Sotamuseon ilmavalokuvien näyttely Värtsilä-päivillä. kuvat 1930-luvulta Värtsilästä. Järj. Aulis Kosonen, Värtsiläisten Seura ry. Tähän Värtsin juttuun on lisätty alkuperäiset kuvat joita voi suurentaa ruudulla.
Kirjan toimittaja Unto Martikainen kertoo kuinka kirja sai alkunsa. Elämässä arki ja juhla vuorottelevat niin, että arkisia päiviä on riittämiin jokaisella, mutta todellisia juhlan aiheita ja juhlahetkiä osuu yksilön kohdalle harvoin. Syksyllä 2012 kokoonnuimme Värtsiläisten seuran johdon ja keskeisten toimijoiden kanssa neuvotteluun tavoitteena saada aikaan Värtsilästä kertova historia – ja perinnekirja. Neuvottelussa puhetta johtivat seuran
Värtsiläisten Seura piti vuosikokouksensa Joensuussa Ortodoksisen kulttuurikeskuksen pyhäkköjen salissa 14.3.2019. Vuodenvaihteessa seurassa oli 157 maksanutta jäsentä, joista vuosikokouksessa oli läsnä vain kaksikymmentä. Kokouksen asialistalla olivat mm. edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen sekä vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle ja toimihenkilöille. Uuttakin suunniteltiin. Hyväksyttiin johtokunnan esittämä toimintasuunnitelma ja talousarvio kuluvalle vuodelle. Seuran toimintaan on tullut muutamia perinnepiirteitä, joita
Nils Ludvig Arppen muistoksi pystytettiin muistopatsas 23.8.1936 Värtsilän tehtaan silloisen konttorirakennuksen edessä olevalle aukiolle. Arppe oli Värtsilän rautateollisuuden perustaja, muuta suurimman osan elämästään hän asui Kiteen Koivikolla mistä käsin hän hoiti liiketoimiaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Värtsiläisten seuran kokoukseen14.2.2019, joka oli kaikillae avoin tilaisuus, oli pyydetty Kiteeltä Sirpa Pakarinen kertomaan Arppen elämästä ja toimista ja kuinka
Värtsiläisten Seuran järjestämässä tilaisuudessa Tohmajärven seurakuntatalossa 14.2.2019 klo 14.00 Sirpa Pakarinen kertoo Nils Ludvig Arppesta. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa
Värtsiläisten Seura aloitti syyskauden kokoontumalla Kaurilan kylätalolle 6.9.2017 kuulemaan Jukka Jormanaisen esitelmää ”Suurihutinaskunnasta tasavallaksi – Juhon, Simon ja Feodorin kohtalot vuosina 1917 – 1918 Tohmajärvellä ja Värtsilässä.” On ehkä paikallaan muistaa, että Värtsilä oli tuolloin osa Tohmajärven kuntaa ja eroaminen itsenäiseksi tapahtui vähän myöhemmin v. 1920. Mainitut vuodet olivat Euroopassa ja Suomessa suurten myllerrysten aikaa
”Laulu se on ollut päivieni ratto ja laulu se on ollut minun työni.” Otin tämän laulun sanoitusta tähän pienen jutun otsikoksi ja motoksi laulua ylistävän tekstin vuoksi. Se kuvaa oivallisesti sitä henkeä ja tunnelmaa, joka täytti salin, kun värtsiläistenseuralaiset olivat suurella joukolla mukana jo perinteeksi tulleessa laulutapahtumassa, tällä kertaa Värtsilän kirkon seurakuntakodissa. Muutamina edellisinä vuosina
Aulis Kososen ja Kirsi Siekkisen toimittama Värtsiläisten Seuran uusin julkaisu valmistui juuri sopivasti seuran juhliessa 35-vuotista toimintaansa. Kirja on kolmas Värtsiläisten Seuran julkaisema kirja. Kirjaan on koottu kolmenkymmenen värtsiläisen henkilökohtainen evakkotarina, joko haastatellen tai kertojan itsensä kirjoittamana. Väliin on sijoitettu dokumenteista koottua tarinoihin liittyvää asiatietoa. Kirjan evakkotarinat on koottu vuosien 2013 ja 2014 aikana. Evakkotaipaleellaan
Värtsiläisten Seuran jäsenistöä kokoontui 18.4.2015 Joensuun Ortodoksiseen Kulttuurikeskukseen juhlimaan 35 vuoden mittaista toimintaansa. Juhlaohjelma aloitettiin yhteisesti lauletulla Eino Käyhkön sanoittamalla ja Akseli Antikaisen säveltämällä Värtsilän laululla. Juhlaväen runsaus oli selvänä osoituksena laulusanoituksen viimeisten säkeiden todenperäisyydestä. ”Mutta usko, tarmo elää pajan kalke aina helää tänne meidän Värtsilään” Tervehdyssanoissaan seuran puheenjohtaja Aulis Kosonen kiitti jäsenistöä aktiivisuudesta ja
10. maaliskuuta 2015 Ortodoksisessa Kulttuurikeskuksessa. Vuosikokouksen rutiiniasiat, toiminta ja tilikertomus hyväksyttiin suuremmitta puheitta ja johtokunnan esittelemät kulumassa olevan vuoden toiminnan ja taloudenpidon suunnitelmat tyydyttivät kokousväkeä. Toimintasuunnitelma on nähtävissä seuran nettisivulla http://www.vartsilaistenseura.fi/ Seuran jäsenmaksu on korotuspaineista huolimatta voitu pitää viidentoista euron suuruisena, mikä nytkin johtokunnan esittämänä hyväksyttiin. Käydyssä keskustelussa kuitenkin toivottiin, mm. vireillä olevan kirjan painattamisen vuoksi,
Värtsiläisten Seura piti vuosikokouksensa keskiviikkona 12. 3. 2014 Joensuun Ortodoksisen Kulttuurikeskuksen tiloissa. Esityslistalla oli sääntöjen mukaisia kokousasioita taloudesta ja toiminnasta sekä kuluneen vuoden että jo alkaneen toimintavuoden osalta. Talousasioiden todettiin olevan kunnossa. Toimintaa ja taloutta hyvin hoitanut johtokunta sai vastuuvapauden vuodelta 2013. Tässä pieni maistiainen tulevasta toiminnasta. Toukokuinen päiväretki Rääkkylään, jossa tutustutaan mm. Koivuniemeen ja
Värtsiläisten Seura piti vuosikokouksensa 6.3.2013 Joensuussa Lounasravintola Pinjassa. Sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi käsiteltiin sääntömuutoksia. Muutokset koskivat pykäliä 2, 4 ja 11. Kyseisten pykälien kohdalla oli lähinnä sääntöjen muuttaminen ajan tasaisiksi. Seura on päättänyt erota Karjalan Liitosta. Maininta liiton jäsenyydestä poistetaan säännöistä. Samoin poistetaan maininta Värtsilän kunnasta nykyisenä asuinpaikkana, kun kuntakin on lakannut olemasta. Talousasioita käsiteltäessä todettiin
Isäinpäivän tietämillä pakkautuivat niin isännät kuin emännätkin onnibussiin ja suuntasivat Kuopioon. Siellä näytettiin kuopiolainen versio Siunattua hulluutta. Teatteri oli evakossa remontin vuoksi. Väliaikainen teatteri oli rakennettu koulun voimistelusaliin. Tilat olivat aivan liian pienet, mutta ihmeen hyvin kaikki toimi. Eteisaulaan saapuminen oli jo pienoinen sokki koska aula oli jo aivan täynnä ja meilläkin teki kovasti mieli
Kiitos kiittämästä! Värtsiläisten Seuran päivän matka vanhaan Värtsilään 20.7.12 meni omasta mielestänikin hyvin. Laakkosen Matin bussilla matkattiin. Kyyti oli tutun turvallista niin kuin monasti aiemminkin. Sääkin suosi, minkä nyt kerran Jänisjärvellä pikkuisen sataa ropsautti. Matkalla oli mukana kahdeksan ensikertalaista kävijää ja heille varmasti katseltavaa riitti. Tullitarkastusten jälkeen ajettiin, niin kuin tapana on ollut, Jänismäelle aamukahville.
Meitä oli yhteensä himpun vaille kolmekymmentä vätsiläistenseuralaista Joensuusta, Tohmajärveltä, Värtsilästä ja Savonlinnastakin reissulla kolmen päivän ajan tiistaista 3.7. torstaihin 5.7. kesäisellä kotimaan kierroksella. Alun alkaen piti enemmänkin väkeä olla mukana, mutta tälläkin joukolla saatiin aikaan oikein mukava matka. Alkumatkan käyntikohteenamme oli viehättävä Rapion myllymiljöö Juvalla. Myllyn kahvilassa kuulimme 1800- luvun alkupuolella perustetun myllyn vaiheista. Rapion
Värtsiläisten seura piti vuosikokoustaan 14.3.2012 Wanhassa Jokelassa. Tavanomaisten vuosikokousasioiden lisäksi asialistalla oli ja kokouksessa keskusteltiin seuran eroamisesta Karjalan Liitosta. Lähtökohtana tälle keskustelulle oli Karjalan Liiton jäsenmaksujen korottaminen ja se, että jäsenmaksusta Karjalan Liitolle ja sen Pohjois-Karjalan piirijärjestölle menevän osuuden jälkeen jää vain pieni osa seuran omaan toimintaan. Kokouksen päätös Karjalan Liitosta eroamiseksi oli yksimielinen. Sääntöjen
Värtsiläisten Seura piti tammikuun kuukausikokouksensa Wanhassa Jokelassa keskiviikkona 11.01.2012. Ravintolasali, josta osa oli remonttimiesten hallussa kävi vähän ahtaanlaiseksi kun paikalla oli himpun yli kolmekymmentä värtsiläistä. Päivän teemana oli terveellinen ravinto. Pohjois-Karjalan Martoista oli kutsuttu ravintoterapeutti Kirsi Rissanen kertomaan ravinnon vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin. Elinvoimaa ikäihmiselle. Kirsi Rissanen aloittelemassa esitystään. Kuvat SP Kenraalinkylästä lähtöisin
Joku tuli sanoneeksi ettei herkullisen ja runsaan aterian jälkeen sovi laulaa, että reippahasti käypi askeleet. Niin sitten laulettiinkin Kodin kynttilät, jossa vanhana istutaan ikkunan luona. Toki muitakin joululauluja laulettiin, muutama runo kuultiin ja mummoräppiä sekä sukulaiskielemme tulkkausta pulmapaikassa, elikkä häähetkessä. Puheenjohtajan tervetulotoivotukset kuuluivat asiaan ja jatkeena oli katsaus kuluneen vuoden tapahtumiin sekä lyhyt ennakointi
Värtsiläisten seuran tilaisuudet ovat useimmiten Joensuussa, missä suuri osa jäsenistä asuu. Seuran puheenjohtajan poissa ollessa hieman vajaalukuinen johtokunta piti kokoustaan tällä kertaa Värtsilän kylätalolla varapuheenjohtajansa johdolla. Ennen varsinaisia kokousasioita Värtsilän Pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Tiittanen esitteli johtokunnalle kylätaloa ja sen toimintaa. Kahvihetken aikana kysyttävää ja kerrottavaa oli puolin ja toisin. Muistojen Värtsilä lahjoituksena kylätalolle Värtsiläisten
Punkaharjun Lustossa oli runsaasti nähtävää Värtsiläisten seuran matkalaisille. Seuran johtokunta oli järjestänyt onnistuneen syysretken Lustoon ja Savonlinnaan keskiviikkona 24. elokuuta. Lähes täysi bussillinen värtsiläisiä oli nauttimassa Luston näyttelyistä ja mainiosta retkisäästä. Lustossa on niin runsaasti nähtävää, että siellä voisi mainiosti viettää vaikka kokonaisen päivän. Matka jatkui kuitenkin Savonlinnan vanhalle Casinolle. Siinä ohessa saimme pienen
