Kategoria: Ab Wärtsilä Oy
Ab Wärtsilä Oy historia
Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä 1940- luku, osa 4
Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä 1930-1934 luku, osa 2
Kansalliskirjaston aarteet, Värtsilä osa 1.
Olen tutustunut jälleen kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen verkkopalveluun osoitteessa digi.kansalliskirjasto.fi ja hakenut kaikkea Värtsilää koskevaa ilmoittelua ns. tarkalla kammalla ja aikaani säästämättä. Aiemmin Värtsissä on nähty mm. Ab Wärtsilä Oy:ta koskevia lehtijuttuja ja mainoksia, mm. jutussa https://vartsi.net/2021/02/12/historiallinen-aanitallenne-vierailu-wartsilan-tehtailla-kevaalla-1934/ Vanhimmat sanomalehdet ovat julkaistu…
Sotamuseon ilmavalokuvien näyttely Värtsilä-päivillä
Sotamuseon ilmavalokuvien näyttely Värtsilä-päivillä. kuvat 1930-luvulta Värtsilästä. Järj. Aulis Kosonen, Värtsiläisten Seura ry. Tähän Värtsin juttuun on lisätty alkuperäiset kuvat joita voi suurentaa ruudulla.
1930-luvulla otettujen ilmavalokuvien näyttely Värtsilän koululla.
Värtsiläpäivillä on nähtävillä harvinaisia, ennenjulkaisemattomia Puolustusvoimien kuvaamia ilmavalokuvia Värtsilästä 1930-luvulla. Näyttelyn kuvat omistaa Sotamuseo. Kuvat ovat A3 kokoisia, mustavalkoisia ja tarkkoja resoluutioltaan. Tässä muutama kuva ennakkoon Värtsin lukijoille. Alla oleva kuva on otettu 30.6.1937. Kuvassa oik. alareunassa näkyy selkeästi Värtsilän…
Uusi-Värtsilän historiaa 1940. Uuden-Värtsilän rautatehdas tuottaa vuosittain 7 000 tonnia takkirautaa
Laatokka lehdessä 6.11.1940 julkaistu artikkeli:Uuden-Värtsilän rautatehdas tuottaa vuosittain 7 000 tonnia takkirautaa Kuva digi.kansalliskirjasto.fi
Historiallinen äänitallenne: vierailu Wärtsilän tehtailla keväällä 1934
Alkuperäinen tallenne radiotoimittajan vierailusta Wärtsilän tehtailla on tallennettu keväällä 1934, sen jälkeen kun Wärtsilä maamme suurin rautatehdas vietti 100-vuotis juhlaansa 12.4.1934. Ääninauha on päätynyt Hilkka ja Ake Partaselle, Inkeri Ojalan isän, Eero Siitosen jäämistön kautta. Eero Siitonen toimi Värtsilän koulun…
Kokousaiheena N. L. Arppe
Nils Ludvig Arppen muistoksi pystytettiin muistopatsas 23.8.1936 Värtsilän tehtaan silloisen konttorirakennuksen edessä olevalle aukiolle. Arppe oli Värtsilän rautateollisuuden perustaja, muuta suurimman osan elämästään hän asui Kiteen Koivikolla mistä käsin hän hoiti liiketoimiaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Värtsiläisten seuran kokoukseen14.2.2019, joka oli…
Muutamia piirteitä A.B. Wärtsilä O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi
17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita…
Värtsilän tehdas – 15.01.1902 Uusi Kuvalehti no 1
Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta ja Kunnalliset asiat Värtsilässä, Kansan Voima 1923
Kansan Voima no 143 18.12.1923, Värtsilän paikallisnumero Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta. Värtsilä on yksi huomattavimpia tehdasasutuksia maassamme. Eikä ihmekään, sillä on Värtsilä teollisuuspaikkakuntana ollut jo lähes 100 vuotta. Jo v. 1783 aiottiin paikkakunnalle perustaa sahalaitos, mutta kuoli tämä suunnitelma alkuunsa, kunnes sen…
Wärtsilän rautatehdas
En pidä siitä että aina avatessani TV:n uutiset kertovat Suomen talouden synkästä tilanteesta. Meillä on ongelmia jotka on ratkaistavissa mutta meillä on myös edelleen loistavasti maailmalla pärjääviä yrityksiä. Yksi näistä menestyjistä on yli 150 vuotta sitten Tohmajärven Wärtsilään perustettu Wärtsilän…
Värtsilän valtaus v. 1918
Kertomuksen kirjoittaja Otto Asikainen syntyi Liperissä 1898 Ja osallistui sotatoimiin aluksi Pohjois-Karjalan alueella. Muistelmansa hän on kirjoittanut ilmeisesti 1970 luvun alkupuolella ja kirja on painettu 1976. Kirjan jakelu suvun piiriin, mutta ei kaikille. Hänen useita vuosia nuorempi veljensä Unto sanoi kirjasta, ”olisi saanut…
Pikakurssi Värtsilän historiasta
Jo ensimmäisellä vuosituhannella e. Kr. oli Jänisjoen rannalla muinainen asuinpaikka. Sen jäljet löysi v. 1935 suomalainen arkeologi Sakari Pälsi. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella Värtsilän alueella asui karjalaisia. 1200-luvulla Novgorodin vaikutusvalta levisi länteen päin. Sen myötä alettiin karjalaisia käännyttää ortodoksiseen uskoon. Lopulta…
Kylä kukoisti
Uuden-Värtsilän elämää 1/3 Uuden-Värtsilän kylä kukoisti ja kuohui elämää siihen aikaan, kun Wärtsilä-Yhtymä pyöritti siellä tehdastaan. Näitä aikoja muistelee mielellään Eila Romppanen, 84. Hän työskenteli aikoinaan postissa Uuden-Värtsilän asemalla sekä Kaurilassa. Romppanen, os. Immonen, asuu edelleen entisen tehtaan lähistöllä sijaitsevassa…
Silloin kun pressa kävi…
Suomen presidentti on viimeksi käynyt Värtsilässä vuonna 1934, jolloin vietettiin Wärtsilä-yhtiön 100-vuotisjuhlia. Onhan tuosta jo aikaa, lähes kahdeksan vuosikymmentä. Ne olivatkin melkoiset pippalot. Uusvärtsiläisen Eila Romppasen arkistosta löytyi kuva noilta ajoilta. Värtsi kutsuu täten, näin vaalipäivänä, uuden tasavallan presidentin vierailulle…
Arvojärjestystä
Uusi-Värtsilän kylällä 50-luvulla suurin osa väestöstä oli Värtsilä-yhtymän tehtaan töissä ja asui tehtaan vuokra-asunnoissa. Riippuvuussuhde siis oli työnantajaan ja sen edustajaan huomattava. Tämä kaikki heijastui aikuisten puheiden kautta myös meihin lapsiin. Ymmärsimme selvästi, kuka oli se kaikkein korkein asioista päättäjä…
Uusi-Värtsilä 50 vuotta sitten
Jos nyt palaisimme muistoihimme ja siirtyisimme ajassa 50 vuotta taaksepäin ja astelisimme Uusi-Värtsilän raittia pitkin, mitkä olisivatkaan näkymät? Peijonniemen koulu seisoisi yhtä ylväänä kuten nytkin, mutta pihamaalla kirmailisi noin 150-päinen koululaisten joukko. Heti vastapäätä, risteyksen tuntumassa on Aleksi Miininin kioski,…
Pikkupoikien Uusi-Värtsilä
Värtsilän Teräs oli Uusi-Värtsilässä erittäin aktiivinen urheiluseura ja kaikki toiminta oli tehtaan, Värtsilä-Yhtymän tukemaa. Lajivalikoimaan kuuluivat kesällä pesäpallo, jalkapallo ja yleisurheilu. Seura pelasi pesäpalloa maakuntasarjassa ja ottelut keräsivät runsaslukuiset yleisömäärät. Meille 10-15-vuotiaille pikkupojille oli järjestetty oma kylänosien välinen pesissarja. Seurojen…
Kun raudan teko alkoi
Värtsilän rautatehtaan masuuni valmistui syyskuussa 1852. Ensimmäinen puhallus aloitettiin 27. päivänä. Näin kerrotaan Olof Mustelinin kirjassa ”Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja” (1973). Aikaa tuosta on siis kulunut lähes 160 vuotta. Tehtaan suunnitteli ruotsalais-englantilainen vuorimekaanikko Nicolai Smith, joka johti myös…
Vauhti-Ville
Wärtsilän sielu vuodesta 1926 lähtien oli Wilhelm Wahlforss (1891-1969), joka tunnettiin tehtaalaisten keskuudessa paremmin nimellä ”Vauhti-Ville”. Hän oli liikkuvaista lajia, kerrotaan käyneen rautatehtaalla joka päivä. Sunnuntaisin oli usein tytär mukana. ”Kun hän kulki tehtaalla, hän tahtoi tietää, mitä kukin oli…
Kissankokoisin kirjaimin
Oy Wärtsilä Ab 100 v juhla Karjalainen uutisoi Wärtsilän 100-vuotisjuhlista kissankokoisin kirjaimin. Jo otsikoissa kerrottiin, että juhlat ”antoivat syvän leiman isänmaallisesta ja pohjoiskarjalaisesta hengestä”. Hieman pienemmällä luki alaotsikossa: ”Tasavallan presidenttikin omisti sanansa tälle paljon kärsineelle, sitkeälle kansalle.” Jutun alussa kerrotaan,…
Presidentti Wärtsilässä
Ihmettelin vuosikausia tätä edesmenneen kummitätini valokuva-albumissa ollutta kuvaa. Voisiko se olla Pälkjärveltä, josta täti oli kotoisin? Mikä ja koska on ollut tuo tapahtuma, joka on vetänyt paikalle tuollaisen väkimäärän? Voisiko kysymyksessä olla esim. hautajaiset? Kuva on ihan oikea valokuva, ei…
Näin pyyhkii Wärtsilällä
Vaikka yritys olisi Värtsilässä perustettu, ei se välty maailmanlaajuisilta talouselämän muutoksilta. Tuoreet tiedot mediassa kertovat, että laivamoottorien ja voimaloitten valmistaja Wärtsilä aikoo vähentää tukitoiminnoistaan 400 työpaikkaa eri puolilta maailmaa 30 maassa. Yrityksellä on nykyisin 160 toimipistettä 70 maassa. Työntekijöitä oli…
Uusi-Värtsilä ja Värtsilä
Uusi-Värtsilä putkahti kartalle jokunen päivä sitten, kun siellä jouduttiin lopettamaan talojen pihoilla liikuskellut karhuperhe. Seutu on aina kuulunut Tohmajärveen. Mitä tekemistä sillä on Värtsilän kanssa, siitä tekee selkoa Hilkka Partanen, joka sotien jälkeen asui kylässä. Siellä on syntynyt ja lapsuutensa…
Aimo annos Arppea
Olof Mustelin: Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja, Wsoy 1973. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta (1969) suomentanut Maini Palosuo. 230 sivua. Turkulainen professori, ylikirjastonhoitaja Olof Mustelin (1924-99) tunnettiin ahkerana kirjoittajana. Arppe-teoksessa selvitellään teollisuuden uranuurtajan työtä, mutta etenkin yksityiselämää laajasti. Käytettävissä on ollut mm.…