Video Suomen Värtsilän kunnan ja kuntalaisten ensimmäisestä vierailusta Neuvostoliiton nyk. Venäjän Värtsilään 15.7.1989. Vuonna 1989 rajanylitys tapahtui erikoisluvilla. Mukana matkalla Värtsilän kunnan edustajia, mm. kunnanjohtaja Asko Vatanen, valtuuston puheenjohtaja Pertti Purmonen, Tarmo-Oskari Ruotanen, Oiva Tikka, Uuno Matikainen, Markus Kontiainen sekä…
Kuvat: Värtsiläisten seura. Kuvat julkaistu alunperin kommenttina Värtsin jutussa Uudenkylänlampi: Tuhansien pesäpaikka liittyen Uudenkylänlampeen. Kuvaa tarkemmin katsoessani huomioni kohdistui v. 1939 ilmakuvassa näkyviin rakennuksiin. Kunnantilan ent. navetan tunnistin jossa mm. Värtsilän kesäteatteri toimii nykyisin, sekä entisen kansakoulun, sittemmin Värtsilän kirjastona…
Karjalaisen juttu 12.03.1931. Karjalainen 20.04.1939
Kävin tänään kuvaamassa Haponojaa. Haponojan silta sijaitsee Kososen Sepon ja Kirstin talon kohdalla Hiidenvaarantiellä. Isälläni oli soutuvene Haponojalla, lähellä Sääperinjärveä. Kävin joskus ongella isän veneellä. Mistähän lienee nimensä saanut Haponoja? Löysin Värtsin arkistosta jutun jossa oli kuva hienosta kivisillasta. Muistaako…
Pula-ajan korttipeliä Teksti: Hilkka Partanen Kiitokset Alpolle ostokortin kuvastaSepä herätteli muistoja tästä korttipelistä, jota käytiin sota-aikana ja sen jälkeen vuositolkulla. Olin silloin kaupassa töissä ja tämä koko Suomen kattava ”korttipeli” tuli enemmän kuin vain tutuksi. Meillä myymälän tytöillä oli pikku…
Yleistä Omaa kokemusta tästä korttiajasta ei juurikaan ole, mutta toisten kirjoituksia selaillessa saa sen käsityksen, että onpa ollut kaupanteko monimutkaista. Valtavalla kiireellä luotu korttien käsittelysysteemi olisi nykyisellään vaatinut jo monipäiväisen koulutuksen jatkokursseineen. Artikkelin tiedot on keräilty lähinnä Wipediasta sekä Kansalliskirjaston…
Kuva Einari Kuosmasen perhealbumista, rippikoulukuva vuodelta 1938, joka on otettu Värtsilän kirkon edessä. Löysin aiemmin Värtsistä rippikoulukuvia samalta 1938 vuodelta, mutta siellä mielestäni oli eri henkilöitä kuvassa. Onkohan jollakin väärä vuosiluku vai onko samana vuonna ollut useampia rippikouluja? Nämä rippikoulun…
Tänään, heinäkuun 18. 2021 tulee kuluneeksi 80-vuotta siitä, kun marsalkka Mannerheim seurueineen oli vastaanottamassa saksalaisen 163. divisioonan ohimarssia Kaurilassa. Tapausta muisteltiin Kaurilan kylätalolla, jossa luennoi valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri. Esityksen aiheena on JATKOSODAN ALKU POHJOIS-KARJALASSA 1941: KAURILAN OHIMARSSI. Pitkään…
Artikkeli: sanomalehti KarjalainenKuvat: Värtsin arkisto
Helteinen lauantai-iltapäivä kokosi liki neljäkymmentä Majoisten sukuseuran jäsentä kauan odotetun sukukirjan julkistamistilaisuuteen joka pidettiin kulttuurikeskus Ahjossa Tohmajärvellä. Sukuseuran puheenjohtaja Matti K. Majoisen avauspuheen jälkeen, kertoilivat kirjatoimikunnassa mukana olleet Eeva-Riitta (Evita) ja Kaija Majoinen kirjan sisällöstä, sen tekemisestä ja taustoista. Majoisten…
Raskas Patteristo 1 perustettiin Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa kesäkuussa 1941. Se oli perustettaessa Päämajan alainen patteristo. Henkilöstö koostui pääasiassa Kurikkalaisista ja lähipitäjien miehistä vahvuuden ollessa 517 miestä. Patteristo oli moottoroitu. Tykkien vetäjinä käytettiin uusia Citroën T-45 kuorma-autoja. Patteristo ei kuulunut orgaanisesti mihinkään…
Isäni Otto toimi 1940-60 -luvulla pientilallisen työnsä ohella kyläsuutarina. Kenkien korjaamista ja uusien valmistamistakaan en silloin bisnekseksi ymmärtänyt, meille lapsille hänen keskittynyt työskentelynsä oli kuitenkin äärettömän kiinnostavaa seurattavaa. Suutarina työskentely oli aikansa yritystoimintaa ja toi perheelle leivän jatketta, ehkä voitakin…
* ”Jänisjoen ylittävä Reposen silta Sikkerivaarantie Niiralan Uudessakylässä v. 1925. Sillan rakensivat kyläläiset yhteistuumin, Reposen aloitteesta”. * Teksti: Perinne-albumi nimisestä kirjasta, julkaistu 1984. Taustalla näkyy Ranilan talo, jossa asui Emil Reponen, rautatievirkailija. Silta valmistui huhtikuussa 1908. Sillan piirustukset laati rakennusmestari…
Aulis Kosonen Kunnan tilan lopettaminenTyhjillään ollut hevostalli muutettiin lihakarjan kasvatukseen sopivaksi, porsivat emakot pidettiin vanhassa sikalassa ja porsaat kasvatettiin entisessä tallissa. Maanviljelys ja lihakarjanpito loppuivat vuoteen 1986 mennessä. Värtsilän kunnan omistaman Niiralan hovin alasajo oli alkanut. Tilalla olleen irtaimiston huutokauppa…
Aulis Kosonen Niiralan hovin ranta Joen penkkaa oli loivennettu ja rannassa oli pitkā puinen laituri. Talvella joesta nostettiin suuria jääharkkoja ja ne kuljetettiin hevosilla samasta loivasta jokipenkasta ylös. Jääharkot vietiin puusillalta maakuoppaan, joka oli Valkoiselle talolle johtavan tien varrella. Harkot…
Aulis Kosonen Rakentaminen jatkuu Uutta kunnantaloa alettiin rakentaa 1956 Niiralan hovin päärakennuksen viereen. Kunnantalo valmistui 1957 ja talossa oli myös asuntoja. Rakennuksen päässä oli talli paloautolle. Pian Niiralan hovin päärakennus purettiin. Saamani tiedon mukaan rakennuksen hirret ja kattopellit myytiin tai…
Aulis Kosonen Värtsi julkaisee Aulis Kososen Värtsilän Niiralan hovin historiaa. Ensimmäinen osa on julkaistu Värtsissä 19.4.2021Jatko-osa julkaistaan useampana päivänä peräkkäin Niiralan hovin maatilan pinta-ala oli aluksi noin 100 hehtaaria. Maatilan taloudenhoitajana toimi Vilho Mäenpää vuodesta 1925 vuoteen 1940, jolloin hän…
Kirjoittaja: Aulis Kosonen Värtsilän Uudessakylässä sijaitseva tila Niirala 11, on vanha kruununtorppa n:o 3 ja se on merkitty perintötilaksi 1862. Tilan on omistanut Niirasten suku 1800-luvun alusta ainakin 1860-luvulle saakka. Nils Ludvig Arppen vanhin poika Nils Edvard omisti tilan 1880-…
Teksti: Tuomo AhoKuvat: Tuomo Aho Ingressi Kesällä tulee kuluneeksi 80 v. jatkosodan syttymisestä. Sukupolvi, joka joutui kokemaan sodan kärsimykset ja kurjuuden ansaitsee tulla muistetuksi ja kunnioitetuksi. Kurikassa jatkosotaan perustettiin mm. Raskas moottoroitu tykkipatteristo, joka oli ns. ylijohdon tykistöä. Sen perustaminen…
Artikkeli Rajamme vartija lehdessä 1.12.1948 Suden metsästyskuva Värtsilässä 60 luvulla ei liity ylläolevaan artikkeliin
Kartta vanhan Värtsilän keskustasta Vanhan Värtsilän palontorjuntaa ennen sotia Värtsilässä syntynyt Martti Partanen muistelee vanhan Värtsilän palontorjuntaa Värtsiläisten seuran julkaisemissa kirjoissa. Tässä katkelmia niistä Värtsilän palokunta oli sodan syttymisen aikoihin jo varsin moderni palokunta. Sillä oli jo kolme paloautoa. T-mallin…
Laatokka lehdessä 6.11.1940 julkaistu artikkeli:Uuden-Värtsilän rautatehdas tuottaa vuosittain 7 000 tonnia takkirautaa Kuva digi.kansalliskirjasto.fi
Radiohaastattelu nauhoitettu Värtsilän yhtenäiskoulun juhlasalissa keväällä 1934. Kesto 24 min. https://vartsi.net/wp-content/uploads/2021/02/radiohaastattelu-Värtsilän-yhteiskoululta-1934.mp3 Opettaja Eeo Siitonen kertoo Värtsilästä.00.00 – 09:44 Leo Partanen soitaa kanteleella Suomalaisen kansanlaulun. 09:50 – 11:50 Maila Åhman laulaa Armas Järnefeltin säveltämän laulun Sunnuntai. Säestäjänä Lilli Vasenius, piano. 12:10…
Mistä kaikki alkoi ja miten Metsämarssi ja Patsolan pöllit liittyvät yhteen Metsämarssin alku Ote Metsälehdestä 2017 Marssilla metsät kuntoon Helmikuussa 1950 metsäväen keskuudessa alkoi kuhista. Lounais-Suomen metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa maanviljelijä Arvo Sillanpää nosti esille parin vuoden takaisen ehdotuksen valtakunnallisesta metsänhoitopäivästä, ”Metsämarssista”.…
