Mielenkiintoinen löytö: Allakka vuodelta 1949. Siinä on 64 sivua ja niiden lisäksi alussa ja lopussa 70 sivua – mainoksia. Almanakka sisältää myös kiintoisan artikkelin ”Työn tehostamisen merkityksestä”. Siitä sen aikaa hyvin kuvaa katkelma: ”Tällä hetkellä on maassamme noin 315 000…
Kategoria: Ajan patinaa
Valkoisen talon väkeä 1945
Alkuaan kunnalliskodiksi Niiralan tilan yhteyteen rakennettu Valkoinen talo on palvellut Värtsilän asukkaita monin tavoin. Jatkosodan jälkeen siellä asui useita perheitä. Talon nykyinen omistaja Tapani Näätänen lähetti Värtsiin tässä olevan kuvan, joka on otettu Valkoisen talon edustalla 1945. Alkuperäisen…
”Pärreitä”
Selailinpa taas kerran vanhoja valokuvakansioita. Osui kohdalle tällainen otos kahdesta nuoresta miehestä, ehkä 1920-luvun loppupuolelta. Komeita poikia molemmat, hiukset suittu viimeisen päälle. Solmiot kaulassa, kengät lankissa ja savukkeet sormihaaroissa rentoon tyyliin. Olisiko ollut Klubi seiskaa? Aika usein käytettiin silloin kuvauksissa…
Rajan muistot
Sain ensimmäisen kosketuksen valtakunnanrajaan vajaan kahdeksan vuoden ikäisenä. Silloin muutimme synnyinpaikkakunnaltani Tuupovaarasta Värtsilään. Muistikuvissani on näky siitä, kun asuimme Patsolan alueella ja isä kertoi että kun katsot tuonne kauas, siellä näkyy Värtsilän alkuperäinen kylä, se kuuluu nyt Neuvostoliitto -nimiselle valtiolle.…
Postia Wärtsilästä
Alma Amanda Ellilä oli Värtsilän postinhoitajana 19.6.1919 – 21.1.1926. Alma on lähettänyt oheisen ehiökortin vastausosalla 10.4.1923 tohtori Fiendt`lle Helsinkiin, mutta Fieandt ei ole käyttänyt vastausosaa. Kortin sisältö kertoo pari mielenkiintoisia historian yksityiskohtaa. Vaasanmallin postimerkkien käyttö kiellettiin 1.5.1923 alkaen ja Värtsilän postitalon…
Värtsilän kirkkokuoro
Terveiset Ylöjärveltä! Edesmenneen tätini Toini Holopaisen valokuva-albumissa on tämä kuva Värtsilän kirkkokuorosta. Tunnistin kuvasta kymmenkunta kuorolaista, mutta Värtsin lukijat varmaan tunnistavat kaikki. Hyvää kevään jatkoa! Paavo Raerinne
Raittikuvia vanhasta Värtsilästä
Jore toivoi kommentissaan Hilkalta raittikuvia vanhasta Värtsilästä tänne Värtsin sivulle. Vanhassa Värtsilässä oli valokuvaamo Ikonen, joka myöhemmin jatkoi Outokummussa nimellä Foto Ikonen. Värtsiläisten seura on saanut Ikoselta lahjoituksena diasarjan, josta nämä tässä olevat kuvat ovat peräisin. Saattaa hyvinkin olla, että jotkut…
Minna
Perjantaina 13.3. klo 20 tuli televisiosta Suuri Journalistipalkinto – gaalajuhla, jossa oli ilo olla mukana ruudun välityksellä. Kirjallisuuspalkinnon saajaksi oli kolme ehdokasta, joista palkituksi tuli kirjailija Minna Rytinsalon Rouva C. Kirja kertoo Minna Canthin elämästä. Jo kirjan kansi on mielestäni…
ARPPEN ASIAA – MYÖS WEGELIUKSIA JA WALLENIUKSIA
Laamanni Nils Arppe 1766 Eurajoki – 1823 Kitee (Suorlahti) 1. puoliso Margaretha Sofia Wegelius 1783-1809. – 2. puoliso Sofia Albertina Cairenius 1783-1812 – 3. puoliso Amalia Cairenius 1786-1873. – Nils Arppella oli 8 lasta, joista 4 ensimmäisestä ja 4…
HIIHDON MM-KILPAILUT 80 VUOTTA SITTEN
Vähän ennen talvisotaa ja toista maailmansotaa järjestettiin Puolan Zakopanessa helmikuussa 1939 hiihdon MM-kilpailut. 18 km:n matkalla Jussi Kurikka voitti kultaa ja Klaus Karppinen hopeaa. 50 km:n matkalla Klaus Karppinen sai hopeaa, Pekka Vanninen oli neljäs ja Pekka Niemi viides.…
CHAMONIX 1924
Ensimmäiset virallisiksi nimetyt talviolympiakisat pidettiin Ranskan Chamonixissa vuonna 1924. Siis 95 vuotta sitten. Kisoihin osallistui 294 urheilijaa 16 maasta. Urheilumuotoina olivat pohjoismaiset hiihtolajit, pikaluistelu, kaunoluistelu, kelkkailu ja jääkiekko. Lisäksi kilpailtiin sotilaspartiohiihdossa ja curlingissa . Suomi menestyi parhaiten luistelussa. Clas…
Maataloustuotteita Venäjälle
MAATALOUSTUOTTEITA VENÄJÄLLE Sanomalehti Karjalan Maa uutisoi 26.4.1924: – Eilen lähetti ”Valio” ensimmäisen vaunulastin maitoa Pietariin, noin 6000 l. Maito käytettäneen Pietarin sairaalain tarpeisiin – Tämä uutinen on ajalta ennen Krimin miehitystä, joka tapahtui v. 2014 – siis 90 vuotta myöhemmin.…
Tuberkuloosista
On taas kaunis ja aurinkoinen päivä kun tätä juttua näin aamutuimaan kirjoittelen. Palaisin vielä edelliseen sepustukseeni, Värtsilän Työväen näyttämön käsiohjelmaan. Sen mainostekstit olivat tyyliltään erikoisia, tuntuvat nykylukijasta jopa huvittavilta. Yksi, joka pysähdytti, oli Osuuskunta Maidon ilmoitus: ”Ostakaa maito, kerma ja…
Värtsilän pitäjäesittely 23.1.1995 Karjalatalolla Helsingissä
Vakuuttavana osoituksena karjalaispitäjien esittelysarjan saavuttamasta suuresta suosiosta oli järjestyksessä 20. tilaisuus Karjalatalolla tammikuisena maanantaina. Silloin koko eteläinen Suomi kamppaili raivoisan myrskyn kourissa. Se ei kuitenkaan säikyttänyt yleisöä, vaan sitä oli ihan normaaliin tapaan salin täydeltä. Läpi tuulten ja tuiskujen kuulijakuntaa…
Äijät ja Ilves
Ratavartion takana oli kuivattu suo. Tai ainakin sitä yritettiin kuivata koska se oli ojitettu oikein konevoimalla. Siellä kasvoi valtavasti suopursuja. Niiden tuoksu oli niin voimakas että vieläkin tuntuu nokassa kun asiaa ajattelee. Siitä on kuitenkin useamman Presidentin mittainen jana kun siellä…
Mies, joka oli Wärtsilä
Wilhelm Wahlforss. Benedict Zilliacus kertoo Wärtsilän voimamiehestä Julkaistu: Sanomalehti Karjalainen 1984, Reino Parkkulainen Lukija myös avaa teoksen kunnioituksen tuntein, jotka vain kasvavat sivujen myötä. Teoksen syntyyn on tarvittu toistasataa haastattelua eri puolilla Suomea ja laajasti lähdekirjallisuutta. Sisältö ulottuu satoihin kotimaisiin…
Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa.
Kohoaa hitaasti mutta varmasti sille kuuluvaan klassillisen teoksen korkeaan asemaan! Aina häikäilemätön ILMARI KIANTO sanoo selvän totuuden Maiju Lassilasta. Nyt kun meillä (Suomen Kuvalehdessä) on viritetty avoin arviointi kulmakivi-kirjallisuudesta, on täysi syy vetää esille myös Algoth Untola (eli Tietäväinen) vainajan,…
Algot Untola, Algoth Tietäväinen, Maiju Lassila
Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala. Syntyi 28. marraskuuta 1868 Tohmajärvellä, kuoli 21. toukokuuta 1918 Helsingissä. Hän oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Tietäväisten sukuun syntyneelle pojalle annettiin nimeksi Algoth, mutta hän muutti nimensä myöhemmin…
Osuusliike Yhteishyvä r.l. Värtsilän historiaa v. 1917-1927
18.12.1923 Kansan Voima Osuusliike Yhteishyvä r. l. Värtsilä Kuten on tunnettua, tapahtui Värtsilän ja sen ympäristön osuuskauppaväen keskuudessa v. 1916 hajaannus. Osa osuuskauppaväkeä katsoi mahdottomaksi pitemmän yhteistyön silloisessa Värtsilän Osuuskaupassa niistä syistä, jotka seutukunnalla yleisesti tunnetaan, ja jotka sen tähden…
Liikkeitä Värtsilässä – Kansan Voima v. 1923
18.12.1923 Kansan Voima no 143 Tämän lehden lukijain opastukseksi, esittelemme seuraavassa liikkeitä ja toiminimiä Värtsilässä. Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike r.l. on kuluttajain oma, reippaasti edistyvä suurliike, jonka monipuolisesta varastosta kuluttajat voivat saada tarvkkeensa ostetuksi edullisesti. Erikoisesti, suosittelemme liikkeen säästökassaa, joka…
Muutamia piirteitä A.B. Wärtsilä O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi
17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita…
Suomen naisapteekkarit – Vivi Nyman
Suomen naisapteekkarit Voiko olla alaa, joka sopii naisille paremmin kuin apteekkiala. Sehän on juuri sellaista tarkkuutta, täsmällisyyttä ja kätevyyttä kysyvää pikku hypistelyä, jota naiset vuosisatoja ovat harjoittaneet, joka ihankuin on mennyt heille veriin perintönä. Niitä jo onkin maita, joissa naiset…
Muuan Suomen rautateollisuuden merkkipäivä – 16.07.1926 Suomen teollisuus
Värtsilän nuorisoseuran voimisteluosastot – 1.2.1908 Suomen Urheilulehti
Pohjois-Karjalan Suojeluskuntalainen – Värtsilän numero v. 1925
Piirteitä Värtsilän taistelusta ja suojeluskunnasta – 14.09.1922 Suojeluskuntalaisen Lehti
Työpaikkailmoituksia Värtsilässä 1923-1928
Värtsilän silta 1927
Wärtsilä yhtiön mainoksia yms. 1936
Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta ja Kunnalliset asiat Värtsilässä, Kansan Voima 1923
Kansan Voima no 143 18.12.1923, Värtsilän paikallisnumero Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta. Värtsilä on yksi huomattavimpia tehdasasutuksia maassamme. Eikä ihmekään, sillä on Värtsilä teollisuuspaikkakuntana ollut jo lähes 100 vuotta. Jo v. 1783 aiottiin paikkakunnalle perustaa sahalaitos, mutta kuoli tämä suunnitelma alkuunsa, kunnes sen…