Kalle Viherpuun oltua jonkin aikaa ohjaajana alettiin puhua Värtsilän teatteri-ihmeestä, ja sitähän se olikin. Kunnassa oli noin 5 000 asukasta ja ensimmäisellä näytäntökaudella katsojia yli 10 000. Innostus tarttui näyttelijöihinkin, haluttiin aina vain täysipainoisempia esityksiä. Valaisintekniikkaa paranneltiin arpajaisten turvin. Teatteriin…
Tekijä: Hilkka Partanen
Kalle tuli Kansantaloon
Vuonna 1934 työväenyhdistys perusti arpajaistoimikunnan, johon valittiin Pekka Ollikainen, Väinö Lötjönen, Lauri Savolainen, Toini Kämäräinen, Aili Lonkainen, Saini Kempas, Yrjö Vänttinen ja Uuno Vänttinen. Heidän myyntiurakkansa oli 6 000 kappaletta arpoja. Niinikään perustettiin Kansantalo Oy rakennuttamaan uutta toimitaloa. Värtsilän kunta…
Ensin näytelmäseura
Olen aina tuntenut lukkarin rakkautta teatteria kohtaan. Se johtunee siitä, että sain pikkutyttönä noin neljän vuoden aikana olla mukana Värtsilän Työväen Näyttämön toiminnassa. Ensin perustettiin näytelmäseura. Pöytäkirjojen mukaan se sai alkunsa 4.10.1920. Ensimmäisessä pykälässä kerrotaan, että johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt:…
Sotalapsia saattamassa
Sotalapsista puhutaan jälleen. Omalta kohdaltani voi sanoa, että ”olinhan siellä minäkin”, sotalasten saattajana. Vanhasta Värtsilästä alettiin jatkosodan talven 1942 aikana siirtää lapsia sodan jaloista leveämmän leivän ääreen, rauhallisempiin oloihin. Hyvä ystäväni terveyssisar Helmi Airaksinen, armoitettu tippatätimme, manasi minut, 15-vuotiaan tytön,…
Savusaunaan
Mietteet alkavat joulun kynnyksellä kääntyä saunomiseen, joka suomalaisilla kuuluu perinteeseen. Ilman joulusaunaa on ikävä olla. Ennen oli pirtissä kuin pirtissä erillinen savusauna, jonne hilpaistiin lumisen pihamaan poikki. Saattaa olla, että jossain tehdään niin vieläkin. Kun tulin talvisodan jälkeen Värtsilästä evakkoon…
Tuliperäistä
Nämä tiedot perustuvat ”Pikkujättiläiseen” vuodelta 1942 ja Pienen tietosanakirjan 2. osaan vuodelta 1955. Niitten mukaan Suomessa on kaksi tulivuorenpurkauksissa syntynyttä järveä, Lappajärvi Pohjanmaalla ja Jänisjärvi rajan takana Värtsilässä. Näin on professori Pentti Eskola selittänyt. Kummankin järven saarien pitäisi olla tulivuoren…
Pukinkontti silloin ennen
Jälleen on se aika vuodesta, jolloin päästään oikein ostohysterian makuun. On tulossa joulu, jota ainakin lapset ja lapsenmieliset innolla odottavat. Mikäs on odottaessa, jos vain pukilla varat vyöräävät. Ostettavaa on tarjolla yli äyräiden ja mainoksista pitävät tiedotusvälineet huolen. Tulet varmasti…
Värtsilän laulajapoika
Teemu Grönberg ”Pappa lupas talon laittaa Jänisjärven rantaan…”. Näin vanhaa kansanlaulua mukaillen kajautti nuori Teemu Grönberg (1907-1981) Vanhassa Värtsilässä ennen sotia. Ja laittoihan pappa huvilan rannalle, sananmukaisesti. Vastakkaisella puolella lahden rantaa kohosi Kakunvaara. Muuan siellä asunut muistelee vieläkin, kuinka Teemun…
Talvisodan tunnelmia
Aloitin syyskuun alussa 1939 keskikoulun. Koulutyö päättyi kuitenkin jo lokakuun puolivälissä, koska rakennusta tarvittiin sotasairaalaksi. Siviiliväestöä varten rakennettiin pommi- ja sirpalesuojia, maahan kaivettuja hirsillä ja laudoilla tuettuja korsuja. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä. Voimaan astuivat mm. pimennysmääräykset. Ikkunat piti peittää…
Kulttuuria tehtaan varjossa
Vanhan Värtsilän kulttuurielämä oli jo 1920-luvulla vireää. Useilla järjestöillä ja yhdistyksillä oli monipuolista toimintaa. Oli laulukuoroa, soittokuntaa, näytelmäkerhoja jne. Kulttuuria siis harrastettiin, ja sitä myös tehtiin. Kirjalliselta saralta ei tiedossani ole kuin kaksi nimeä. Hellin Kaikkonen, ”Rämpsän” kasarmeilta lähtöisin oleva…
Pikkujoulun juuret
Pikkujoulujen vietto on alkuisin Saksasta. Niin myös joulukalenterin, jollainen nähtiin ensi kerran Munchenissä vuonna 1908. Suomeen ne ehtivät vasta 1930. Suomalaisen pikkujoulun taustana ovat adventin ohella kansakoulujen joulujuhlat, joiden keskeinen ohjelmanumero jouluevankeliumin ja virrenveisuun ohella oli satunäytelmä. Kansakoulujen kuusijuhlat olivat…
Markkinarinkeli
Värtsilässäkin pidettiin markkinoita. Lapsuudestani muistan, kuinka tivoli kaikkineen sen ajan ihmeellisyyksineen kuului markkinatunnelmaan. Eläinmarkkinat hevosineen ja lehmineen olivat luku sinänsä. Moni polle ja ynnikki vaihtoi omistajaa tarkan syynäyksen jälkeen. Liekö aina ollut elikoita karvoihin katsomista, no, hampaisiin kuitenkin. Markkinatanssi kuuluivat…
Räätäleitä ja mannekiineja
Vanhassa Värtsilässä oli muistaakseni ainakin kaksi hyvää ammattiräätäliä ja liikkeenharjoittajaa, Kauppinen ja Tenhunen, joista jälkimmäisellä oli myytävänä myös valmisvaatteita. Pukukankaat olivat laadukkaita. Pukua piti käydä sovittamassa useaan kertaan, jotta siitä tuli istuva. Puvun maksun kanssa oli useinkin ongelmia, maksettiin ”pitkän…
Kun heteka särkyi…
Hilkka ja Aarre Partanen menivät 1948, yli 60 vuotta sitten, vauhdikkaasti naimisiin. Ystävät ja naapurit onnittelivat hääparia von Schillerin sanoin: ”Ystäväksi miehen aimon/ ken on saanut itselleen,/ ken on saanut armaan vaimon/ olkoon myötä riemuineen.” xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Asuimme silloin Kaurilassa. Vaikka…
Rippikoulussa
Värtsilässä toimi pappina rovasti Karl Julius Karsten kuolemaansa saakka, peräti 62 vuotta. Vanhemmiten hän tuli erittäin huonokuuloiseksi. Appeni kertoi aikoinaan omasta rippikouluajastaan, kuinka rovastille piti lukea katekismusta aina kovalla äänellä. Takapenkin pojat aloittivat lukemisen aivan oikein, mutta kun rovastin seuranta…
Koulussa
Aloitin kouluni 1930-luvun alkupuolella kotini lähellä kaksivuotisessa alakoulussa. Sen jälkeen siirryttiin neljäksi vuodeksi yläkouluun, joka sijaitsi kylän keskellä mäellä olevassa komeassa puutalossa. Yläkoulussa oli monta luokkaa ja paljon oppilaita, joten välitunneilla riitti mekkalaa. Oma opettajani, rouva Nylund, oli tiukka ja…
Osuuskaupan taivalta
1900-luvun alussa Värtsilässä toimi alun toistakymmentä kauppaliikettä. Tehtaan työväestö ei ollut tavaroiden hintoihin tyytyväinen. Niinpä kesällä vuonna 1902 kokoontui joukko tehtaan lähistölle männikköön miettimään, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä. Epäröiden otettiin yhteyttä tehtaan johtoon, koska tehdas piti myös omaa kauppaliikettä. Yllättäen…
Mottitalkoisiin
Kun kylän miehet olivat ”siellä jossakin”, podettiin työvoimapulaa. Niinpä joutui myymälän henkilökuntakin maataloustöihin. Keskiviikkoisin olivat liikkeet suljettuina. Henkilökunta aamusella kuorma-auton lavalle ja nokka kohti uudenlaisia työtehtäviä maalaistaloihin eri puolille pitäjää. Oli viljankorjuuta, aiv:n tekoa ym. Se hyvä puoli siinä oli,…
Ilmahälytyksiä ja desantteja
Sota-aika kun oli, niin ilmahälytyksiä oli usein, niin myös pommituksia. Kesken kaupanteon säntäsimme, asiakkaat ja myyjät, pommisuojaan talon kellariin, josta sitten vaara ohi –merkin kuultuamme tulimme ylös ja palasimme päiväjärjestykseen. Aivan kotini lähellä virtasi Ryösiönjoki, johon olimme saaneet hyvän uimapaikan…
Kaupantekoa
Ensimmäinen työpaikkani Notkon Osula Vanhassa Värtsilässä 1942 oli kolmiosastoinen: sekatavara, leipä ja liha. Kun etenkin lihaa oli vähän myytävänä, otettiin lihaosasto armeijan käyttöön toimistotiloiksi. Yläkerrassa asuva liikkeen johtajakin joutui luovuttamaan asuntonsa upseerien asunnoksi. Osastojen välissä oli suuret lasi-ikkunat. Ne soivat…
Ensimmäiseen työpaikkaan
Jatkosotaa oli käyty reilun vuoden verran. Marraskuisena aamuna 1942 astelin sydän pamppaillen ensimmäiseen työpaikkaani Notkon Osulaan. Valkeasta lakanasta ommeltu työtakki oli kainalossa. Myymälänhoitaja Leo Partanen, pitkä, hoikka ja totinen mies vei minut leipäosaston kassan ääreen. Vilkaisin ulos ikkunasta. Jono asiakkaita…
Uusi-Värtsilä ja Värtsilä
Uusi-Värtsilä putkahti kartalle jokunen päivä sitten, kun siellä jouduttiin lopettamaan talojen pihoilla liikuskellut karhuperhe. Seutu on aina kuulunut Tohmajärveen. Mitä tekemistä sillä on Värtsilän kanssa, siitä tekee selkoa Hilkka Partanen, joka sotien jälkeen asui kylässä. Siellä on syntynyt ja lapsuutensa…
Yksi Wärtsilä, kiitos
Keväällä 1872 helsinkiläinen maanmittausinsinööri A. O. Nordlund perusti oluttehtaan Värtsilään. Itse tykönäni mietin, mikä ihme sai helsinkiläismiehen lähtemään kauas Värtsilän pikkukylään olutpanimoa perustamaan. Oliko syynä vireästi kasvava tehdaspaikkakunta ja sen vakinaista tuloa nauttivat janoiset työläiset ja ajatus nopeasta rikastumisesta, vai…
Mitä hyötyä ylityspaikasta?
Elettiin vuoden 1989 alkua. Hilkka Partanen pohti tuolloin, tulisiko Niiralan rajanylityspaikasta suurtakin hyötyä Värtsilälle. Samalla hän veikkaili, pääseekö piankin käymään tutuilla tantereilla. Hilkan kirjoitussarja Värtsissä alkaa. Sarja on kooste menneitten vuosikymmenten kirjoituksista. EJ Viime aikoina on valtakunnan tiedotusvälineissä nimi Värtsilä…