Alla oleva ajankohtainen kolumni on Mäntyharjulla ilmestyvässä Pitäjäuutisissa 2021 Kirjoittaja: Rauno ArgillanderJulkaistu kirjoittajan luvalla. Ihmisillä on monenlaisia riippuvuuksia ja pakkomielteitä. Jotkut keräilevät tiettyyn aihepiiriin kuuluvia esineitä. Toiset hamstraavat nurkkiinsa mitä tahansa, jota saattaa joskus tarvita. Pahinta on, kun on koukussa…
Tässä Saarivaaran kylän pojat näyttävät miten ennen nykyaikaa käsiteltiin heiniä varastoimista varten. Tämä on vain pieni osa sitä työtä, mitä sanottiin ”heinänteoksi.” Tämä vaihe on seivästystä. Vaaleapaitainen mies haravoi.Seipäillä heinät kuivuvat aikansa. Säätila vaikuttaa paljonkin kuivmisaikaan.. Latoon heinien kokoaminen oli…
Olipa kerran seppä, hän kengitti pajassaan hevosia, raudoitti rekiä, korjasi maatalouskoneita, teroitti takomalla vältin vannoja, rautakankeja, jne. Myös uusien viikatteiden tekeminen ja vanhojen ”kallihtiminen” aina karkaisuun asti onnistuivat häneltä erinomaisesti. Hän ei ollut kylmän raudan seppä, taottava aihio kuumennettiin ahjon…
Kudontakurssi Uudenkylän Maamiesseuran talossa 13 Nämä nätit tytöt säestäjineen saattavat muodostaa kuoron ja laulaa vaikkapa kutomakurssin päättäjäisissä tai jossain muussa tilaisuudessa Kuukauden kudontakurssiin mahtuu paljon asioita. Mahdollisesti villojen karstausta, lankojen värjäystä
Värtsilän pojat melkein merimiehinä Vesi_Pekan ruoppaaja ”Yks-Pekka” Proomu Töitä etsimässä Pykälävaaran tietyömaa oli loppunut edellisenä syksynä. Kotiväkemmekin alkoivat hoputtaa, että me nuoret miehet saisimme jo lähteä jonnekkin kotona jouten makailemasta. Tyttölapset pääsivät piiaksi jonnekin, mutta me miehenpuolet kelvattiin vain savottaan,…
Mistä on kysymys ? Savottaperinnettä vaalitaan Yllä kuvassa ”normaali” teräskaarisaha. Terän pituus kolme jalkaa (3ft) eli noin 91 senttiä. Sahan kaari 100 cm, eli sitä voi käyttää mittakeppinä metrin halkoja tehtäessä. Teräskaarisahaa on nykyisin eri mittaisia. 3.5 ft lienee pisin…
Teksti ja kuvat: Alpo Rummukainen Olen sitä ikäluokkaa, jolla on vielä omakohtaista kokemusta metsätöistä ennen kone-aikaa, joten tuntuu, että on lähes velvollisuus merkitä muistiin niistä edes jotain. Tosin muistot alkavat muuttua hatariksi muistikuviksi, joten on pidettävä kiirettä Periaatteessa mikään ei…
Teksti ja kuvat Alpo Rummukainen Pokasaha savottaa eli metsätöitä ihmisvoimin ennen konevoimaa Motti metsässä Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin kesä tulee tänäkin vuonna. Kulunut talvi on ollut niin lämmin, vesisateinen ja melkein lumeton, luulin, ettei talvi tule tänä vuotena…
Amerikkalaisilta seppien sivuilta ”anvilfire! News” löytyi mielenkiintoinen liittymä tänne Värtsiin ja Tohmajärvelle. . Vaikka sivut kertovat parhaimmista Amerikan seppämestareista niin sopii mielestäni tämän Hilkan hienon seppä-koosteen jatkoksi. Ensiksikin etusivulla liekehtii sepän alasin niinkuin Värtsilän ja nykyisen Tohmajärven vaakunassa. Sivu on…
”Mämmi oli sellainen ruoka, jonka valmistamiseen tarvittiin vain vettä ja ruisjauhoja. Kun vesi oli rautapadassa lämmennyt sikäli, että se alkoi poreilla, alettiin siihen hiljalleen panna jauhoja hierimellä hämmentäen. Kun seos oli tullut sakeahkoksi velliksi, jätettiin se lämpöiselle hellalle tai lämpiävän…
Kauralyhteitä linnuille Linnut kurkkivat ikkunoista sisään siihen malliin, että tarttis kohta tehdä jotain. Minulla on ollut muutamana viime vuotena tapana laittaa kauraa seipäälle talveksi. Ohikulkijat tosin pyrkivät naljailemaan jotain laiskan miehen hommista, kun ei kerkiä saada viljoja korjatuksi, olkoon kesä…
Vanhimman poikani Petrin vanhin tytär Mesi sai ylioppilaslahjaksi pellavaliinan, johon liittyy tiettyjä muistoja. Lintulaan oli majoitettu talvisodan aikana hevoskomppania. Jatkosodan alettua pihapiiriin sijoitettiin autokomppania, jonka miehistö oli kotoisin Ilmajoelta. Komppania aikoi ottaa käyttöön talon vieressä olleen pellavapellon. Kustaava Karvonen, lempeä…
