17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita…
Kategoria: Historia
Suomen naisapteekkarit – Vivi Nyman
Suomen naisapteekkarit Voiko olla alaa, joka sopii naisille paremmin kuin apteekkiala. Sehän on juuri sellaista tarkkuutta, täsmällisyyttä ja kätevyyttä kysyvää pikku hypistelyä, jota naiset vuosisatoja ovat harjoittaneet, joka ihankuin on mennyt heille veriin perintönä. Niitä jo onkin maita, joissa naiset…
Muuan Suomen rautateollisuuden merkkipäivä – 16.07.1926 Suomen teollisuus
Värtsilän nuorisoseuran voimisteluosastot – 1.2.1908 Suomen Urheilulehti
Pohjois-Karjalan Suojeluskuntalainen – Värtsilän numero v. 1925
Piirteitä Värtsilän taistelusta ja suojeluskunnasta – 14.09.1922 Suojeluskuntalaisen Lehti
Värtsilän tehdas – 15.01.1902 Uusi Kuvalehti no 1
Työpaikkailmoituksia Värtsilässä 1923-1928
Värtsilän silta 1927
Wärtsilä yhtiön mainoksia yms. 1936
Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta ja Kunnalliset asiat Värtsilässä, Kansan Voima 1923
Kansan Voima no 143 18.12.1923, Värtsilän paikallisnumero Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta. Värtsilä on yksi huomattavimpia tehdasasutuksia maassamme. Eikä ihmekään, sillä on Värtsilä teollisuuspaikkakuntana ollut jo lähes 100 vuotta. Jo v. 1783 aiottiin paikkakunnalle perustaa sahalaitos, mutta kuoli tämä suunnitelma alkuunsa, kunnes sen…
Värtsilän historiaa: Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta
Tämä lehtileike löytyi Aarre Partasen lehtileikekokoelmasta. Jutun on kirjoittanut Kauko Juntunen, lehti sekä päivämäärä tuntemattomat. Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta Talvisota oli alkanut 30.11.39 syksyn kynnyksellä. Ensiksi jouduin Joensuuhun, josta määrättiin Savonlinnaan järjestelykeskukseen. Minun oli määräys mennä 14. divisioonan purkaus-, kuormaus-…
Sotavankileiri 10? kysymys lukijalta
Hei! Osaisiko joku Värtsi-sivujen ylläpitäjä auttaa, sillä etsin tietoa missä sijaitsi Värtsilässä ollut sotavankileiri 10 ja sen hautausmaa Pussipohjassa? Löysin sivuiltanne kirjoituksen jossa mainittiin että leiri olisi ollut Juvanjoen sillankorvan luona. Osaako joku kertoa tarkemmin, etenkin hautausmaasta? Missä se on…
Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä. Osa 3
Niiralan Sahan historiaa ja toimintaa 1953-55, Juho Hiltusen johtamassa yrityksessä. Pauli Hiltusen, Juhon pojan, muistelmina. Tämän artikkelisarjan kahdessa ensimmäisessä osassa (Värtsi 13. ja 14.1. 2015) käsittelimme sahan toimintaa yleisemmässä asiayhteydessä sekä asuinpiiriä Niiralan Hovissa Hiltusen perheen näkökulmasta. Tämä täydentävä osio…
Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä, osa 2
Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä Osa 2: Arkea Sahan ja Niiralan Hovin piirissä Juho Hiltunen vietti 50-vuotispäivinään Värtsilässä 21.9. 1954. Hänen johtamansa sahayritys Niiralan hovissa oli täydessä vedossa ja tilauksia riitti isoille asiakkaille. Näihin kuului mm. Enso-Gutzeit, jonka silloinen johtaja kävi onnittelukäynnillä…
Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä, osa 1
Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä Osa 1: Niiralan Saha ja Mylly Värtsilän kunnanhallituksen kokous 10.10.1953. Esiteltiin sahatyönjohtaja Juho Hiltusen lehti-ilmoituksen perusteella jättämä sahan ja myllyn vuokratarjous. Merkittiin, että tarjousten jättöaika päättyy 15.10.1953. Tarjouksen tutkittuaan päätti kunnanhallitus yksimielisesti ehdottaa valtuustolle, että saha ja…
Kekrijuhla
Kekrijuhla Kekrijuhlassa on huomattava tuo muinaisten pakanallisten juhlain yleinen ominaisuus, juhla- ajan epämääräisyys. Sen lisäksi tulee vielä varsinkin vielä myöhemmässä Kekrijuhlan vietossa ilmi se seikka, että siihen näyttää yhtyneen useamman nimisiä eri juhlia niin kuin Jakoaika,…
Tiiliskivitehtaalla
Olin parikymppisenä nuorena miehenä kesätöissä v. 1951 tienaamassa taskurahoja Tohman tiilitehtaalla. Muistan ”Hullu-Jussi” nimisen miehen joka kaivoi ja lastasi hiekkaa ns. pässijunaan jolla hiekat kuljetettiin tehtaalle. Lataamossa hiekkaan sekoitettiin savea, sahanpurua ja sementtiä. ”Harmaiksi” kutsuttuja ladattuja tiiliä kuivattiin noin viikon…
Wärtsilän rautatehdas
En pidä siitä että aina avatessani TV:n uutiset kertovat Suomen talouden synkästä tilanteesta. Meillä on ongelmia jotka on ratkaistavissa mutta meillä on myös edelleen loistavasti maailmalla pärjääviä yrityksiä. Yksi näistä menestyjistä on yli 150 vuotta sitten Tohmajärven Wärtsilään perustettu Wärtsilän…
Värtsilän valtaus v. 1918
Kertomuksen kirjoittaja Otto Asikainen syntyi Liperissä 1898 Ja osallistui sotatoimiin aluksi Pohjois-Karjalan alueella. Muistelmansa hän on kirjoittanut ilmeisesti 1970 luvun alkupuolella ja kirja on painettu 1976. Kirjan jakelu suvun piiriin, mutta ei kaikille. Hänen useita vuosia nuorempi veljensä Unto sanoi kirjasta, ”olisi saanut…
Pikakurssi Värtsilän historiasta
Jo ensimmäisellä vuosituhannella e. Kr. oli Jänisjoen rannalla muinainen asuinpaikka. Sen jäljet löysi v. 1935 suomalainen arkeologi Sakari Pälsi. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella Värtsilän alueella asui karjalaisia. 1200-luvulla Novgorodin vaikutusvalta levisi länteen päin. Sen myötä alettiin karjalaisia käännyttää ortodoksiseen uskoon. Lopulta…
Kukkovaaran kuusi muistelee
Kun olin ihan vaivaiskoivun kokoinen .. ajattelin siellä pimennossa että voi kun joskus olisin yhtä iso kuin nuo toisetkin.. Kaikki muut puut olivat isoja ja kehuivat hienoja näköaloja sieltä korkeuksista. Sanoivat minulle, että hekin ovat olleet joskus yhtä pieniä kuin…
Kylä kukoisti
Uuden-Värtsilän elämää 1/3 Uuden-Värtsilän kylä kukoisti ja kuohui elämää siihen aikaan, kun Wärtsilä-Yhtymä pyöritti siellä tehdastaan. Näitä aikoja muistelee mielellään Eila Romppanen, 84. Hän työskenteli aikoinaan postissa Uuden-Värtsilän asemalla sekä Kaurilassa. Romppanen, os. Immonen, asuu edelleen entisen tehtaan lähistöllä sijaitsevassa…
Viimeiset kahvit
Wärtsilän lopettamisesta Uudessa-Värtsilässä 1968 kirjoitettiin muutama päivä sitten, mutta palataan vielä Helge Ratilaisen kuvien myötä tuon vuoden tammikuun 13. päivään, jolloin siellä juotiin viimeiset kahvit. Sotakorvauksien päättymisen, sähkön saannin vaikeuksien ja vanhanaikaisen tuotantotekniikan on sanottu heikentäneen tehtaan kannattavuutta. Alhaisen jalostusasteen…
Silloin kun pressa kävi…
Suomen presidentti on viimeksi käynyt Värtsilässä vuonna 1934, jolloin vietettiin Wärtsilä-yhtiön 100-vuotisjuhlia. Onhan tuosta jo aikaa, lähes kahdeksan vuosikymmentä. Ne olivatkin melkoiset pippalot. Uusvärtsiläisen Eila Romppasen arkistosta löytyi kuva noilta ajoilta. Värtsi kutsuu täten, näin vaalipäivänä, uuden tasavallan presidentin vierailulle…
Arvojärjestystä
Uusi-Värtsilän kylällä 50-luvulla suurin osa väestöstä oli Värtsilä-yhtymän tehtaan töissä ja asui tehtaan vuokra-asunnoissa. Riippuvuussuhde siis oli työnantajaan ja sen edustajaan huomattava. Tämä kaikki heijastui aikuisten puheiden kautta myös meihin lapsiin. Ymmärsimme selvästi, kuka oli se kaikkein korkein asioista päättäjä…
Uusi-Värtsilä 50 vuotta sitten
Jos nyt palaisimme muistoihimme ja siirtyisimme ajassa 50 vuotta taaksepäin ja astelisimme Uusi-Värtsilän raittia pitkin, mitkä olisivatkaan näkymät? Peijonniemen koulu seisoisi yhtä ylväänä kuten nytkin, mutta pihamaalla kirmailisi noin 150-päinen koululaisten joukko. Heti vastapäätä, risteyksen tuntumassa on Aleksi Miininin kioski,…
Pikkupoikien Uusi-Värtsilä
Värtsilän Teräs oli Uusi-Värtsilässä erittäin aktiivinen urheiluseura ja kaikki toiminta oli tehtaan, Värtsilä-Yhtymän tukemaa. Lajivalikoimaan kuuluivat kesällä pesäpallo, jalkapallo ja yleisurheilu. Seura pelasi pesäpalloa maakuntasarjassa ja ottelut keräsivät runsaslukuiset yleisömäärät. Meille 10-15-vuotiaille pikkupojille oli järjestetty oma kylänosien välinen pesissarja. Seurojen…
Raudanvalajat
Sota ja rauha sodan jälkeen ajoi Värtsilän väen maailmalle. Iso osa rautatehtaan väestä siirtyi eteläiseen Suomeen Wärtsilän muille tuotantolaitoksille. Jonkin verran väkeä jäi Peijonniemen kylään perustettuun Uusi-Värtsilään rautasulattimon töihin. Ajan myötä tämän Wärtsilä-Yhtymän rautasulattimon toimintakin päättyi, muistini mukaan vasta 60-luvulla.…
Kissankokoisin kirjaimin
Oy Wärtsilä Ab 100 v juhla Karjalainen uutisoi Wärtsilän 100-vuotisjuhlista kissankokoisin kirjaimin. Jo otsikoissa kerrottiin, että juhlat ”antoivat syvän leiman isänmaallisesta ja pohjoiskarjalaisesta hengestä”. Hieman pienemmällä luki alaotsikossa: ”Tasavallan presidenttikin omisti sanansa tälle paljon kärsineelle, sitkeälle kansalle.” Jutun alussa kerrotaan,…