Kaurilan kylätalon kahvio auki sunnuntaisin
Kaurilan kylätalon kahvio jatkaa toimintaansa 1.3. alkaen. Kahvio palvelee alkuun ainoastaan sunnuntaisin ja on avoinna klo 12-16.
Kaurila
Kaurila
Ajankohtaista, Kaurila
Sirpa Pietarinen avasi viikonloppukahvion Kaurilan kylätalolle
Kaurilan kylätalolla avautui tänään lauantaina uusi viikonloppukahvio, joka palvelee joulukauteen saakka joka lauantai ja sunnuntai klo 12–18. Kahviota pyörittää Sirpa Pietarinen, joka piti samassa paikassa myös kesäkahvilaa kuusi vuotta sitten. Sirpa kertoi jääneensä kesällä eläkkeelle, mikä toi sopivasti aikaa uuden kahviotoiminnan käynnistämiseen. Nyt hän pyörittää viikonloppukahviota yhdessä pojan tyttärensä Siiri Pietarisen kanssa. Ensi kesälle on
Ajankohtaista, Kaurila
Kaurilan kylätalolle avataan viikonloppukahvio
Vanhalle Kaurilan kylätalolle avautuu kahvio joka on avoinna jouluun saakka aina viikonloppuisin kuvassa olevien aikataulujen mukaisesti.
Kaurila, Liikunta
Kuntoilutapahtuma Piken polku 18.5. klo 11
Kuntoilutapahtuma Piken polku su. 18.5 klo 11. Lähtö Löppösestä, Kaurilantie 147. Hyvän kunnon omaavat, himoliikkujat älkää vaivautuko. Osanottajalta vaaditaan huono kunto, hengästyminen vähästäkin, nivelkivut, päivittäinen lääkitys ja arvostus hyville retkieväille. Repullinen hyvää ja innostunutta mieltä.Reitti on noin 5km. Levätään monesti. Laavulla evästellään. TERVETULOA!Ps. Pirkko Löppönen tarjoaa kahvit ja makkarat!
Historia, Ilmoitustolppa, Kaurila, Tohmajärvi, VR
Höyryjuna Niiralaan 16.8.2024
Kyläläisille tiedoksi, että Höyryraide Nurmeksesta ajaa höyryveturivetoisella junalla kaikille matkustajille avoimet junavuorot Joensuusta Niiralaan ja Niiralasta Joensuuhun Joen yö- tapahtuman aikaan perjantaina 16. elokuuta 2024. Kannattaa seurata Höyryraiteen koti- tai facebook– sivuja. Sinne tulee ilmoittelua jossakin vaiheessa. Liput saa konduktööriltä suoraan junasta. Tässä on tohmajärveläisille harvinainen mahdollisuus junamatkaan vanhalla Karjalan radalla. Pysähdys myös Kaurilassa tasoristeyksessä
Historia, Kaurila, Kaurilan Erä & Kaurila-Muskon Kyläyhdistys
”Mannerheimin jalanjäljillä” Pekka Visurin luento Kaurilan kylätalolla 18.7.2021
Tänään, heinäkuun 18. 2021 tulee kuluneeksi 80-vuotta siitä, kun marsalkka Mannerheim seurueineen oli vastaanottamassa saksalaisen 163. divisioonan ohimarssia Kaurilassa. Tapausta muisteltiin Kaurilan kylätalolla, jossa luennoi valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri. Esityksen aiheena on JATKOSODAN ALKU POHJOIS-KARJALASSA 1941: KAURILAN OHIMARSSI. Pitkään on pohdittu, mikä silloin toi Mannerheimin ja saksalaissotilaat Pohjois-Karjalan korpimaille. Nykyisin siihen on jo saatavilla
Kaurila, Lukijoilta
Lauluhetki Kaurilan kylätalolla
Tervetuloa Kaurilan kylätalolle sunnuntaina 28.7. klo 15.30 kuuntelemaan Oivan pientä lauluesitystä. Ei pääsymaksua Sirpan kesäkahvilasta saa pienellä maksulla maukkaita leivonnaisia kahvin kera. Tavataan Kaurilan kylätalossa, os. Koulumäentie 17, 82670 Kaurila Terveisin Oiva
Ajan patinaa, Kaurila, Värtsiläisten Seura ry
Suomi 100 Kaurilan kylätalolla 6.9.2017
Värtsiläisten Seura aloitti syyskauden kokoontumalla Kaurilan kylätalolle 6.9.2017 kuulemaan Jukka Jormanaisen esitelmää ”Suurihutinaskunnasta tasavallaksi – Juhon, Simon ja Feodorin kohtalot vuosina 1917 – 1918 Tohmajärvellä ja Värtsilässä.” On ehkä paikallaan muistaa, että Värtsilä oli tuolloin osa Tohmajärven kuntaa ja eroaminen itsenäiseksi tapahtui vähän myöhemmin v. 1920. Mainitut vuodet olivat Euroopassa ja Suomessa suurten myllerrysten aikaa
Ilmoitustolppa, Kaurila, Musiikki
TUULET, Vesa Honkasen lauluja 4.3.2016 klo 18:00
TUULET, Vesa Honkasen lauluja 4.3.2016 klo 18:00 Tervetuloa Kaurilan kylätalolle aloittamaan kevät musiikin parissa. Vesa Honkanen laulaa omia laulujaan, jotka on Timo Hacklin sovittanut viululle ja harmonikalle. Yhtyeessä soittavat: Vesa Honkanen, laulu ja kitara Katri Tolvanen, viulu Timo Hacklin, harmonikka Erkki Gröhn, basso Liput 10 euroa, sis. kahvin ja ohjelman
Kaurila, Lukijoilta
Oli ennen Kaurilassakin vilskettä
Kyliltä ovat pikkuhiljaa hävinneet palvelut yksi toisensa perään. Muistoissa vain ovat kylien postit, pankit, kyläkaupat ja koulut. Tapeettomiksi tulivat monet rautatieasematkin. Anneli Simonen kertoo mitä hänen kylässään Kaurilassa tapahtui. Näin on käynyt monessa muussakin kylässä. Teksti on aiemmin julkaistu Tohmajärven Värtsilän lehdessä. OLI ENNEN KAURILASSAKIN VILSKETTÄ On kuin unta utuisinta harhakuvaa haihtuvaista elo ennen Kaurilassa.
Kaurila, Lukijoilta
Muistokirjoitus harmonikkamestari, director musices Teuvo Varonen
MUISTOKIRJOITUS harmonikkamestari, director musices Teuvo Varonen 23.12.1930 – 25.8.2015 Teuvo Varonen oli rajavartija, harmonikkamestari, arvostettu soitonopettaja, valokuvaaja ja ennen kaikkea puoliso, isä, ukki ja isoukki. Teuvo sairastui äkillisesti ja vakavasti kotonaan eikä enää toipunut hyvästä hoidosta huolimatta. Elokuisena iltana auringon laskiessa saimme suruviestin ukin poismenosta. Teuvo syntyi Kaurilan Muskossa jouluaattona vuonna 1930 Varosen perheen kuopukseksi.
Ajankohtaista, Kaurila
9-tien levennys aloitettu Kaurilassa
Valtatie 9 levennystyöt ovat käynnissä Kaurilan alueella yhteensä n. 11 km matkalla. Tietä levennetään metrillä. Levennyksen jälkeen tien leveys on noin 7,5 metriä. Ajokaistojen leveydet pysyvät ennallaan.
Kaurila, Lukijoilta
9-tien turvallisuus parani Kaurilassa
Tältä se näyttää ratin takaa. Videolla näkyy pitkän Kaurilan suoran jälkeen paljon puhutut Kaurilan ns. ”ässämutkat”, joilla on sattunut monet kolarit ja ulosajot. Uudet 60 km/h nopeusrajoitukset saatiin Kaurilaan em. osuudelle tammikuun loppupuolella 2015. Kiitos tästä ELY-keskukselle ja Kaurilan kyläyhdistykselle! Tervetuloa Mustangin kyytiin 9-tielle välille Niirala – Uusi-Värtsilä. Videon taustalla soi Jukka Kuoppamäen Valtatie. Video: Eira Varonen. Kuvattu
Ajankohtaista, Kaurila, Lukijoilta
”Mannerheimin jalanjäljillä”
”Mannerheimin jalanjäljillä”- valokuvanäyttely 23.6–17.8.2014 päivittäin klo 10–15 Kaurilan kylätalolla. Jatkosodan päättymisestä tulee kuluneeksi tänä vuonna 70 vuotta. Kaurilan kylä, joka on viiden kilometrin päässä Tohmajärven Niiralan rajanylityspaikalta, oli sodan vuosina tärkeässä asemassa. Kylän läpi kulkee 1894 valmistunut Viipuri-Joensuu rata, myös Joensuu-Sortavala tie kulki kylämme läpi. Näitten väylien kautta hoidettiin siviilien evakuointi, sotajoukkojen siirto ja huolto Laatokan
Ajankohtaista, Kaurila
Valokuvanäyttely Kaurilassa
Valokuvanäyttely Kaurilassa Jatkosodan hyökkäysvaiheesta Talvisodan 1939 – 1940 jälkeen Suomessa elettiin pelon ja epävarmuuden aikaa. Karjala oli menetetty raskaissa rauhanehdoissa. Keväällä 1940 maailmanpoliittinen tilanne muuttui ja Suomi ajautui Saksan liittolaiseksi. Länsivaltojen ja Ruotsin apua ei ollut näköpiirissä. Neuvostoliiton pommitettua Suomen kaupunkeja Suomen eduskunta totesi Suomen olevan uudessa sodassa 25.6.1941. Menetettyjen alueiden takaisinvaltamiseksi perustettiin Karjalan Armeija.
Kaurila, Lukijoilta
Hutunsilimä
Kaurilan entisen tanssilavan tienoota on nimetty ”Hutunsilimäksi”. Mistä nimi on tullut ja mitä se tarkoittaa? Äitini on kertonut käyneensä nuorena ahkeraan tansseissa Kaurilan tanssilavalla, vaikka tytön piti aamulla aikaisin alkaa työt ei se haitannut. Jorma J Könönen ** Pyydämme lukijoilta kuvia Kaurilan tanssilavalta. Kuvia kaipailee Kaurilan kyläyhdistys, jonka kuva-arkistosta em. kuva puuttuu. Kuvan voi skannata
Kaurila, Paikallista
Karaoketanssit Kaurilassa
Eläkeliiton Värtsilän yhdistys järjesti karaoketanssit Kaurilan kylätalolla 13.3. Pääasiassa Tohmajärven kunnan alueelta, Kaurilasta ja Värtsilän kylältä saapuneiden joukossa oli myös Enosta saakka tulleita. Karaokepäivätanssit ovat ns. ”ensimmäiset laatuaan” meidän yhdistyksen järjestämänä, kertoi Anneli Hämäläinen. Veli Varis lauluvuorossa. Karaokeisäntänä Ville Hämäläinen. Karaokeharrastus on suosittua, Hämäläisten kotona Värtsilässä kokoontuu kaksikin eri karaokekerhoa joista toinen on Eläkeliiton Värtsilän
Ajan patinaa, Kaurila
Kaurilan tanssilava
Maakunnan tunnetuimpiin kuulunut Värtsilän Kisan tanssilava ehti toimia Kaurilassa 12 vuotta. Se oli 1950-luvulla ja vielä 60-luvun alussa seuran talouden tukipylväs, joka mahdollisti vilkkaan urheilutoiminnan. Esimmäinen esitys rakentamisesta tehtiin 1948, mutta tositoimiin päästiin 1952. Urakka annettiin Toivo Koskelle 51 500 markalla. Urakkaan kuuluivat runko ja katto, seiniä tehtiin talkoilla. Seuraavana keväänä keskusteltiin jo tanssilavan vuokraamisesta