Ab Wärtsilä Oy

Ab Wärtsilä Oy historia

Ab Wärtsilä Oy, Historia, Meijjän kirkko

”Suuri kummisetä” lahjoitti Värtsilälle kirkonkellon. Vanha lehtijuttu vuodelta 1984.

/ / 4 kommenttia

Äitini Thelma Varosen lehtiarkistosta löytö jota ei ole aiemmin Värtsissä julkaistu. Lehtiartikkeli julkaistu tod.näk. sanomalehti Karjalaisessa kesäkuussa 1984. Alla jutun teksti: ”Suuri kummisetä” lahjoitti Värtsilälle kirkonkellon. ”Kaikuvat kellot kotoisen kirkon, kutsuen sanaasi taas kuulemaan…” Tuskin koskaan voi Konsta Jylhän hengellinen sävelmä Maire Pitkäsen esittämänä sopia paremmin Värtsilän kirkkoon kuin eilen, jolloin Oy Wärtsilä Ab:n toimitusjohtaja […]

Ab Wärtsilä Oy, Historia, Uusi-Värtsilä

Rauta sulaa. Tohmajärven Rauta-Valu Oy jatkoi Oy Wärtsilä Ab:n toimintaa Uusi-Värtsilässä vuonna 1972

/ / 4 kommenttia

Juttu julkaistu Rajamme Vartijat lehdessä 1.2.1975. Värtsilän pitäjällä on yli satavuotiset perinteet suomalaisena ’rautapitäjänä’ ja Uusi-Värtsilässä ovat perinnettä jatkaneet edelleenkin Oy Värtsilä Ab ja sittemmin saman teollisuuslaitoksen nykyinen omistaja Tohmajärven Rauta-Valu Oy, jonka johtajana toimii Lauri Ropponen. Tohmajärven kunnan Uusi-Värtsilässä toimiva rautasulatto ja -valimo on kantanut nimeä Tohmajärven Rauta-Valu Oy vasta muutaman vuoden, mutta laitoksen

Ab Wärtsilä Oy, Historia, Uusi-Värtsilä

Rajaseudun tehtaan vaiheita

/ / Kommentoi

Tätä Rajamme Vartijat lehdessä julkaistua juttua vuonna 1969 ei mielestäni ole Värtsi lehdessä julkaistu, joten laitan esille. Liittyy siis Uusi-Värtsilän tehtaisiin. Jutun löysin tonkiessani kansalliskirjaston digiarkistoa. Lehtiartikkelin kuvat suuremmassa koossa klikkaamalla tai selaimen zoomauksella. Artikkeli julkaistu Rajamme vartijat lehdessä 1.9.1969. Linkki digi.kansalliskirjastoon jossa juttu luettavissa -> https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779045?term=Uusi-V%C3%A4rtsil%C3%A4&term=Uusi-V%C3%A4rtsil%C3%A4n&page=23 Jutun Värtsiin toimitti Eira

Ab Wärtsilä Oy, Historia

Wärtsilän rautatehtaan 100 vuotisjuhlat 12.4.1934 – 90 vuotta sitten.

/ / 1 kommentti

Wärtsilän rautatehtaan 100 vuotisjuhlaa vietettiin 12.4.1934 eli 90 vuotta sitten. Yhtiö perustettiin vuonna 1834. Juhlaan saapui myös paikalle silloinen tasavallan Presidentti Svinhufvud. Lue juttu. Video on työstetty ja kuvitettu elävöittämään historiallista radiohaastattelua jossa mm. toimitusjohtaja Wahlforss kertoo toimittajalle tehtaan toiminnasta. Harvinainen radiotallenne on vaikuttavaa kuultavaa. Radiolähetys on lähetetty radiossa keväällä 1934, sen jälkeen kun Wärtsilä

Ab Wärtsilä Oy, Historia, Värtsilä

Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä osa 1.

/ / 5 kommenttia

Olen tutustunut jälleen kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen verkkopalveluun osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ja hakenut kaikkea Värtsilää koskevaa ilmoittelua ns. tarkalla kammalla ja aikaani säästämättä. Aiemmin Värtsissä on nähty mm. Ab Wärtsilä Oy:ta koskevia lehtijuttuja ja mainoksia, mm. jutussa https://vartsi.net/2021/02/12/historiallinen-aanitallenne-vierailu-wartsilan-tehtailla-kevaalla-1934/ Vanhimmat sanomalehdet ovat julkaistu 1800 luvun loppupuolella, joiden fontti/kirjasin on hiukan hankala lukea tai hidasta ainakin. Joissakin julkaisuissa jopa

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Värtsilä-päivät

1930-luvulla otettujen ilmavalokuvien näyttely Värtsilän koululla.

/ / Kommentoi

Värtsiläpäivillä on nähtävillä harvinaisia, ennenjulkaisemattomia Puolustusvoimien kuvaamia ilmavalokuvia Värtsilästä 1930-luvulla. Näyttelyn kuvat omistaa Sotamuseo. Kuvat ovat A3 kokoisia, mustavalkoisia ja tarkkoja resoluutioltaan. Tässä muutama kuva ennakkoon Värtsin lukijoille. Alla oleva kuva on otettu 30.6.1937. Kuvassa oik. alareunassa näkyy selkeästi Värtsilän urheilukenttä ja Kisapirtti sekä Värtsilä yhtymän tehdasaluetta. Tarkkasilmäiset löytävät kuvasta myös Värtsilän paloaseman. Näyttely on

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Värtsi - Värtsilän verkkolehti

Historiallinen äänitallenne: vierailu Wärtsilän tehtailla keväällä 1934

/ / 10 kommenttia

Alkuperäinen tallenne radiotoimittajan vierailusta Wärtsilän tehtailla on tallennettu keväällä 1934, sen jälkeen kun Wärtsilä maamme suurin rautatehdas vietti 100-vuotis juhlaansa 12.4.1934. Presidentti Svinhufvud saapui yhtiön 100 vuotisjuhliin. Linkki: juttuun Presidentti Svinhufvud Värtsilässä 12.4.1934 Ääninauha on päätynyt Hilkka ja Ake Partaselle, Inkeri Ojalan isän, Eero Siitosen jäämistön kautta. Eero Siitonen toimi Värtsilän koulun opettajana ja monissa

Ab Wärtsilä Oy, Historia, Värtsiläisten Seura ry

Kokousaiheena N. L. Arppe

/ / 15 kommenttia

Nils Ludvig Arppen muistoksi pystytettiin muistopatsas 23.8.1936 Värtsilän tehtaan silloisen konttorirakennuksen edessä olevalle aukiolle. Arppe oli Värtsilän rautateollisuuden perustaja, muuta suurimman osan elämästään hän asui Kiteen Koivikolla mistä käsin hän hoiti liiketoimiaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Värtsiläisten seuran kokoukseen14.2.2019, joka oli kaikillae avoin tilaisuus, oli pyydetty Kiteeltä Sirpa Pakarinen kertomaan Arppen elämästä ja toimista ja kuinka

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia

Muutamia piirteitä A.B. Wärtsilä O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi

/ / 3 kommenttia

17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita ja vammautuneita työmiehiä. Vuodesta 1891 lähtien toimi Tohmajärven kunnanlääkäri myös tehtaan lääkärinä ja tehdaan työmiehet

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia

Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta ja Kunnalliset asiat Värtsilässä, Kansan Voima 1923

/ / 3 kommenttia

Kansan Voima no 143 18.12.1923, Värtsilän paikallisnumero Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta. Värtsilä on yksi huomattavimpia tehdasasutuksia maassamme. Eikä ihmekään, sillä on Värtsilä teollisuuspaikkakuntana ollut jo lähes 100 vuotta. Jo v. 1783 aiottiin paikkakunnalle perustaa sahalaitos, mutta kuoli tämä suunnitelma alkuunsa, kunnes sen pastori Löffström herätti jälleen eloon, saaden v. 1833 kuvan sahan perustamiseen. Aikeensa L. toteuttikin muutama

Ab Wärtsilä Oy, Historia, Lukijoilta

Wärtsilän rautatehdas

/ / 19 kommenttia

En pidä siitä että aina avatessani TV:n uutiset kertovat Suomen talouden synkästä tilanteesta. Meillä on ongelmia jotka on ratkaistavissa mutta meillä on myös edelleen loistavasti maailmalla pärjääviä yrityksiä. Yksi näistä menestyjistä on yli 150 vuotta sitten Tohmajärven Wärtsilään perustettu Wärtsilän rautatehdas eli Wärtsilä Oyj. Wärtsilä maailmalla Ei N.L Arppe varmasti arvannut eikä osannut edes visioida

Ab Wärtsilä Oy, Historia, Lukijoilta

Värtsilän valtaus v. 1918

/ / 16 kommenttia

Kertomuksen kirjoittaja Otto Asikainen syntyi Liperissä 1898 Ja osallistui sotatoimiin aluksi Pohjois-Karjalan alueella. Muistelmansa hän on kirjoittanut ilmeisesti 1970 luvun alkupuolella ja kirja on painettu 1976. Kirjan jakelu suvun piiriin, mutta ei kaikille. Hänen useita vuosia nuorempi veljensä Unto sanoi kirjasta, ”olisi saanut tehdä sen aikaisemmin, olisi muistanut paremmin”. Monet Värtsilän, Korpiselän ja Tohmajärven isännät ja metsätyömiehet muistavat Otto

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia

Pikakurssi Värtsilän historiasta

/ / 50 kommenttia

Jo ensimmäisellä vuosituhannella e. Kr. oli Jänisjoen rannalla muinainen asuinpaikka. Sen jäljet löysi v. 1935 suomalainen arkeologi Sakari Pälsi. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella Värtsilän alueella asui karjalaisia. 1200-luvulla Novgorodin vaikutusvalta levisi länteen päin. Sen myötä alettiin karjalaisia käännyttää ortodoksiseen uskoon. Lopulta karjalaisten asuttamat alueet liitettiin Novgorodin valtakuntaan. Varhaisin kirjallinen maininta Värtsilästä sisältyy vuosien 1499-1500 verokirjaan. Värtsilässä

Ab Wärtsilä Oy, Ajan patinaa, Historia, Uusi-Värtsilä

Kylä kukoisti

/ / 3 kommenttia

Uuden-Värtsilän elämää 1/3 Uuden-Värtsilän kylä kukoisti ja kuohui elämää siihen aikaan, kun Wärtsilä-Yhtymä pyöritti siellä tehdastaan. Näitä aikoja muistelee mielellään Eila Romppanen, 84. Hän työskenteli aikoinaan postissa Uuden-Värtsilän asemalla sekä Kaurilassa. Romppanen, os. Immonen, asuu edelleen entisen tehtaan lähistöllä sijaitsevassa omakotitalossa. Hän tuli Uuteen-Värtsilään vuonna 1948 evakkoreissulta Nurmosta ja Vimpelistä. Aviomies Ilmari Romppanen oli saapunut

Scroll to Top