23 comments for “Piirteitä Värtsilän taistelusta ja suojeluskunnasta – 14.09.1922 Suojeluskuntalaisen Lehti

  1. Tähän ylläolevaan lehtileikkeeseen liittyen äidin kirjaamana v. 2010, mitä Alen vanhin poika Teuvo on hänelle aikoinaan Alesta kertonut:

    ”Oli tämä vapaussota, tai miksi sitä kukin sanoo. Ale oli tehtaan työläisiä ja siellähän on ollut tätä kahtiajakautumista kansassa, kun oli tämä työläisten joukkokin lähinnä tehtaan työläisistä. En tarkemmin tiedä, missä vaiheessa niitä miehiä on lähtenyt kohti Neuvostoliittoa, ja lähtivät kävellen metsien halki. Siinä joukossa on ollut Alekin. Hän oli tullut kuitenkin toisiin ajatuksiin matkalla ja kääntyi rajalla pois. Liekö Teuvo ollut jo syntynyt, (26.6.-18) vai odotettiinko sitä. Ei Ale ollut silloin eikä myöhemminkään aktiivinen työläisten asian ajaja, mutta pelko oli kuitenkin valkoisia kohtaan niin suuri, että karkuunkin meinasi. Loppujen lopuksi hänelle ei tehty mitään, eikä kuulusteltukaan”.

    Liittyisikö tuo miesten lähteminen metsään kohti Neuvostoliittoa tuohon ylläolevaan taisteluun 8/2 1918 vai johonkin muuhun tapahtumaan. Luultavasti vähän rauhallisempiin aikoihin. Kuinka paljon rajan yli miehiä noihin aikoihin on mennyt? Onkohan siitä jollakin tietoa?
    Mutta tällainen tapahtuma on Alen elämässä ollut ennen noita Sääperin huvilalla asumisia ja kalastamisia.

  2. Voihan se lähteminen Venäjälle liittyä oheiseen tapahtumaan, mutta -20 luvulla Suomessa olot yleensä olivat huonot ja lähdettiin parempia elinolosuhteita hakemaan Venäjältä. Vastaanotto oli tosin tyly, myöhemmin Stalin tapatti melkein kaikki Suomalaiset , jotka sinne olivat menneet. Aihehan on juuri nyt taas ajankohtainen kummassakin maassa. Toisessa maassa vain tyrmätään koko joukkoteloitukset. Jostakin luin, että 15000 Suomalaista olisi Venäjälle lähtenyt ja noin 12000 olisi teloitettu.Kuinka paljon sinne meni muunmaalaisia, varmaan paljon.

  3. Tuohon 1920-aikaan itäraja oli yllättävänkin kaukana Värtsilästä. Arvioisin, että etäisyys oli luokkaa 100 km. Siinä on kävellessä ehtinyt vielä ”laskea kymmeneen”.

  4. Aivan. Eipä tullut mieleenkään, että raja on ollut vajaan 100 km päässä. Vähän kun katsoo senaikaista karttaa, niin on siinä korpea riittänyt jalan kulkiessa. Kyllä siinä on ehtinyt miettiä asiaa moneen kertaan. Varsinkin kun puoliso on ollut viimeisillään raskaana tai sitten poika muutaman vuoden ikäinen.

  5. Kyllä on kolkko artikkeli. Paljon oli pientä tekstiä, mutta kännykän suurennuksella oli luettavissa. Kyllä tuntuu todella oudolta ajatella, että kivääreitä ja miehiä kerätään kerätään sen vuoksi, että ruvetaan ampumaan naapureita, tuttavia, entisiä ystäviä… Kirjoitus tuo asian lähelle, omalle kylälle. Vaikea ymmärtää, vaikka tietääkin todeksi.

  6. Kuvassa oleva Värtsilän sankaripatsas on ”evakossa” nykyisen kirkon pihassa. Sitä ennen se oli jonkin aikaa Leminrinteen hautausmaalla – kilometrin verran tietä kohti Selkäkylää. Patsaalle lasketaan seppeleitä ja kukkallaitteita
    tiettyinä juhlapäivinä.

  7. Kiitos Erkki tiedosta. Luulin, että patsas on jäänyt wanhaan Wärtsilään. On kulkeutunut kuitenkin rajan tälle puolen.

  8. Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 9 on kukkien lasku patsaalle. Suomen itsenäisyys on vaatinut paljon uhreja! Minulla on mielessäni yksi muisto – sota-ajalta – sittemmin rajan taakse jääneeltä sankarihautausmaalta. Kunnialaukaukset säikäyttivät pikku pojan.

    1990-luvun alkupuolella Värtsilän seurakunta teki aidan sankarihautausmaan ympärille. Siellä on nyt myös uusi muistomerkki, jossa on teksti sekä suomeksi että venäjäksi. Paljastustilaisuudessa oli mukana myös Venäjän Värtsilän työläisasutusneuvoston toimeenpanevan komitean puheenjohtaja – nyt jo tuonilmasiin muuttanut – Juri Panov.

    Nykyisellä paikalla – Suomen puolella – seisovan patsaan äärellä tunnen suurta kiitollisuutta. Samalla muistan: ”Joka ei tunne menneisyyttä, hänellä ei ole tulevaisuutta”.

  9. Täällä vielä vietetään hurmejuhlaa 102 vuotta kahakan jälkeen. Niin se menee, jotta voittaja kirjoittaa historian ja jälkipolvet uskovat siihen. Ei sisällisodan voittanut osapuoli ole koskaan myöntänyt osuuttaan sodan syttymiseen, eikä tule sitä myöntämään. Ei sisällissota alkunut silloin kun ensimmäiset verityöt enen suurempaa sotaa kiihdyttivät sodan joutumista. Sisällissotaan johtanut tilanne kehittyi helmikuun manifestin 1899 – 1917 välisenä aikana. Tuon ajanjakson loppupuolella oli työväestön elämisen mahdollisuudet teollisuus paikkakunnilla kurjistuneet siinä määrin, että Venäjän vallankumouksen innottamat kiihkoilijat pääsivät valtaan työläisten joukossa. Lähdettiin aseelliseen vallankaappaukseen vailla mitään sotilaallista osaamista. Katastrofi sellaisesta kumouksesta tulee ja toinen katastrofi kostotoimista sodan aikana ja sodan jälkeen. Hyvät ihmiset tutustukaa eli lukekaa nuorempia historioitsijoita mitä he kirjoittavat sisällissodasta. Esimerkiksi Teemu Keskisrjaa, hän kysyykin mitä punakaartin johtajat oikeasti ymmärsivät maan tilanteesta kun hurahtivat sotimaan sotaa, jossa varma häviö oli edessä. Minä kysyn miksi valkoinen Suomi kosti kaappaukseen lehteneille niin ankarasti kuin kosti. Ne koston haavat eivät ole vieläkään parantuneet, eikä sitä paranemista edistä tämän kaltainen sotapropagandan julkaisu kuin Suojeluskuntalainen lehden juttu Värtsilän valtauksesta.

  10. Komppaan Kalevia. Minua oikein vistotti lukea esimerkiksi tämä kohta: ”Punaiset kävivät suoranaista sissisotaa, piileskellen mitä iljettävimmin mökkien ullakoilla, kellareissa ym, sieltä salaa vaanien”.

    Se siitä.

  11. Kalevilta hyvä kommentti. Minusta on hyvä jos ja kun käytetään sisällissota – nimitystä. Niin hävettävää kuin se onkin, niin totta kuitenkin.

  12. Noihin aikoihin punaisena pidetty nuori neito asteli Wärtsilän keskustassa valkoisena pidetyn komean sulhonsa luokse ja kertoi tohkeissaan, että häntä potkaistiin ihan äsken matkalla mahaan. Sulho siitä tietenkin hermostui kovin ja kysyi, mahtoiko potkija olla punainen vai valkoinen?

    Morsio sanoi, ettei tiedä, kun potku tuli sisältä päin.

  13. Linkistähän tuli sikermä Heli Keinosen suosituimpia kappaleita. Kotoiselta kuulostaa Karjalan kieli, mutta kyllä tekstitys olis tarpeen. Pari kertaa olen jo kuunnellut putkeen. Iloisia ja surullisia kappaleita.
    Kiitos Sakarille.

  14. No niin. En saanut puhelimesta irti muuta kuin tuon edellä olleen Heli Keinosen aihekanava-linkin, jossa tosiaan on useita kappaleita jonossa. Näkyy siellä mukana olevan myös äänite Terve, rauha. mutta ei ihan suoraan kuultavissa.

    Nyt pääsin läppärin ääreen ja samalla vähän selkeämmille vesille. Tarkoitukseni oli alunperin johtaa ajatuksia raskaasta sodan tuskasta kevyempään, eli rauhan suuntaan. Siksi valintani oli: Heli Keinonen – Terve, rauha. Tässä linkki vuoden 1977 äänitykseen. Jos ei nytkään onnistu, toivon, että keksitte tunkille käyttöä.

    https://youtu.be/Uve9rylIzM8

  15. Suojeluskunta – otsikon alle sopii ihan kelvollisesti.

  16. Tämä lainaus Suojeluskuntalehdestä näin itsenäisyyspäivän alla on riidanhaastamista, uhoamista, jotta siitäpä saitte. Se on samankaltaista kuin Pohjois-Irlannin marssit, jossa protestantit marssivat räyhäämään katolisten asuinalueelle jonkun 400 vuotta sitten käydyn sodan muistoksi.

  17. Hyvä Kalevi, ei tämä minusta vaikuta mitenkään uhoomiselta itsenäisyyspäivän alla. Artikkeli on näköjään ollut Värtsissä helmikuusta 2018 eikä tähän mennessä näytä häirinneen ketään. Jos tässä on mielestäsi loukkaavia kommentteja niin voin poistaa ne. Laita vain tietoa niin korjataan.
    Alpo

  18. Hyvä pojat! Ja tytöt! Piirteitä Värtsilän taisteluista 1922 voisi jo tehdä oman kommentti otsikon ”Piirteitä Värtsiläläisten kommenttitaistelusta v.2020.

  19. Lähinnä se oli Sakarin taistelua puhelimen ja läppärin kanssa.Onneksi oikea voitti, eikä tunkille ollut käyttöä.

  20. Värtsin uutena lukijana olen selaillut vanhoja juttuja läpi. Liittymättä itsenäisyyspäivään, punaisiin tai valkoisiin muistin tuohon aikakauteen liittyvän isoisän jutun ja tähän kommenttiketjuun se tuntui liittyvän ja sopivan ja siksi tämä nyt nousi esiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *