13 comments for “Pohjois-Karjalan Suojeluskuntalainen – Värtsilän numero v. 1925

  1. On kiva nähdä että on määrätietoisesti eteneviä asioita. Nykypäivä luo uusia haasteita.
    Koulu kiusaajat on oma laji. Ei varmaan niistä löydy lapsen luokka kaverien yhteiseloa. Olen sitä mieltä että koulussa teemapäivän voisi järjestää: lapset tutustumaan vanhuksiin,
    tietotekniikan osaajia tapamaan, luontoon ja sen monimuotoisuus ottamaan hallintaan, myös nähdä ja kokea syrjäytyneen arkipäivä

    .

  2. Onneksi tämä lahtarien fasistinen järjestö kiellettiin rauhanehdoissa

  3. eikös ne prkl suojeluskuntalaiset provosoina koko sota touhun alulle valtakunnan rajan lähellä leikkiessään pyssyjen kanssa

  4. Vähemmistönä ovat jo selkeästi he, jotka ovat ns. ”livenä” kokeneet suojeluskunta-aikakauden joko itse osallistuen tai sitten vain sivustakatsojina.
    Tätä taustaa vasten kovin ovat teräviä Saulin ja Paavon mielipiteet, mutta voihan asian tietysti näinkin nähdä ainakin punaisilla silmillä.
    Itse luotan viralliseen tietoon, kunnes toisin todistetaan. Sen mukaan nimenomaan suojeluskuntien järjestämän ase- ja taistelukoulutuksen tehokkuus oli yksi parhaista inhimillisistä voimavaroista, kun syksyllä 1939 oli lähdettävä torjumaan Neuvostoliiton provokatorista hyökkäystä.
    Kiistelemään näistä ei meidän nuoremman sukupolven kannattane ryhtyä, mutta joka tapauksessa parikymmentä vuotta aiemmin jakautunut kansa yhdisti näin pakon edessä voimansa yhteistä vihollista vastaan. Rukouksen henkeen nöyrtyen taisteltiin jatkoaika maamme nuorelle itsenäisyydelle – itsenäisyydelle, jonka turvin saamme protestoida aivan rauhassa mitä sitten mieleemme milloin tuleekin!

  5. Jussille.Sinun oma ukki kärsi näitten valkosilmäisten ansiosta,näin pianko sinä olet vaihtanut väriä.Saisit hävetä tällaisesta kommentista

  6. Lukaisepa hyvä Reino-eno uudelleen sekä Suomen sotahistoria että parin tunnin takainen kommenttini. Jos olet aivan ajatuksen kanssa seurannut täälläkin Värtsin palstoilla käytyä keskustelua kansalaissodasta, niin Sinun on vuorenvarmasti täytynyt huomata että en ole missään vaiheessa sanallakaan puolustellut ns. valkoista terroria. Arvostan erittäin suuresti edesmennyttä isoisääni Antti Holopaista; tiedän hänen vaiheistaan ehkä enemmän kuin arvaatkaan ja tiedän myös, että hän joutui tuhansien muiden tavoin kärsimään aatteensa vuoksi osin nuoren miehen ymmärtämättömyyttään aivan liian paljon.

    Sen sijaan tämä eilen ja tänään käyty keskustelu liittyy suojeluskuntien rooliin vv. 1939 – 45 käytyjen katkerien sotavuosien edellä ja aikana. Sen suhteen totuus on juuri tämä niin kuin jo edellä kirjoitin: ”… nimenomaan suojeluskuntien järjestämän ase- ja taistelukoulutuksen tehokkuus oli yksi parhaista inhimillisistä voimavaroista, kun syksyllä 1939 oli lähdettävä torjumaan Neuvostoliiton provokatorista hyökkäystä”.

    Voisin sanoa Sinulle pahasti, mutta jätän sen (ainakin) tällä kertaa tekemättä!

  7. Voi Paavo parka! Kenenkä asialla olet, vaiko vain herättelet keskustelua.
    Sauli, onko väärin puolustaa Suomea?

  8. Taisi itänaapuri sanella muitakin ehtoja, kuin järjestöjen lakkauttamisia… rauhan ehdot sotakorvauksineen ja rajatkin määräsi mieleisekseen!

    Älkää nyt sentään Lottia alkako haukkumaan! Mennyt on mennyttä ja toivottavasti sodat on sodittu!

  9. paraat wärtsilän tyttäreet ja poijanjulliskot,säpsäytittepä miun yksisilmäisilla katsannoillanne tuolta ,murroksen ajalta,huhsentää.olen kasunu pohjosessa ,roissa,s.o roavenjarga,rovaniemi.siellä ei ollut niin vahva työväenliike,ku ei ollu merkittävää tuotantotoimintaa.oli kuiten sisä-lapin keskus,toumeentultiin yhdessä .tiukanpaikan tullen tarvitsevaa jeesattiin keskenään.mu issäin enolla oli kauppahuone ja kestikievari maapaikallaan,rakennukset nykyisen linja-autoaseman tienoilla.paikkakunnalla nimittelivät häntä pontsariksi,tarkotti sponsoria,jyrkästi porvarillinen tyyppi,mutta höveli kun tartti.annikki kariniemi misteli kirjoituksissaan joskus 70-luvulla hänen persoonaansa. kyllähän paikkakunnalla kärhämöitiin senverti että tuli raivatuksi hautapaikka toisinajattelleille,ei montakaan,oisko ollut aarin tai kaks erotettun punamaalatulla pystyrima aidalla.ikävä juttukaikkiaan.maltti oisi voinut olla poikaa.turhia menetyksiä.yleisesti ottain jälkeenpäin ei
    ollut juuri keskinäistä kaunankantoa………värtsilän väestörakenne, intensiivisestä tuotannosta ja kaikkinainen yrittäminen yksityisen vaurauden hankkimiseksi,poiki eriarvoa….ruotsin kieliset esmerkiksi käyttivät omiansakin häikäilemättä hyväkseen jne .suosittelen kertausmielessä näin keskenäisen kahinan 100-vuotis muistona vilkasemaan wikin suojeluskunta -historiikkia,aina suomenkaartista ,valkonenkaarti,punainenkaarti…..suojeluskunnan ja punakaartin syntyyn …………täällä on vilahdellut suomen itsenäisyyden tärkeyttä …….muistoissa vielä meillä nuo äkkipikaisuudet,ja vahvat tavoitteet,oman olemassaolon varmistaminen ja sen hinta…..on aikaa siitä kun edellisen kerran sattunut tähän henkeen jutustelua tulenkatkuiseen sävyyn.1918 tapahtumat kuin myös viime sodat niin turhija ,niinturhija,muttane tyhmyydet inhimillisyydessämme tuli tehdyksi,näyttönä esmerkiksi tuo elo tuolla nykyrajan takana…..jussi raerinne kylläkin painottaa sitä karuntotta juttua,kuinka tarpeellinen panos oli se vapaaehtistyö oli noina ankarina vuosina,hankittiin valmiuksia,raatteentie ei toistunut malliin 1809.

  10. Kun kerran ikivanhat asiat tuntuu niin kovin kirvelevän, niin eiköhän myö värtsin kommenttaattorit peruta koko suomen itsenäisyys.
    Mutta kun neuvostoliittoakaan ei ole niin voitaisi härnätä pohjois-Koreaa josko järjestäisi vaikka lumisodan kuten neukut 1939. Niin voitais päästä vaikka Pohjois-Korean alusmaaksi nauttimaan sen tarjoamista ruhtinaallisista eduista.

  11. Hyvä ajatus, tukkamuoti ja nimiasiamurheet olis tipotiessään kertalaakista:-)

  12. Uncle Reino.
    Of course you will be forgiven. I too explained the matter too poorly.
    Shalom for you!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *