Luettuani lapsuuden saunaseikkailut, muistin tämän aiheeseen liittyvän laulun. Hyvää vuodenloppua kaikille. terv. Ensio Lapsuuden saunat: säv. Ensio Immonen san. Suoma Pennanen laulu. Mai-LIs Könönen sov & äänitys Lasse Könönen M&LK
Televisiossa näyttää olevan valloillaan oikea hääbuumi, parhaina iltoina jopa kahdella kanavalla. Voi sitä runsauden juhlaa, ihmetellä täytyy. Ajattelin tuoda toisenlaista näkökulmaa esille kun vietimme, Ake ja minä, omia häitämme 15.5.1948, 66 vuotta sitten. Asuimme silloin Tohmajärven Kaurilassa lähellä nykyistä valtakunnan rajaa. Vaikka jatkosota oli päättynyt jo 3,5 vuotta sitten, oli pulaa silti lähes kaikesta. Vaivalloista
Kuva: Verkkolehti Värtsi Sain viime kevät talvella runon Suoma Pennaselta Ruotsista. Sävellettyäni kappaleen lähetin nuotit Väinö Sinervolle Kotkaan. Väinö ehti tehdä sovituksen ja äänitteen äitienpäiväksi. Kappale on jo esitetty Ruotsissakin. Kuuntele kappale Äidin syli Säv. Ensio Immonen Sov. Väinö Sinervo Sanat ja nuotit. PDF-tiedosto. Äänite: Väinö Sinervo HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ! Ensio Immonen
Jänisjoenrannoilta on ilmestynyt muistorikkaita tarinoita ja kuvia Värtsiin. Ne varmaan toi mieleen tämän laulun! Muistojen lähde: (-96) Pirtajärveltä. säv. Ensio Immonen, san. Mauno Pesonen, sov/äänitys Lasse Könönen M&LK, laulu. Mai-Lis Könönen Kuuntele Muistojen lähde kappale. Terveisin Ensio Immonen ****************** Värtsissä julkaistuja artikkeleita aiheeseen liittyen. Värtsilän muistoja, 20.12.2011 Lauluja Värtsilästä, 11.4.2011
Taivas puhuu tähtisuulla Joulurauhaa toiv. Ensio I säv. Ensio Immonen san. Tauno Kautonen sov.&äänitys Juha-Pekka Lehtinen laulu Ulla Kamppinen Taivas puhuu tähtisuulla
Värtsin lukijoilla saattaa olla muistoja ns. rintamamiestaloista. Savonlinnalainen Ensio Immonen lähetti muutamia aiheeseen liittyviä valokuvia, jotka ovat 1960-luvun puolivälistä. Lastenlapsia on vierailulla ukin luona Kenraalinkylässä. ”Rintamamiesmallisia taloja rakennettiin Kenraalinkylään muutama, vaikka sinne ei varsinaisia rintamamiestiloja muodostettukaan. Kymin maatkin olivat perin louhikkoisia”, kirjoittaa Ensio. Rintamamiestalo oli eräs ratkaisu sodanjälkeiseen asuntotarpeeseen. Se oli puolitoistakerroksinen, puurakenteinen ja harjakattoinen.
Viime kesänä näki päivänvalon Metsämiehen savotat –niminen levy, joka äänitettiin Tohmajärvellä. Tuottajana ja sanoittajana oli Martti Kotiranta, tohmajärveläinen metsäalan ammattilainen. Värtsiläislähtöinen Ensio Immonen on säveltänyt kolme laulua. Levyn 12 laulusta osa kertoo ajasta, jolloin pokasaha lauloi ja justeeri soi. Eipä aikaakaan, kun päästään savotalle, jossa kannotkin ovat herkkua firmoille. Motomies Vepsäläinen hakkaa ja konesaha laulaa
Savonlinnalainen ystävämme Ensio Immonen on ahkeroinut musiikkikappaleiden parissa, tällä kertaa sanoituksen muodossa. Hän on peilannut kaupunkiin muuttaneen vaarojen kasvatin tuntoja. Humppa ”Keinokuutamo” on Raimo Laamasen Sydämen soitto -levyltä. Sävellys on Reijo Määtän, sovitus Pauli Lahtisen ja kitaroissa on Harri Risku. Äänitys on tehty Jurvan musiikkipajalla. Keinokuutamo
Värtsiläislähtöinen musiikkimies, nykyisin Savonlinnassa asuva Ensio Immonen on säveltänyt laulun Kotijärvi. Sanat siihen on tehnyt Tuupovaarassa syntynyt, Öllölänjärven rannalla lapsuuttaan ja nuoruuttaan viettänyt, nykyisin Helsingissä asuva Tapani Jormanainen. Laulajana on Heli Jormanainen Mikkelistä. Hänen juurensa ovat Kiihtelysvaarassa. Sovitus on tunnetun musiikkimiehen Lasse Könösen. Kotijärvi
Kevään lumous.song Sävellys, sovitus ja äänitys Jukka Mäkikivi (Eskilstuna) Sanat Ensio Immonen
Jänisjoki on vapautumassa jäistä. Pellotkin alkavat olla lumettomia Värtsilän laaksossa. Ja minne vain katseensa kääntää, niin kaikki toisiaan liehittelevät, maalla, joessa, ilmassa… Kohta voimme sanoa Korkean Veisun sanoin: Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan. Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme. Jänisjokilaulu säv. Ensio
Värtsilästä on yllättävän paljon lauluja. Monissa niistä näkyy Savonlinnassa asuvan Ensio Immosen sormenjälki. ”Viimeksi tehty, vielä uunilämmin, on laulu Jänisjoen rannoilla” kertoi Immonen. Hän sävelsi sen ja kotkalainen Väinö Sinervo sovitti. Sanoja miehet sorvasivat yhdessä. Värtsiläisten hovimuusikko on käynyt sävellys- ja sanoituskursseja, mutta sanoo saaneensa paljon vinkkejä myös suoraan alan ammattilaisilta. Tunnusomaista on ollut yhteistyö
Kenraalinkylästä lähtöisin oleva Ensio Immonen, 74, tunnetaan laulujen säveltäjänä ja sanoittajana. Hän asuu nykyisin Savonlinnan Kellarpellossa. ”Kotipuolen lauluista pidän itse eniten. Esimerkiksi Ruusu pihallani kertoo Kenraalinkylästä”, Immonen sanoi. Hänen tekemiään lauluja löytyy Teostosta kolmatta sataa. Immonen lähti vuonna 1964 Lahteen 28-vuotiaana. Neljä vuotta myöhemmin hän muutti Savonlinnaan, jossa on vierähtänyt neljä vuosikymmentä. Työpaikka oli KOP:n
Värtsiläinen musiikki ei ole kovin paljon ollut verkkolehdessä esillä. Nyt sitä on mahdollisuus kuunnella ruotsinmaalaisen Sisuradion kautta. Göteborgilainen Maila Tsupukka on sanoittanut Värtsilä-lauluja ja savonlinnalainen Ensio Immonen on säveltänyt niitä. Tsupukan haastattelu löytyy Sisuradion sivuilta ja Maj-Lis Könönen laulaa kappaleen ”Lapsuus Värtsilässä”. Lapsia oltiin kun lähdettiin jäi kaipaus iäti sydämiin. Kuin filminä silmissä kaikki kulkee
