Arkistolöytöjä ja sattumia

Ajan patinaa, Arkistolöytöjä ja sattumia, Historia, Lukijoilta

Rahankerääjänä Kulttuurirahastolle v. 1938

/ / 4 kommenttia

Helmikuun 27 päivä 2019, oli sanomalehti Karjalaisessa kokosivun juttu Suomen Kulttuurirahastosta, jonka perustamisesta oli kulunut 75-vuotta. Lehden mukaan tämä yksi maailman suurimmista säätiöistä on lasten tekosia. Vuosi oli 1938. Oikeinpa sydäntä sykähdytti. Ajatukset lensivät taas sinne vanhaan Värtsilään, opettajaani Lydia Nylundiin ja omaan kansakouluaikaan. Opettajani kertoi tästä mielettömän hienosta tulevasta tapahtumasta. Minäkin, silloin 11-vuotiaana koululaisena, […]

Arkistolöytöjä ja sattumia, Lukijoilta

Almanakka vuodelta 1949

/ / 6 kommenttia

Mielenkiintoinen löytö: Allakka vuodelta 1949. Siinä on 64 sivua ja niiden lisäksi alussa ja lopussa 70 sivua – mainoksia. Almanakka sisältää myös kiintoisan artikkelin ”Työn tehostamisen merkityksestä”. Siitä sen aikaa hyvin  kuvaa katkelma: ”Tällä hetkellä on maassamme noin 315 000 työhevosta, jotka suorittavat keskimäärin 150 työpäivää vuodessa. Lopun ajan ne seisovat työn puutteessa joutilaina. Maassamme

Ajan patinaa, Arkistolöytöjä ja sattumia

Postia Wärtsilästä

/ / 3 kommenttia

Alma Amanda Ellilä oli Värtsilän postinhoitajana 19.6.1919 – 21.1.1926. Alma on lähettänyt oheisen ehiökortin vastausosalla 10.4.1923 tohtori Fiendt`lle Helsinkiin, mutta Fieandt ei ole käyttänyt vastausosaa. Kortin sisältö kertoo pari mielenkiintoisia historian yksityiskohtaa. Vaasanmallin postimerkkien käyttö kiellettiin  1.5.1923 alkaen ja Värtsilän postitalon urakasta oli jäänyt rahaa myös vesijohdon vetämiseen. Wärtsilä 10/4-23 Herra Tohtori E. Fieandt Helsinki Kun

Arkistolöytöjä ja sattumia

ARPPEN ASIAA – MYÖS WEGELIUKSIA JA WALLENIUKSIA

/ / 8 kommenttia

  Laamanni Nils Arppe 1766 Eurajoki – 1823 Kitee (Suorlahti) 1. puoliso Margaretha Sofia Wegelius 1783-1809. – 2. puoliso Sofia Albertina Cairenius 1783-1812 – 3. puoliso Amalia Cairenius 1786-1873. – Nils Arppella oli 8 lasta, joista 4 ensimmäisestä ja 4 kolmannesta avioliitosta. Nils Ludvig Arppe syntyi 1. avioliitosta Margaretha Sofia Wegeliuksen kanssa Kiteellä 19.12.1803 ja

Arkistolöytöjä ja sattumia

HIIHDON  MM-KILPAILUT  80  VUOTTA  SITTEN

/ / 9 kommenttia

  Vähän ennen talvisotaa ja toista maailmansotaa järjestettiin Puolan Zakopanessa helmikuussa 1939 hiihdon MM-kilpailut. 18 km:n matkalla Jussi Kurikka voitti kultaa ja Klaus Karppinen hopeaa. 50 km:n matkalla Klaus Karppinen sai hopeaa, Pekka Vanninen oli neljäs ja Pekka Niemi viides. 4×10 km viestissä Pauli Pitkänen, Olavi Alakulppi, Eino Olkinuora ja Klaes Karppinen ottivat kultaa. Yhdistetyssä

Arkistolöytöjä ja sattumia

CHAMONIX  1924

/ / 1 kommentti

  Ensimmäiset virallisiksi nimetyt talviolympiakisat pidettiin Ranskan Chamonixissa vuonna 1924. Siis 95 vuotta sitten. Kisoihin osallistui 294 urheilijaa 16 maasta. Urheilumuotoina olivat pohjoismaiset hiihtolajit,  pikaluistelu, kaunoluistelu, kelkkailu ja jääkiekko. Lisäksi kilpailtiin sotilaspartiohiihdossa ja curlingissa . Suomi menestyi parhaiten luistelussa. Clas Thunberg voitti kolme kultamitalia, yhden hopean ja yhden pronssin. Julius Skutnabb yhden mitalin kutakin väriä.

Arkistolöytöjä ja sattumia

Maataloustuotteita Venäjälle

/ / 18 kommenttia

MAATALOUSTUOTTEITA VENÄJÄLLE Sanomalehti Karjalan Maa uutisoi 26.4.1924: – Eilen lähetti ”Valio” ensimmäisen vaunulastin maitoa Pietariin, noin 6000 l. Maito käytettäneen Pietarin sairaalain tarpeisiin – Tämä uutinen on ajalta ennen Krimin miehitystä, joka tapahtui v. 2014 – siis 90 vuotta myöhemmin. 25.8. siitä tulee kuluneeksi 95 vuotta. 25.8. – siis maitojunan kulkupäivä – tänä vuonna 2019

Arkistolöytöjä ja sattumia, Lukijoilta, Patsolan koulu

Patsolan koulun kevätjuhla 1950

/ / 12 kommenttia

Luokkakuva 1948-49 Kevätjuhla Patsolan koulussa 1950 Seisoimme seinän vierellä monessa rivissä. Pienimmät edessä ja isommat takana. Pulpetit oli viety pois ja tilalle tuotu muita istuimia juhlavieraita varten. Ihan etummaiseksi oli laitettu matala voimistelupenkki pienimpiä lapsia varten. Yläluokka oli koristeltu hienoksi juhlasaliksi. Maljakoissa oli koivun oksia ja keltaisia narsisseja. Koivun oksat olivat jo pienellä hiirenkorvalla. Me käytiin

Ajan patinaa, Arkistolöytöjä ja sattumia, Patsolan koulu

Patsolan koulurakennus

/ / 21 kommenttia

Irene P. kyseli taannoin olisiko Patsolan koulusta vanhoja kuvia. Myös Alpoaatos ihmetteli  koulun nykyisiä vanhaan rakennustyyliin sopimattomia ikkunoita.  1900-luvun alkupuolella rakennettu hirsinen koulurakennus on alkuperäisessä muodossaa ollut aikansa rakennusmuodin mukainen tyylikäs rakennus. Tuossa vanhimmassa kuvassa siinä näyttäisi olevan ulkopuolellakin vielä hirsipinta,  joka myöhemmin on peitetty lautaverhouksella. Vuosikymmenten aikana rakennuksesa on tehty muutostöitä ja modernisointeja, joissa

Ajan patinaa, Arkistolöytöjä ja sattumia, Patsolan koulu

Vaihtelevat koulumatkat

/ / 32 kommenttia

 Koulumatka Sääperiltä Patsolan mäelle oli melko pitkä, 4,5 km suuntaansa. Se tehtiin 50-luvulla vähän vuodenajasta ja keleistäkin riippuen eri tavoin sekä reittejäkin vaihdellen. Harvemmin koko matka tuli kuljettua ihan yksin. Varsinkin koulusta palatessa oli joukossa samaan aikaan koulusta päässeitä saman suunnan kulkijoita, joita sitten jäi tai erosi joukosta kotiteittensä kohdalla. No ihan aina ei koulusta

Ajan patinaa, Arkistolöytöjä ja sattumia, Paikallista

Tutkivaa journalismia

/ / 3 kommenttia

Kukkovaara , kolmiomittaustorni sijainti Selvittelin hieman Kukkovaaran kolmiomittaustornin historiaa. Kartastoinsinööri Matti Musto Etelä-Suomen maanmittaustoimistosta Lohjalta antoi seuraavan vastauksen:  Kukkovaaralla sijaitsee Geodeettisen laitoksen 1. luokan kolmiopiste G145. GL:n julkaisussa nro 62  ’Horizontal Angles in the first order tiangulation of Finland 1920 – 1962′  esiintyy Kukkovaaran kohdalla päivämäärä 1933 Aug. 14, mikä ilmeisesti tarkoittaa kulmahavaintojen ajankohtaa.  Eli

Scroll to Top