Kunnaksen Pekka on avannut Kukkovaaralle menevän tien juuri sopivasti hiihtoloman kynnyksellä. Mäelle pääsee autolla ainoastaan Savikon kautta. Tietoa siitä onko luppotuvalla viime päivinä käyty, eli onko polku auki, ei ole. Myöskään luppotuvan polttopuutilanne ei ole tiedossa. Siispä jos makkaranpaistoon sinne halajaa, kannattaa muutama klapi varuilta viedä itse mukanaan. KUVA: Erakkorannan kuva-arkisto (Luppotuvan niemi 03/2022)
Alussa oli Värtsilän seurakunnan miesten saunailta helmikuun 21. päivänä 1996. Siellä tehtiin alustava suunnitelma patikkareitistä, joka piti sisällään Luppotuvan Kukkolammen rannalle. Pantiinpa asiat paperillekin. Miehet tiesivät, että kunnalla oli varastossa käytöstä poistettuja tievalaistuspylväitä. Ensimmäinen anomus niitten saamisesta tyssäsi siihen, etteivät saunamiehet olleet mikään järjestö, vaan yksityishenkilöitä. Sen jälkeen tuli kuvioihin partiolippukunta Värtsin Takojat. Yhdessä väsättiin
Kahviputeli, leipäpalat, lenkkimakkaran pätkä, puukko, kirveennysä, tulitikut, sateenvarjo, taskulamppu… Tarkoituksena oli nautiskella syyslesken yksinäinen illallinen Kukkolammella. Painoin päättäväisesti jääkaapin oven kiinni. Sinne jäivät emännän varaamat salaattikulho ja vähäkalorinen kasviskeitto. Omaatuntoa ei kolkuttanut yhtään. Eipä siinä mitä. Ilta jo hämärsi kummasti, kun nuotio loimusi ja makkara kärisi. Sinappi jäi kotiin, vain eipä haitanna. Eikä satanutkaan. Vähän
Kun luonnossa rentostaessa alkaa väsyttää tai tekee mieli kahvia, sopii pistäytyä Kukkolammen rantaan. Siellä on Värtsilän pitäjäyhdistyksen luppotupa, joka on plakaattien mukaan vapaasti kaikkien käytettävissä, kunhan muistaa olla kunnolla. Ja kahvivettä ei toinna mukana kannella, sillä Kukkolampi on Värtsilän entinen vedenottamo. Luppotuvan sisällä on tavanomainen kotakeittiö, jossa on mahdollista vaikka ruokaa valmistaa. Yöpyminenkin sujuu tilavilla
