Värtsilän kirkkokuoron näyttely
Tervetuloa muistelemaan Värtsilän maineikasta kirkkokuoroa Värtsilän kirkon rippikoulusaliin pystytettyyn näyttelyyn. Näyttely on avoinna seuraavasti: Sekä Värtsilän päivien aikaan
Tervetuloa muistelemaan Värtsilän maineikasta kirkkokuoroa Värtsilän kirkon rippikoulusaliin pystytettyyn näyttelyyn. Näyttely on avoinna seuraavasti: Sekä Värtsilän päivien aikaan
Tulkaapa piipahtamaan kivitaidenäyttelyssäni lapsuudenkodissani Pykälävaarassa. Samalla voit tehdä kirppislöytöjä ja nauttia kupin kahvia leivonnaisen kanssa. Näyttely on auki tämän viikon 24.-30.6. 2024 klo 12-17 Osoite: Repomäentie 52, 82600 Tohmajärvi Olet lämpimästi tervetullut!💖 Terveisin, Minna Olenius
Värtsilän taiteilijaresidenssissä asuvien Oleksandr ja Alyona Miroshnychenkon upeita töitä nähtävänä Tohmajärven kirjastolla.Alyona ja Oleksandr Miroshnychenko ovat ukrainalaisia taiteilijoita. Oleksandr työskentelee keramiikan parissa, kun taas Alyona on erikoistunut tekstiilitaiteeseen. Kun sota alkoi, he asuivat kahden tyttärensä kanssa Chuhuivin kaupungissa Harkovan alueella. Kaupunki on ollut Venäjän tykistötulen kohteena koko sodan ajan. Alyona ja Oleksandr jättivät kotinsa Ukrainassa
Posliini- ja kudontakurssilaisten töiden yhteisnäyttely 3-28.4.2023 Tohmajärven kunnankirjastolla. Tervetuloa ihastelemaan! Ma 12:00 – 19:00 Ti 10:00 – 15:00 Ke 12:00 – 19:00 To 10:00 – 15:00 Pe 10:00 – 15:00 Tohmajärven kunnankirjasto, Kirkkotie 10 a, 82600 Tohmajärvi
”Ukrainan sota on kestänyt 365 päivää, yhtä monta palaa on Nataliian työssä. Paloissa on siviiliuhrien määrä.” Teos on nähtävissä 24.2-12.3.2023 Tohmajärven kirjastossa. Nataliia on Värtsilässä asuva ukrainalainen kuvataiteilija.
TOHMAJÄRVEN MUSEOALUE SAARION VOIMALAITOSMUSEO Tohmajärven museoalueen kesää 2022 elävöittävät muistitiedon keruuseen keskittyvät sekäpaikallishistoriaan kytkeytyvät kulttuuritapahtumat. Tohmajärvi-Seura järjestää kesällä 2022 Tohmajärven historiaan liittyviin merkkihenkilöihin jatapahtumiin kietoutuvan kulttuuritapahtumasarjan. Kesällä 2021 Tohmajärvi-Seura palkittiinSuomen kotiseutuliiton toimesta Itä-Suomen paikallismuseona perusteluna uusi palvelumuotoilu,jossa yhdistyy uudella tavalla historia ja osallistuminen. Kesän 2022 kohokohtia ovat Tohmajärven historiaan kytkeytyvät kaksi suurempaakulttuuritapahtumaa. Eino Leinon päivänä
Kesäteatterin kahviona paremmin tunnettu viljamakasiini Arppen pihassa saa heinäkuun ajaksi uutta, kiehtovaa sisältöä. Värtsiläläislähtöisen Minna Oleniuksen kivitaidenäyttely avautuu viljamakasiinin tiloissa torstaina 8.7. ja jatkuu aina heinäkuun loppuun saakka. Avautuvassa myyntinäyttelyssä esillä on Minnan oman monipuolisen kivitaiteen lisäksi myös yli sata erilaista mineraalikiveä. Näyttelyn ajan tiloissa toimii lisäksi kesäkahvila. Vierailla on mahdollisuus myös itse kokeilla kivimaalausta.
Muumi-jääveistosnäyttely Leppävirran Vesileppiksessä tai oikeastaan siellä alakerrassa missä on ollut hiihtoladut. Näyttely on aivan uskomattoman hieno. Käytiin pikku porukalla ihailemassa heti Loppiaisen jälkeen. Suosittelen, mutta kannattaa pukeutua lämpimästi, koska siellä on pieni pakkanen.
Marjatta Tapiolasta Essi Peltoseen Onnistunut kesänäyttely Salmelassa Marjatta Tapiola ( s. 1951) on Kuvataideakatemian lehtori, jonka töitä on lähes jokaisessa mainittavassa galleriassa. Kallo-töistään tunnettu Tapiola on tuonut näytteille mm. sarjan kallomaalauksia, joissa on tyylikäs värimaailma ja tietysti vangitseva uusekspressionistinen ote. Itse pidin Tapiolan näytteillä olevia töitä hengästykseen asti kallotaiteena. Toisaalta, kun tietää Tapiolan maalanneen esim. presidentti Niinistön muotokuvan, muista vaikuttajista puhumattakaan,
Karjalaa maisemin ja ihmisin Mielenkiintoinen kuvakavalkadi Karjalan kasvot, Lappeenrannan taidemuseo, 3.6. – 10.9. 2017 Karjalan kasvot-näyttely loihtii eteemme karjalan kasvot vuosikymmenien takaa. Nyky-Karjaan ja sen nuorempiin ihmisiin luodataan vähemmän näkökulmia. Mukana näyttelyssä on klassikkomaalareita ja uudempiakin kykyjä. Itse innostuin töiden värimaailmasta, kun esim. Eero Järnefelt loihtii maalaukseensa ruskamaiseman Kolilta tai Viljo Kojo kuvaa metsätyöläisten puuhia.
Vierailulla kansalaisopiston kevätnäyttelyssä Suunnistimme kansalaisopiston vuosinäyttelyyn, koska se on kaupungissamme, Lappeenrannassa, varma kevään merkki. Odotettavissa oli monenmoista taidetta aina ikonitaiteesta, lasinpalakoristeluun, tekstiilitöihin ja savitöihin. Ikonitaiteen osastolla tapasin Sari Pärssisen, joka on harrastanut alaa todella paljon, aina ulkomaisia opintoja myöten. Hänen suurikokoinen työnsä Orantti Jumalanäiti, Ennusmerkki erosi muista näyttelyn ikoneista paitsi suuren kokonsa, myös värikylläisyytensä ja
Liperiläinen Ikääntyvien neuvontakeskus ja -vapaa-aikatoimi yhdessä kansalaisopiston kanssa järjestivät konsertin Viinijärven palvelutalolle. Kun tulin paikalle, oli palvelutalo Neliapilan sali jo tupaten täynnä. Talon omat asukkaat oli autettu istumaan mielipaikoilleen jo hyvissä ajoin ennen alkua. Asukkailla on mielipaikat, jossa he mielellään istuvat. Saattaapa joku pahoittaa mielensä ja lähteä pois, jos ei pääse omalle paikalleen istumaan. Siksi
Värtsilän myllymuseo on Potsipäivien aikaan auki perjantaina 1.7. ja maanantaina 4.7. klo 12-16. Tällöin museolla on opastus. Heinäkuun ajan myllymuseo on auki ma-pe klo 12-16. Opastusta voi käydä pyytämässä Värtsilän kylätalolta. Pääsääntöisesti myllymuseon ovi pidetään avoinnan museon aukioloaikoina, mutta tarvittaessa oven avaamista voi pyytää Värtsilän kylätalon henkilökunnalta. Myllymuseo sijaitsee osoitteessa Värtsiläntie 367b.
Luonnonläheinen Salmela Johanna Lumme myyntitykkinä Lummelammelta pandojen pariin Taidekeskus Salmelan näyttely kesällä 2016 (11.6. – 14.8.2016) Ihastuin ikihyviksi Johanna Lumpeen monetmaisista lummelampikuvista. Niissä kulminoituu myös tämänkertaisen luontoteeman terävä kärki. Lumpeen jokaisessa työssä on punainen merkki, mikä tietää sitä, että hänen taidettaan arvostetaan ja ostajat pitävät vielä 2000 – 3000:n hintoja halpoina. Näyttelyn guruja ovat eittämättä
Hugo Simbergin lapsenlikasta Toivo Kuulan tragiikkaan Mittava näyttely Karjalankannaksesta Lammastyttö dominoi Kannas-näyttelyä Menin katsomaan elämykseksi luonnehdittua näyttelyä Karjalankannaksen henkilöistä, joista kymmenen elämäntarina nivoutuu näyttelyssä nähtäviin kuviin, taideteoksiin tai tilataiteeseen, puhumattakaan teksteistä, joihin on syytä paneutua, vaikka se saattaa näyttelyn sokkeloisessa ja hivenen levottomassa kokonaisuudessa jäädä vähemmälle. Simbergin Lammastyttö – taideteos on nostettu ansiostakin näyttelyn pääaihelmaksi.