Osuusliike Yhteishyvä r.l. Värtsilän historiaa v. 1917-1927

18.12.1923 Kansan Voima

Osuusliike Yhteishyvä r. l. Värtsilä

Kuten on tunnettua, tapahtui Värtsilän ja sen ympäristön osuuskauppaväen keskuudessa v. 1916 hajaannus. Osa osuuskauppaväkeä katsoi mahdottomaksi pitemmän yhteistyön silloisessa Värtsilän Osuuskaupassa niistä syistä, jotka seutukunnalla yleisesti tunnetaan, ja jotka sen tähden ei tämän yhteydessä selitystä kaipaa. Pitempien neuvottelujen jälkeen, joita käytiin yhteistyön jatkamiseksi toimivassa osuuskaupassa, mutta jotka kuitenkaan eivät johtaneet mihinkään tuloksiin, erosi suuri osa jäseniä Värtsilän Osuuskaupasta ja perusti seuraavan vuoden alussa Osuusliike Yhteishyvän r.l.

Vaatimaton alku ja paikkakunnan silloiset olot pakotti perustetun liikkeen turvautumaan vähäpätöiseen, mutta parhaalla liikepaikalla olevaan vuokrahuoneistoon. Vastaisen toiminnan turvaamiseksi ostettiin v. 1920 A.B Värtsilä Osakeyhtiöltä siihen astinen vuokratalo liikkeen omaksi.

Liikkeen jatkuvan kasvamisen johdosta kävi välttämättömäksi ryhtyä liiketalon rakennustöihin ja kuluvan vuoden aikana jo ryhdyttiinkin rakennustöihin kesäkuun lopussa. Hiljattain valmistunut kaksinkertainen talo tekee taidekattoineen ja laajoine näyteakkunoineen hienon ja mahtavan liiketalon vaikutuksen. Talon ensimmäiseen kerrokseen on sovitettu kolmiosastoinen liikehuoneisto, jossa joka osastolla on oma varastohuoneensa, sekä yksi huone henkilökunnan asuntoja varten. Toiseen kerrokseen johtaa kaksi porraskäytävää.

Toisessa kerroksessa on kaksihuoneinen avara konttorihuoneisto ja liikkeen johtajan asunto. Sekä kaksi huonetta henkilökunnan asuntoina. Vastaisen tarpeen vaatiessa voidaan katon muodostamaan kerrokseen rakentaa useampia asuinhuoneita.

Huoneisto sovittelun yhteen vetona voidaan tyydytyksellä sanoa, että siinä on onnistuttu. Talon piirustukset on laatinut rakennusmestari H. J. Pesonen, joka myöskin alusta lähtien on valvonut rakennustöiden suorittamista. Rakennustyöt ovat teetetty osaksi urakka- ja osaksi tuntimaksuilla.

Kun nyt Osuusliike Yhteishyvä kykenee tyydyttämään niin huoneiston kuin varastonsakin puolesta suurempiakin vaatimuksia, voidaan odottaa, että liike muodostuu paikkakunnan ja sen ympäristön osto- ja myyntikeskukseksi, sekä että yleiseksi tunnuslauseeksi muodostuu: Kannattaa Ostaa! kannattaa liittyä jäseneksi!

 

22.10.1927 Karjalan Maa no 119

Osuusliike Yhteishyvä 10-vuotias.

Se suuntataistelu, joka alun toistakymmentä vuotta sitten käytiin osuuskauppaväen keskuudessa siirtyi sittemmin niihin kauppoihin, joiden jäsenistöstä huomattava osa oli sekä puolueetonta että sosialistista osuustoimintaväkeä. Niinpä sosialistinen osuustoimintaväki Värtsilässäkin katsoi vuoden 1916 lopulla tarpeelliseksi päästä varmuuteen siitä, että silloinen Värtsilän osuuskauppa säilyy yksinomaan heidän määräämisvallassaan. Kun osuuskuntakokouksessa 19.11.1916 puolueettomalle osuuskauppaväelle täysin selveni sosialistien itsekkään tarkoitukset, kokoontuivat he vielä saman iltana rohkein mielin nuorisoseuran talolle uutta puolueetonta osuuskauppaa perustamaan. Innostus asiaan oli suuri. Kokouksessa valittu sääntökomitea laati nopeasti osuuskunnalle säännöt. Sopivan nimen keksiminen näytti tuottavan vaikeuksia, mutta erään rouvan suosiollisella avulla sekin keksittiin.

Reippaasti toimien saatiin maaherran viraston vahvistus jo 1.2.1917. Sääntökomitean laatimat säännöt olivat laaditut alusta alkaen suurosuuskauppoja varten. Varsinainen kaupankäynti aloitettiin huhtikuussa Kemien myymälässä, Värtsilässä saatiin tehtaalta vuokraamalla oleva liiketalo, joka sittemmin saatiin kohtuullisella hinnalla ostetuksi omaksi.

Kun joitakin vuosia sitten saatiin tonttimaakin ostetuksi, rakennettiin entisen liiketalon paikalle 2-kerroksinen ajan vaatimuksia vastaava liiketalo.

Liikkeellä on tällä hetkellä seuraavat myymälät:

  • Kemiessä (avattu 16.4.1917),
  • Tikkalassa (1.5.1917),
  • Keskusmyymälä Värtsilässä )1.6.1917,
  • Akkalassa (7.6.1917),
  • Kaurilassa (1.11.1917),
  • Kutsussa (15.11.1917)
  • Värtsilän as. (1.5.1920),
  • Värtsilän kylä, Notkolla (26.6.1926),
  • Eimisjärvellä (16.6.1926),
  • Pälkjärven kirkonkylässä (1.12.1926),
  • Palkjärven Iljalassa (1.12.1926),
    Onkamossa (1.2.1927).

Useimilla myymälöillä on omat ajanmukaiset liiketalot. Keskusmyymälässä on jo saatu toteutetuksi osastojako siinä määrin että sekatavara-, rauta-, kangas- ja jalkineosastot toimivat eri hoitajien vastuulla.

Vaikka liike oloihin katsoen on edistynyt tasaisesti, on sillä luonnollisesti ollut vaikeuksiakin voitettavana. Mutta onneksi liikkeen jäsenistö on aina luottanut asettamaansa hallitukseen ja antanut sille tukea vaikeina aikoina. Jäsenistön tasainen kasvu, v.1917 519 ja v. 1926 951, ja entistä suurempi ostouskollisuus on tehnyt sen, että Osuusliike Yhteishyvä on selviytynyt hyvin sota-ajan tuomasta pulakaudesta ja tällä hetkellä on liikkeen asema sellainen, että se valoisin mielin katsoo tulevaisuuteen. Vuosien kuluessa on liikkeelle saatu varatuksi jo jonkun verran rahastoja sekä poistojen kautta kerätyksi arvoja, jotka eivät enää esiinny tilinpäätöksessä.

Osuusliike Yhteishyvän ilmoitus 24.12.1926 Hakkapeliitta lehdessä

Valtioneuvoston luvalla ja S. O. K:n valvonnan alaisena on liike v.1916 alusta harjoittanut säästökassaliikettäkin, tehden nykyään jäsenten säästökassa ja velkakirjatalletukset noin Smk 700,000:-. Säästökassatilillä on maksettua korkoa 8 %.

Liikkeen kehityksestä mainittakoon m.m. seuraavat numerot:

Myynti                             Tiliasema

  • 1917         597,724:34                       531,249:41
  • 1918      1 518,469:39                       552,076:06
  • 1919      2 575,200:75                       920,625:64
  • 1920      4 209,508:21                    1 204,528:63
  • 1921      4 327,745:28                    1 563,206:38
  • 1922      4 851,006:20                    1 286,369:08
  • 1923      5 011,972:20                    1 663,530:29
  • 1924      6 612,331:40                    1 754,688:08
  • 1925      7 114,024:17                    2 188,185:19
  • 1926      7 226,711:57                    2 565,906:37

Osuustoiminnallista valistustyötä on tehty tilaamalla liikkeen varoilla jäsenille Yhteishyvä-lehti ja järjestämällä esitelmätilaisuuksia eri myymälöiden alueilla sekä useana vuotena pitämällä juhla-iltamat vuosikokouksien yhteydessä, koettaen siten kehittää yhä kiinteämää yhteyttä jäsenten ja liikkeen välillä.

Jo liikkeen perustamisaikoina oivalsivat osuuskunnan jäsenet keskittymisen tärkeyden. Siksipä jo heti alussa liittyi liike jäseneksi osuustoiminnallisiin keskusjärjestöihin. S.O.K. on kautta koko toimiajan ollut melkein yksinomaan liikkeen tavaranhankkijana. Luottamuksellinen yhteistyö kaikkien keskusjärjestöjen kanssa on ollut hyvä.

Nykyään kuuluu liikkeen hallitukseen pankinjohtaja Tyko Reinikka puheenjohtajana, maanviljelijä Eerik Lintunen varapuheenjohtajana sekä jäseninä kasööri K. H. Koskelo, H. Laukkanen ja M. Kivinen, kanttori L. Antila, sähköteknikko I. Nylund ja piiripäällikkö Aug. Karjalainen. Varalla maanviljelijä Joonas Laitinen ja opettaja A. Kärki.

Kuluvan vuoden lopussa eroaa hallituksesta paikkakunnalta poismuuton takia hallituksen 10-vuotinen puheenjohtaja, pankinjohtaja Tyko Reinikka. Seutukunnan talouselämälle ja varsinkin Osuusliike Yhteishyvälle on pankinjohtaja Reinikan poismuutto korvaamaton vahinko.

Liikkeen toimitusjohtajina ovat toimineet: T. Nuutinen 18.4.1917-1.8.1918;
P. Sonninen 1.8.1918-16.5.1919;
H. Voutilainen 16.5.1919-15.5.1921;
J. Takkunen 25.8.1921-.

Osuuskunnan palvelukseen kuuluu nykyään 28 henkilöä.

Edelläolevasta selostuksesta ja tilastoista ilmenee, että vuosivuodelta ja varsinkin viimeisinä vuosina, on liikkeen kehitys ripeästi edistynyt ja kuluvankin vuoden tähänastinen toiminta viittaa siihen, että tänä vuotena saavutettanee jo 10-miljoonan vuosimyynti.Kaikki tämä todistaa sekä liikkeen entistä suurempaa kilpaiulukykyä että jäsenten kasvavaa ostouskollisuutta.

 

Jutun tekstit koostanut Eira Varonen kahdesta eri Karjalan maa lehden artikkelista 18.12.1923 Kansan Voima ja  22.10.1927 Karjalan Maa

Lue myös Hilkka Partasen kirjoittama juttu Osuuskaupan taivalta. Julkaistu Värtsissä 1.11.2010

 

3 comments for “Osuusliike Yhteishyvä r.l. Värtsilän historiaa v. 1917-1927

  1. MIELENKIINTOINEN tarina Värtsissä ilman kommentteja !

  2. Kiitos, hieno löytö. Talletan artikkelin omaan Tohmajärven historiaa -kansiooni.

  3. Hyvä harrastus Jukka Hirvosella. ”Joka ei tunne menneisyyttä, sillä ei ole tulevaisuutta”.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *