Kategoria: Ab Wärtsilä Oy

Ab Wärtsilä Oy historia

Kokousaiheena N. L. Arppe

Nils Ludvig Arppen muistoksi pystytettiin muistopatsas 23.8.1936 Värtsilän tehtaan silloisen konttorirakennuksen edessä olevalle aukiolle. Arppe oli Värtsilän rautateollisuuden perustaja, muuta suurimman osan elämästään hän asui Kiteen Koivikolla mistä käsin hän hoiti liiketoimiaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Värtsiläisten seuran kokoukseen14.2.2019, joka oli…

Share

Muutamia piirteitä A.B. Wärtsilä O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi

17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita…

Share

Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta ja Kunnalliset asiat Värtsilässä, Kansan Voima 1923

Kansan Voima no 143 18.12.1923, Värtsilän paikallisnumero Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta. Värtsilä on yksi huomattavimpia tehdasasutuksia maassamme. Eikä ihmekään, sillä on Värtsilä teollisuuspaikkakuntana ollut jo lähes 100 vuotta. Jo v. 1783 aiottiin paikkakunnalle perustaa sahalaitos, mutta kuoli tämä suunnitelma alkuunsa, kunnes sen…

Share

Wärtsilän rautatehdas

En pidä siitä että aina avatessani TV:n uutiset kertovat Suomen talouden synkästä tilanteesta. Meillä on ongelmia jotka on ratkaistavissa mutta meillä on myös edelleen loistavasti maailmalla pärjääviä yrityksiä. Yksi näistä menestyjistä on yli 150 vuotta sitten Tohmajärven Wärtsilään perustettu Wärtsilän…

Share

Värtsilän valtaus v. 1918

Kertomuksen kirjoittaja Otto Asikainen syntyi Liperissä 1898 Ja osallistui sotatoimiin aluksi Pohjois-Karjalan alueella. Muistelmansa hän on kirjoittanut ilmeisesti 1970 luvun alkupuolella ja kirja on painettu 1976. Kirjan jakelu suvun piiriin, mutta ei kaikille. Hänen useita vuosia nuorempi veljensä Unto sanoi kirjasta, ”olisi saanut…

Share

Pikakurssi Värtsilän historiasta

Jo ensimmäisellä vuosituhannella e. Kr. oli Jänisjoen rannalla muinainen asuinpaikka. Sen jäljet löysi v. 1935 suomalainen arkeologi Sakari Pälsi. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella Värtsilän alueella asui karjalaisia. 1200-luvulla Novgorodin vaikutusvalta levisi länteen päin. Sen myötä alettiin karjalaisia käännyttää ortodoksiseen uskoon. Lopulta…

Share

Kylä kukoisti

Uuden-Värtsilän elämää 1/3 Uuden-Värtsilän kylä kukoisti ja kuohui elämää siihen aikaan, kun Wärtsilä-Yhtymä pyöritti siellä tehdastaan. Näitä aikoja muistelee mielellään Eila Romppanen, 84. Hän työskenteli aikoinaan postissa Uuden-Värtsilän asemalla sekä Kaurilassa. Romppanen, os. Immonen, asuu edelleen entisen tehtaan lähistöllä sijaitsevassa…

Share

Silloin kun pressa kävi…

Suomen presidentti on viimeksi käynyt Värtsilässä vuonna 1934, jolloin vietettiin Wärtsilä-yhtiön 100-vuotisjuhlia. Onhan tuosta jo aikaa, lähes kahdeksan vuosikymmentä. Ne olivatkin melkoiset pippalot. Uusvärtsiläisen Eila Romppasen arkistosta löytyi kuva noilta ajoilta. Värtsi kutsuu täten, näin vaalipäivänä, uuden tasavallan presidentin vierailulle…

Share

Arvojärjestystä

Uusi-Värtsilän kylällä 50-luvulla suurin osa väestöstä oli Värtsilä-yhtymän tehtaan töissä ja asui tehtaan vuokra-asunnoissa. Riippuvuussuhde siis oli työnantajaan ja sen edustajaan huomattava. Tämä kaikki heijastui aikuisten puheiden kautta myös meihin lapsiin. Ymmärsimme selvästi, kuka oli se kaikkein korkein asioista päättäjä…

Share

Uusi-Värtsilä 50 vuotta sitten

Jos nyt palaisimme muistoihimme ja siirtyisimme ajassa 50 vuotta taaksepäin ja astelisimme Uusi-Värtsilän raittia pitkin, mitkä olisivatkaan näkymät? Peijonniemen koulu seisoisi yhtä ylväänä kuten nytkin, mutta pihamaalla kirmailisi noin 150-päinen koululaisten joukko. Heti vastapäätä, risteyksen tuntumassa on Aleksi Miininin kioski,…

Share

Pikkupoikien Uusi-Värtsilä

Värtsilän Teräs oli Uusi-Värtsilässä erittäin aktiivinen urheiluseura ja kaikki toiminta oli tehtaan, Värtsilä-Yhtymän tukemaa. Lajivalikoimaan kuuluivat kesällä pesäpallo, jalkapallo ja yleisurheilu. Seura pelasi pesäpalloa maakuntasarjassa ja ottelut keräsivät runsaslukuiset yleisömäärät. Meille 10-15-vuotiaille pikkupojille oli järjestetty oma kylänosien välinen pesissarja. Seurojen…

Share

Kun raudan teko alkoi

Värtsilän rautatehtaan masuuni valmistui syyskuussa 1852. Ensimmäinen puhallus aloitettiin 27. päivänä. Näin kerrotaan Olof Mustelinin kirjassa “Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja” (1973). Aikaa tuosta on siis kulunut lähes 160 vuotta. Tehtaan suunnitteli ruotsalais-englantilainen vuorimekaanikko Nicolai Smith, joka johti myös…

Share

Vauhti-Ville

Wärtsilän sielu vuodesta 1926 lähtien oli Wilhelm Wahlforss (1891-1969), joka tunnettiin tehtaalaisten keskuudessa paremmin nimellä “Vauhti-Ville”. Hän oli liikkuvaista lajia, kerrotaan käyneen rautatehtaalla joka päivä. Sunnuntaisin oli usein tytär mukana. “Kun hän kulki tehtaalla, hän tahtoi tietää, mitä kukin oli…

Share

Kissankokoisin kirjaimin

Oy Wärtsilä Ab 100 v juhla Karjalainen uutisoi Wärtsilän 100-vuotisjuhlista kissankokoisin kirjaimin. Jo otsikoissa kerrottiin, että juhlat ”antoivat syvän leiman isänmaallisesta ja pohjoiskarjalaisesta hengestä”. Hieman pienemmällä luki alaotsikossa: ”Tasavallan presidenttikin omisti sanansa tälle paljon kärsineelle, sitkeälle kansalle.” Jutun alussa kerrotaan,…

Share

Presidentti Wärtsilässä

Ihmettelin vuosikausia tätä edesmenneen kummitätini valokuva-albumissa ollutta kuvaa. Voisiko se olla Pälkjärveltä, josta täti oli kotoisin? Mikä ja koska on ollut tuo tapahtuma, joka on vetänyt paikalle tuollaisen väkimäärän? Voisiko kysymyksessä olla esim. hautajaiset? Kuva on ihan oikea valokuva, ei…

Share

Näin pyyhkii Wärtsilällä

Vaikka yritys olisi Värtsilässä perustettu, ei se välty maailmanlaajuisilta talouselämän muutoksilta. Tuoreet tiedot mediassa kertovat, että laivamoottorien ja voimaloitten valmistaja Wärtsilä aikoo vähentää tukitoiminnoistaan 400 työpaikkaa eri puolilta maailmaa 30 maassa. Yrityksellä on nykyisin 160 toimipistettä 70 maassa. Työntekijöitä oli…

Share

Uusi-Värtsilä ja Värtsilä

Uusi-Värtsilä putkahti kartalle jokunen päivä sitten, kun siellä jouduttiin lopettamaan talojen pihoilla liikuskellut karhuperhe. Seutu on aina kuulunut Tohmajärveen. Mitä tekemistä sillä on Värtsilän kanssa, siitä tekee selkoa Hilkka Partanen, joka sotien jälkeen asui kylässä. Siellä on syntynyt ja lapsuutensa…

Share

Aimo annos Arppea

Olof Mustelin: Nils Ludvig Arppe, Karjalan teollisuuden perustaja, Wsoy 1973. Ruotsinkielisestä alkuteoksesta (1969) suomentanut Maini Palosuo. 230 sivua. Turkulainen professori, ylikirjastonhoitaja Olof Mustelin (1924-99) tunnettiin ahkerana kirjoittajana. Arppe-teoksessa selvitellään teollisuuden uranuurtajan työtä, mutta etenkin yksityiselämää laajasti. Käytettävissä on ollut mm.…

Share