järvikalan, perinteen ja kiitollisuuden äärellä – hiljaisena ja kiireettömänä aamuna, takkatulen loisteessa. Kalastus on…
Syksy on omavaraistelijoille, kerääjille, pyytäjille ja muille luonnonantimista nauttiville metsän kulkijoille kulta-aikaa. Kiitollisina saamme nauttia Äitimaan tarjoamista puhtaista, luonnon antimista. Joko itse kasvatetuista tai villinä luonnossa kasvaneista. Kasveista, kaloista, riistaeläimistä. Siian mäti talteen joulua varten Sain keväällä Alpo-Aatokselta pienen määrän…
Jaakko Kolmosen vanha Suomen pitäjäruuat-kirja esittelee myös meidän alueemme perinneruokia. Onko sinulla sama käsitys asiasta?
Sain innoituksen tähän artikkeliin tulevan Rajan Ryssäys tapahtuman lähiruokaillallisen myötä. Lähiruuasta on muodostunut varsinkin viime vuosien kuluessa melkoinen trendi. Siihen törmää kaikkialla ja siitä puhutaan sekä kirjoitetaan nykyisin paljon. Se onkin hyvä. Nykyaikaisen elintarviketeollisuuden myllerryksessä, valtaisan market tarjonnan keskellä ja…
Eilen 31.10 vietettiin hirvipeijaisia Värtsilän koululla. Tilaisuuden avasi Jussi Raerinne toivottamalla vieraat tervetulleeksi, hän kertoi metsästyksestä ja korosti hirvenmetsästyksen tärkeyttä sillä hirvien aiheuttamat tuhot taimikoissa ja liikenneonnettomuuksien aiheuttajana tuo valtavat taloudelliset tappiot yhteiskunnalle näiden syiden takia kannan rajoittaminen metsästyksellä on…
Resepti: Pippuri.fiKuvat ja teksti: Jouko Varonen Tein piimäkakun äitienpäiväksi. Reseptissä ilmoitettuaika, tunti 175 asteisessa uunissa on vähänylimitoitettu. Minulla riitti 20 min – puoli tuntia.Kiertoilmauunini voi tietysti vaikuttaa siihenkypsymisaikaan. Tekstin selvennös reseptin yläosasta: Piimäkakku on äärettömän hyvä kuivakakku. Piimä antaa kakulle…
Ennenwanhaan, tai jo sitä aikaisemmin, näin syksyllä teurastettiin eläimiä ja lihaa suolattiin tai muuten säilöttiin talveksi. Teurastuksen sivutuotteena saatiin monia sellaisia ruokia, joihin muulloin ei ollut mahdollisuutta, kuten esimerkiksi sianpääsyltty, makkarat jne. Kauppahalleista sai vielä joitakin vuosia sitten sisäelimiä kuten…
Tähän syötävään on huolittu pikku lahnoja Kesällä katiskalla tai ongella saatuja pienen hiihtorukkasen kokoisia lahnoja.. Fileoidun kirjolohen ja kalapuikkojen syöjät ei ehkä tiedä ei tiedä millaisia ne ovat, mutta yritän selvittää: Ne ovat niinkuin oikeat lahnat, mutta pienempiä. Ne on…
Perinneruokia Lanttukukkosten perinne tähän taloon lienee tullut Ruskealasta siirtolaisten mukana. Pienet kukkoset ovat helppoja tehdä ja kypsyvät nopeasti. Näiden kukkosten kuoritaikina on valtaosin ruista ja hiivaleipäjauhoa sekä pieni osa vehnää. Lantut on esikypsennetty ohuina siivuina paistinpannulla. Osassa kukkosia on sian…
Ku myö vaimon kanssa halutaa oikei herkutella ruuvvalla, ni myö se keitetää potattivellii ja syyvvää sitä aina sien-sipulhakkeluksen kanssa iha niin ku Pussinpohjassaki aikonaa. Sehä ol halapoo ja kuitennii hyvvee ruokoo. Potatit ol omasta pellosta, niitä Värtsilä mustii kait, ja sienet ol…
Värtsin juttuja ja kommentteja lukiessa tuli mieleeni, että voisiko ruokareseptit, erilaisten herkkujen valmistusohjeet ja erityisesti perinteiset paikallisten ruokien valmistusniksit laittaa omaan kategoriaansa Värtsin sivuilla? Monen monia maukkaita vinkkejä on jo kerrottu sivuilla, mutta ne ovat usein jonkun jutun yhteydessä ja…
Paikallisia ruokia on mielestäni tehnyt omansa näköiseksi Värtsilän sijainti pitkäaikaisella ja monimuotoisella raja-alueella. Täällä ovat kohdanneet vuosisatojen saatossa idän ja lännen uskonnot, valtiomahdit, kielet ja kulttuurit. Suuhun on laitettu evästä jos jonkin moista. Toki tietysti paikalliset luonnon antimet ja antamat…
Eräs perinneruoka pitäisi valmistaa nimenomaan kevättalvella, nimittäin kisukalakeitto. Tai kapakala tai mitä nimeä nyt kuivista kaloista käytetäänkin. Kapakalat ovat vähärasvaista ilmakuivatettua pikkukalaa, ahventa, särkeä, pasuria, haukea jne. Se tehdään ”aidanseipään vonkuessa” eli silloin, kun lumi lentää vaakasuoraan eikä ulos uskalla…
Perinneruoathan ovat niitä kaikkein parhaimpia ruokia ja sana perinneruoka tarkoittaa yleensä ruokaa, joka ei ihan hetkessä valmistu, mutta on aineksiltaan yksinkertainen. Eli tässä tapauksessa kuten laittajansakin. Eilen laitoin pitkästä aikaa patakukkoa. Laittaisin sitä toki useamminkin, mutta valmistusaineet ovat työn takana.…
Tsupukka, riehtilä… Osaakohan Värtsilässä kuka tehdä tsupukoita? Se oli Laatokan Karjalassa tunnettu ruokalaji, jota valmistettiin uunin hiilloksen päällä riehtilällä eli ohuella paistinpannulla. Ohje löytyy Aino Lampisen Karjalaisesta keittokirjasta. Ohra- tai kaurajauhoista, vedestä ja suolahippusesta tehdään vetelä lettutaikinan vahvuinen seos. Riehtilä…
Katoavat perinneruuat voisimme esiintuoda vaikkapa syksyisillä ”perinneruokapäivillämme” joka olisi luontevaa järjestää esimerkiksi jo vakiintuneen Rajan Ryssäyksen yhteydessä. Kukkoset, sultsinat, piirakat, padat, paistit, laatikot tulisivat tutuiksi rikkaasta ruokaperinteestämme ehkäpä vieraantuneelle nuoremmalle polvelle kuin myös kylältämme poismuuttaneille kaupunkieläjille joita tällainen tarjonta varmasti…
