Luppotuvan synty

Luppotupa rannalta päin nähtynä. Kuva EJ

Alussa oli Värtsilän seurakunnan miesten saunailta helmikuun 21. päivänä 1996. Siellä tehtiin alustava suunnitelma patikkareitistä, joka piti sisällään Luppotuvan Kukkolammen rannalle. Pantiinpa asiat paperillekin.

Miehet tiesivät, että kunnalla oli varastossa käytöstä poistettuja tievalaistuspylväitä. Ensimmäinen anomus niitten saamisesta tyssäsi siihen, etteivät saunamiehet olleet mikään järjestö, vaan yksityishenkilöitä.

Sen jälkeen tuli kuvioihin partiolippukunta Värtsin Takojat. Yhdessä väsättiin uusi anomus: ”Pyydämme Värtsilän kunnanhallitukselta saada lahjoituksena edellä mainitsemamme hirsitavaran. Toivomme, että kunnanhallitus näkisi myönteisenä suunnittelemamme valellusreitin sekä sen vaikutuksen meidän kuntamme alueella luonnossa tapahtuvien harrastusten parissa viihtyvien kansalaisten kanssa. Vaellusreitin valmistuttua tulemme sitä markkinoimaan matkailukäyttöön.”

Allekirjoittajina olivat partiolaisten puolesta Hannu Kivivuori ja saunamiesten puolesta Oiva Tikka. Tällä kertaa myös tärppäsi. Kunnanhallitus lahjoitti toukokuun puolivälissä 60 sähköpylvästä Värtsin Takojille.

Sitten alkoikin melkoinen työ. Vaellusreittiä varten hankittiin karttoja jokaista maanomistajaa varten. Parinkymmenen maanomistajan kanssa allekirjoitettiin toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, joita ei ole vieläkään irtisanottu. Luppotupa tehtiin talkoilla kattotuoleihin asti, rakentamiseen osallistui muitakin kyläläisiä kuin saunamiehiä ja partiolaisia. Kunta palkkasi työllisyysvaroilla miehen kesäksi rakentamaan kattoa ja tekemään muita rakennuksia.

Jossain vaiheessa polkaistiin EU-projekti, jonka turvin hankittiin mm. kattohuopia ja kotakeittiö sekä teetettiin opastaulut vaellusreitille, joka sai nimekseen Värtsin taival. Reittiä merkittiin ja raivattiin yhdessä.

Pitäjäyhdistys tuli kuvaan mukaan joskus myöhemmin, kun neuvoteltiin tuvan ja vaellusreitin huolto- ja kunnostusasioista. Mahdollisesti tehtyjä sopimuksia ei tiettävästi ole kirjallisina. Papereitten mukaan Luppotupa näyttäisi olevan lähinnä partiolippukunnan omaisuutta.

Värtsin taival on sittemmin kasvanut suurin piirtein umpeen. Osittain sen reitille raivattiin viime keväänä huomattavasti lyhyempi Värtsin polku, joka kulkee myös Luppotuvan kautta.

Hyviä suunnitelmia

Palataanpa saunamiesten palaveriin, jossa idea sai tulta 15 vuotta sitten. Silloin pohdittiin mm. opaspalvelun järjestämistä ja tapahtumia vaellusreitin yhteydessä. Niissä olisi osviittaa vielä nykypäivillekin.

Lintuleiri, kasvileiri, suunnistusleiri, eräopaskoulutus, taideleirit, näyttelyt ja konsertit, majoitus ja ruokailu Patsolan koululle sekä patikkakirkko. Tapahtumatoimikuntaakin kaavailtiin.

Eikä miesten aktiivisuus rajoittunut pelkästään Värtsin taipaleeseen. Sääperinjärven veden korkeuden määrittely nähtiin tarpeelliseksi, samoin ruohikon niittäminen sekä lintujärven ja patikkareitin yhteys. Uudenkylänlammen osalta pohdittiin mahdollisuutta palauttaa se entiseen kuntoon.

Tavoitteena oli ”edellä mainittujen toimenpiteiden laajentuminen koko Värtsilää koskettavaksi projektiksi, jolloin voisi puhua Pro Värtsilä -liikkeestä ja sen kansalaisyhteiskuntaluonteen sijoittumisesta kunnallishallintoon, muuhun yhteiskunnalliseen hallintoon ja EU:iin”.

Share

1 comment for “Luppotuvan synty

  1. Hyvä juttu, mutta toisille vaikeakulkuinen. Muistakaapa nuoremmat käyttää ahkerasti ja siivosti. Terv. Pusan Mirja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *