Wärtsilän rautatehdas

En pidä siitä että aina avatessani TV:n uutiset kertovat Suomen talouden synkästä tilanteesta. Meillä on ongelmia jotka on ratkaistavissa mutta meillä on myös edelleen loistavasti maailmalla pärjääviä yrityksiä. Yksi näistä menestyjistä on yli 150 vuotta sitten Tohmajärven Wärtsilään perustettu Wärtsilän rautatehdas eli Wärtsilä Oyj.

wartsila_paakonttori

Wärtsilä maailmalla

Ei N.L Arppe varmasti arvannut eikä osannut edes visioida millaista yritystä oli perustamassa. Kuten monet Värtsin lukijat muistavat Wärtsilä Oyj perustettiin jo 1834. Ensin sahalaitoksena mutta rautatehdas seurasi jo pari vuosikymmentä myöhemmin 1851.

Wärtsilän rautatehtaasta on kehittynyt kansainvälisesti johtava merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisujen toimittaja. Kaasuvoimalaitokset ja dieselmoottorit ovat ydinosaamista.

Wärtsilä Oyj:n liikevaihto oli viimevuonna 4,7 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen huimat 12 %. Se on rahana yli 500 miljoonaa! Henkilöstöä yhtiöllä on 18 900 70:ssä eri maassa. Toimipaikkojakin on kunnioitettavat 170.

Wärtsilä Suomessa

wartsilanpaakonttoriVaikka Wärtsilä Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin lisäksi ainakin Lontoon pörssissä on Wärtsilä vahvasti suomalainen yritys.

Kymmenen suurimman omistajan joukossa on kuusi suomalaista eläkevakuutus laitosta. Voidaan siis ajatella näinkin että Wärtsilä on meidän kaikkien yhteinen yritys maksamiemme eläkemaksujen kautta.

Wärtsilällä on Suomessa tuotantoa Vaasassa, Turussa jaHelsingissä. Pääkonttori on Helsingin Hakaniemessä, Pitkänsillan kupeessa.

Yhtiön historiassa on paljon yrityskauppoja. On ostettu ja myyty. Juuriaan Pohjois-Karjalaan Wärtsilä on vaalinut perustamalla Joensuuhun teknillisen oppilaitoksen WTOL 1961. Muutamaa vuotta myöhemmin 1968 Abloyn lukkotuotanto siirrettiin Helsingistä Joensuuhun.

Nämä toimet voi nähdä, pitkäaikaisen Wärtsilä Oyj:n johtajan Vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin toimiksi. Vauhti-Villenäkin tunnetun johtajan henkilöstöpolitiikkaan näytti vaikuttaneen 1930-luvun lopun tapahtumat Värtsilän rautatehtaalla.

Tehdas oli ilmeisesti liian ahneiden investointien seurauksena konkurssin partaalla. Ville pyysi apua työntekijöiltä ja sai. Palkkoja laskettiin tilapäisesti 25 % ja jo seuraavana vuonna firma oli taas tukevasti jaloillaan. Tämä työntekijöiden kädenojennus tehtaan pelastamiseksi vaikutti syvästi Wahlforssiin.

Kirjoittajan tulkinta on että WTOL:n perustaminen ja Abloin tuotannon siirto Joesuuhun sekä Uusi-Värtsilän tuotannon käynnistäminen heti sodan jälkeen ovat Wahlforssin tietoisia toimia vanhan Wärtsilän tehtaan työntekijöiden hyväksi.

Mitään erinomaista taloudellista syytä näiden paikkakuntien valintaan ei ollut. Vääräkosken voimalaitos tosin takasi sähkön saannin Uuteen-Värtsilään joka vaikutti kyllä osaltaan Peijonniemen valikoitumiseen uudeksi tehdaspaikkakunnaksi.

Wärtsilä Oyj on ollut mainio sijoituskohde. Se on hyvä osingon maksaja mutta myös kurssikehitys on kelpo. Kymmenen vuotta sitten Wärtsilän osake maksoi n. 4 €. 27.8.13 noteeraus oli 36.81 €.

Yhtiön arvoja ovat mm. ”Tartu tilaisuuteen ja pane toimeksi” ja” Tue avoimuutta, kunnioitusta ja luottamusta”.

Hyviä ohjeita kaikille elämänalueille.

jore

19 comments for “Wärtsilän rautatehdas

  1. Kiitos, Jore! Kirjoituksesi on arvokas muistutus niin valtakunnallisessa tilanteessamme kuin täällä tyhkä-Värtsilässäkin. Työstän parhaillaan ehdotusta tavoitteiksi tänne Värtsilän – PITÄJÄÄN. Sellainenhan muutamine kylineen on vielä olemassa, vaikka kunta onkin PALAUTETTU Tohmajärveen. Työnimenä on Värtsilä-projekti, johon sisältyy mm. Värtsilän kirkko, mistä olenkin jo aiemmin Sinulle puhunut.

    Lisään Värtsilä Oyj:n sotien jälkeisiin toimintoihin juuri Värtsilän kirkkoon saatuja lahjoituksia. Kirkkovaltuuston päättäessä kirkon ja pappilan rakentamisesta on kustannusarvion tulopuolelle merkitty seurakunnan omia varoja 1.8 milj. markkaa ja Wärtsilä-Yhtymältä 2 milj. markkaa. Kirkon vihkiäisjuhlassa 6.8.1950 läsnä ollut vuorineuvos Wahlfors ilmoitti yllättäen, että yhtymä lahjoittaa urut. Niiden hinnaksi arvioitiin silloin 1,5 – 2 milj. markkaa. Urkujen suunnittelijaksi päätettiin pyytää pitkäaikaisen kanttorimme Lauri Antilan tytärtä dipl.-urkuri Anna-Liisa Antilaa, josta on parhaillaan tekeillä väitöskirja.

    Värtsilän kirkot -kirjaani olen kirjoittanut: ”Eteisessä ovat myös Wärtsilä-Yhtymän vuonna 1956 lahjoittamat kaatuneiden muistolaatat. Niillä yhtymä kertoo, kuinka paljon sotilaita kaatui talvi- ja jatkosodissa. Monet heistä olivat hankkineet leipänsä tehtaalla.”

    Wärtsilä Oyj on avustanut myös 1990-luvulla rajan taakse jääneen sankarihautausmaan nyky kuntoon laittamisessa.

    Nähtäväksi jää, vieläkö meidät Helsingissä muistetaan, jos/kun kirkkomme kunnostamiseen tarvitaan tukea. Paljon riippuu myös meistä itsestämme, onko kerjäläisrovasti Uskin nöyryyttä vielä olemassa.

    Ierikka

  2. Mielenkiintoinen yksityiskohta tuo palkkojen alentaminen. Olen siitä jotain joskus kuullut, mutta peräti 25%; melkoinen uhraus ja saneeraus!
    Tuossa olisi opiksi otettavaa nykyisillekin sukupolville. Vallitseva, sanoisinko SAK:lainen ajattelu ”saavutetuista eduista ei luovuta” saattaa johtaa maamme asiat erityisesti nykytilanteessa ennen pitkää todellisiin vaikeuksiin; pää tulee vetävän käteen. Yrittäjänä olen joutunut tinkimään omasta palkkavaatimuksestani jo vuosien ajan ja siitä huolimatta elän, joskus jopa hymyilen!

    Ymmärrän ammattiliittojen toiminnan tärkeyden, mutta tietyistä syistä johtuen en itse aikoinaan palkkatyössä ollessani tahtonut liittyä niihin. Minulle tarjottiin jäsenyyttä muutaman kerran useammankin henkilön toimesta. Osa ymmärsi kantani ja perusteluni, osa ei. Suorimman lausunnon mukaan olin siivelläeläjä, koska kuitenkin nautin työssäni liittojen ajamia etuja. Enpähän tuosta loukkaantunut ja pidin kaikesta huolimatta pääni, mutta ajatuksia nämä keskustelut kieltämättä herättivät. Nyt kuulun kyllä jäsenenä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoon MTK:hon.

    Paperin pojat nousivat taannoin otsikoihin vaatimustensa vuoksi. En ymmärrä, mitä ainutlaatuisen erinomaista sisältyi tähän Ahosen esikuntaan? Julkista keskustelua seuratessani muistelin Varkauden tehtaille 90-luvun alussa tekemäämme vierailua. Eräässä valvontahuoneessa istui kaveri työtuolissaan jalat pöydälle nostettuina ja luki Aku Ankkaa monitorikuvien vilistessä seinällä katsekorkeudella parin metrin päässä. Tuli näin jäljestäpäin mieleen, että toteutuiko siinä se unelmayhdistelmä – maailman helpoin ja hyväpalkkaisin homma!

  3. On tärkeä tietää,että työntekijät ovat tulleet vakuuttuneeksi,että oli kaksi vaihtoehtoa,joko konkurssi,tai he alentavat palkkoja. Kuulin aikanaan asian olleen näin useamman miehen kertomana.Konkurssin mukana olisi ihmiset joutuneet todella ahtaalle. Myös Wilhelm Wahlforss ymmärsi miten kova asia oli työläisten apu alentaa palkat noin paljon. MM tästäsyystä hän auttoi työläisiä tehtaan siirryttyä Uusi-Värtsilään,antamalla työläisille apua mm lainoittamalla halukkaille omia asuntoja.Olisi ollut mielenkiintoista nähdä,jos vauhtiville olisi saanut elää kauemmin,olisiko Uusi-värtsilän tehdas lopetettu vielä tuolloin”uskallan epäillä”,että ei olisi.

  4. Olen kuulunut koko virkaurani Suomen Kirkon Pappisliittoon, jopa ollut sen hallituksessakin. Siitä huolimatta arvostan erityisen paljon Jussin mielipiteitä. Tarttis tehdä jotain, jottei Suomi mittaisi itseään ulos globaalin maailman kilpailussa.

    Pitäisi muistaa joskus niitä miehiä ja naisia, jotka puolustivat tämän maan itsenäisyyttä menettäen etujaan. Olisi ehkä syytä myös miettiä, mitä merkitsee solidaarisuus globaalissa maailmassa. Kaikissa yhteiskuntaluokissa olisi laulettava sydämen pohjasta ”kansainvälistä”.
    Niin kapitalistin kuin duunarinkin ja jyväjemmarin.

    Vaan on käynyt niinkuin tutun sananparren ”pohjaton kuin papin säkki”. Alkuaan se on tarkoittanut, että kulkija sai aina pappilasta nälkäänsä. Nythän sillä ilmaistaan sitä, ettei papin säkissä ole pohjaa lainkaan. Sinne ajatellaan mahtuvan mammonaa ihan mahottomasti.

    Ja lopultahan on kysymys koko planeetan ja ihmislajin tulevaisuudesta, ei niinkään puolueiden ja liittojen kannatuksesta. Mutta tässäpä on se asian ydin: valistuksen ja tulevaisuusnäyn puute.

    Vielä omasta ajastani pappisliiton hallituksessa. Silloin rakennettiin kirkkoomme ensimmäistä virkaehtosopimusta. Meillä oli kaksi yhtä tärkeää tavoitetta: ensinnäkin työkunnon pitäminen hyvänä vapaa-ajoista ja lomista sopimalla ja toiseksi kirkon etu – ihan totta:kirkon etu – vaikka ihme kyllä sitä ei Kirkon Sopimusvaltuuskunnassa usein ymmärretty. – Nykyisestä sopimustoiminnasta kirkossa en ole perillä. Eläkettä maksavat lain mukaan, ja sillä aion selvitä monista mainosten herättämistä haluista kieltäytymällä.
    Esimerkiksi ulkomaamatkoille en halaja. Donin kasakka-alueelle korkeintaan katsomaan Aksinjan elinpaikkoja ja kuuntelemaan ratsujen laukkaa. Mutta vain pikakäynnille, että ennätän lukemaan ”Hiljaa virtaa Don” -eepoksen kolmannen kerran.

    Ierikka

  5. On se vaan niin merkillistä,että vaikka meitä vaivaa niinkin vakava yhteiskunnallinen syöpä kuin Ammattiliitot,niin silti ollaan kilpailukyvyltään rankattu kolmaksi parhaaksi maailmassa.Eikä tässä vielä kaikki,naapurivaltio Routsi jossa tauti on, jos mahdollista vieläkin pitenmällä, on toisena tilastossa! Mutta miksiköhän nuo maat jossa liitot on jopa lailla kielletyt eivät näy noissa tilastoissa kärkisiolla? Kuten Välimeren eteläpuoliset maat tai Keskiamerikan ja osa Eteläamerikan valtioista? Jotekin tuntuu että Jussin logiika ei toimi,vai toimiiko?

  6. Niin se aina on ollut,joihinkin ammattiliittoihin- ja työnantaliittoon voi kuulua mutta joihinkin liittoihin kuuluvat syyllistetään jos yhteiskunnassa ei milloin mene hyvin.Jussi kommentissaan epäilee tämänhetkisten SAK:sten hyvää tahtoa mutta mikä tahto on työnantajien puolella?Näyttää siltä että nykyisillä ”vauhti-Villeillä” on kilpailua siitä kuka eniten saa kähmittyä erilaisia optioita ja palkkiota itselleen.

  7. Tuskinpa tästä (Siltainssi yllä) ketään syyllistetään.

    Jos kansantalous on siinä jamassa mitä päivästä toiseen hoetaan, saisivat kaikki riitapukarit olla yhdessä talkoissa mukana – kukin oman kantokykynsä mukaan!

    Oletpa sitten sossu, pössy, porvari, sorvari. Kiistat telleistä, lelleistä, tesseista tai muista mölleistä pitäisi heittää nyt romukoppaan!

    Minua tai minun elämääni ei hetkeekän heilauta, saako duunari tänä vuonna +x% korotuksen tai osakesijoittaja +x% lisätuottoa. Kumpaakaan porukkaan ei ole kunnia kuulua!

    Jos tätä ”uppoavaa venettä” yhdessä soudetaan ja vielä oletetaan sen myrskyssä pinnalla pysyvän, tulisi vedot olla yhdessä tuumin ja yhdensuuntaiset.

    Kun huonosti käy, pelastusliivejä veneessä ei kaikille riitä…

  8. Kaikki ei ole yhtä onnellisessa asemassa kuin Eero-Matti ettei kuulu mihinkään porukkaan.Kannattaa ottaa huomioon myös Tikan Pentin kommentti.

  9. Ei kannata hämmentää lisää, politiikka pysyköön poissa upeasta Verkko-Värtsistämme!!!

    Nauttikaamme sen sijaan illan auringosta, mahdollisista, uistelijaa järvellä odottavista haukitärpeistä, puusaunan pehmeistä löylyistä tai vaikkapa toiveista paremmasta huomisesta.

  10. Jokainen työpaikka tarvitsee eri osapuolia
    ja jokainen heistä pyrkii tietenkin hoitamaan
    omia oikeuksiaan.

  11. Komeat oli auringon laskun värit tänäänkin,jos aamulla auringon
    nousun värit on yhtä hyvät,niin ei mitään hätää.

  12. Hyvä muistelma oikeine päätelmineen. Kiitos.
    Toivotaan lisää; muiltakin ja aihe vapaa.

  13. ”vayhti Ville” osasi kertoa ymmärrettävästi työntekijöilleen mikä on tehtaan tilanne. Mitä hän työläisiltään pyyttää ja mitä itse tulee tekemään. Kun sopimus synyi Ville lähti myyntimatkalle Englantiin eikä palannut tyhjin käsin takaisin.

    Kun Mannerheim ja puolustusvoimien ylin johto ymmärsivät 1939 sen, että sota tulee neuvostoliiton kanssa. Niin Mannerheim otti yhteyttä Väinö Tanneriin ja kysyi ”Mitä tekee Suomen työväki jos sota Neuvostoliiton kanssa syttyy”? Tannerin vataus oli ( vapaasti lainaten ) olen nähnyt sen järjestelmän mikä siellä on ja se ei meille sovi. Silloin mannerheim tiesi sen, jotta työläiset tulevat liikekannallepanossa nnoudattamaan kutsua tulla palvelukseen.

    Eero Matta on todella onneton kun asiakkaita ei tule ammattiliiton jäsenistä eika työnantajoinkeskusliitoon kuuluvista ihmisistä.

    Suomen talous ja koko Euroopan talous on niin tiukasti kytköksissä toisiinsa, jotta jos EU:n talous tekee konkurssin niin siinä menevät mukana kaikki euroopan valtiot niin Norja kuin Ruotsi tai Englanti.

    Ammattiyhdistysliikkeestä oli edellä puhetta, se on varmasti vaarallinen asia? Mutta onneksi Kiinassa ja kaukoidässä yleisemminkin nämä asiat ostaan hoitaa oikein. Kun työläinen tulee töihin laitetaan työpaikan ovet lukkoon ja kytketään työntekijä riimulla sorvin ääreen. Siitä kehittyy onnellinen olotila, eikö vain?

  14. Suomalainen yhteiskunta on vahva sen vuoksi, että valtion ja kuntien rinnalla toimivat työnantajien ja työntekijöiden liitot. Kysymys on vain siitä, että sekä valtio että kunnat velkaantuvat, eikä tavallinen meikäläinen oikein tiedä, mistä ne saavat jatkuvasti lainaa ja mistä ja millä tavoin lainanantajat ovat hankkineet lainattavaa.

    Voisiko joku selittää!

    Kansanedustaja Eero Lehdelle kirkko voisi lausua, että loppiaisen ja helatorstain pitää pysyä nykyisillä paikoillaan, mutta jumalanpalvelukset voidaan niinä päivinä järjestää iltaisin. Kun kirkko otti ensi askeleitaan, ei ollut mitään kirkkovuotta. Se syntyi vasta sitten, kun kirkko sai vahvan aseman yhteiskunnassa. Nykyisinkin monet kirkot elävät maissa, joissa ei ole meidän kirkkovuotemme kaltaisia työ-ja lepopäiviä.

    Mitä tulee yhteisöveroihin, joita yrityksetkin maksavat, se on paljon vaikeampi kysymys. Jos nykyinen yhteisöverotus lopetetaan, valtio ja kunnat joutuvat hoitamaan hautausmaat ja väestörekisterin. Diakoniatyön loppuminen aiheuttaisi melkoisia lisäpaineita sosiaaliseen työhön. Poliitikkojen pitäisikin pitää päänsä kylmänä ja harkita asioita perusteellisesti, ennen kuin ryhtyvät Lehden esittämiin rakennemuutoksiin.

    Ja kansan olisi tiedostettava, mihin verotuksen muotoon rakennemuutokset eniten vaikuttavat. Minusta näyttää siltä, että kuntaverotukseen kohdistuu suurin paine, varsinkin jos vielä kunnille annettavien valtionosuuksien pienentäminen jatkuu. Kunnallisverotus on tasaverotusta. Kaikille määrätään sama veroprosentti. Siksi korotus kohdistuu suhteellisesti enemmän vähäntuloisiin kuin suurituloisiin. Valtion verotus on progressiivista, jolloin suurituloiset kantavat vastuuta enemmän kuin pienituloiset. Mutta heillähän on siihen myös varaa. Onko halua? Siinäpä tuhannen TAALAN kysymys!

    Kaiken pohdiskelun takaa sitten kurkistaa kuluttaja ja kuluttamiseen perustuva talouskasvu, johon pyritään kilpailukykyä parantamalla.

    Ja lopulta ihmislaji läähättää, niin ettei se enää jaksa lepopäivänä levätä, sen pyhittämisestä puhumattakaan.

    Ettei pohdiskeluni vaikuttaisi papin seurapuheelta, sanon suoraan, että perseelleen ollaan menossa koko konkkaronkka. Totisesti – eli kreikankielellä: aamen.

    Ierikka

  15. Käymämme keskustelu on tietyllä tavalla harhautunut Wärtsilä Oyj:n hyvinvoinnista nyky-yhteiskuntamme pahoinvointiin, mutta tärkeä asiahan tämä toki on.

    Valitettavasti luetun ymmärtämisessä näyttää olevan ongelmia, joten tarkennan hieman ajatuksiani. Minulla ei sinänsä ole mitään ammattiliittoja vastaan; kommentissanikin selvällä suomen kielellä kirjoitin ymmärtäväni niiden toiminnan tärkeyden.
    Minulla oli omat syyni olla liittymättä niihin, mutta tarpeeseenhan ne ovat kiistämättä aikanaan luotu. Tähänkin toimintaan vain on valitettavasti ajan myötä syntynyt joitakin mielestäni kielteisiä ulottuvuuksia; mm. lakkoasetta käytetään ehkä liian herkästi. En uskalla väittää, ettei sen käyttö ole missän tapauksessa perusteltua, mutta mikä oikein mättää, jos ja kun asioista ei saada muutoin sovittua?

    Ymmärrän asian niin, että työtaistelu eli lakko pääsääntöisesti tuottaa aina enemmän tai vähemmän kansantaloudellista tappiota ja valitettavasti antaa ulospäin varsin negatiivisen signaalin asioiden hoidosta. Historiamme tuntee ainakin yhden tapauksen, jossa tasavallan presidentti on puuttunut peliin; ehkäpä tähän olisi ollut joskus muulloinkin aihetta!

    Kilpailukykytilastoon en sinänsä pysty ottamaan kantaa, mutta jos Suomella pyyhkii niin erinomaisen hyvin, niin miksi täältä sitten siirretään tai siirtyy niin paljon pääomaa ulkomaiseen omistukseen? Yrityksiä ja yhtiöitä myydään ulos yhä kiihtyvällä vimmalla. Mikä valtio muuten on mainitun tilaston ykköspaikalla?

    Mielestäni en ole syyllistänyt ketään ”väärään” liittoon kuulumisesta. SAK:n riveissä vain on selkeästi ollut havaittavissa mainittu järkähtämätön periksiantamattomuus, joka ei ole aina oikein. Olen ”siltainssin” kanssa samaa mieltä siitä, että työnantajienkin tahtotiloissa olisi tarkistamisen varaa. Edelleen olen samaa mieltä myös päivänvaloa kestämättömistä palkkioista ja optioista sekä suhtaudun erittäin kriittisesti myös selkeästi ylisuuriin eläkkeisiin.

    Tätä kaikkea teettää AHNEUDEN SYNTI!!

  16. Jussi sanoi oikein ja lyhyesti AHNEUDEN SYNTI. Se ei ole ”peräisin” työmarkkina jarjestöista alun perin. Vaan kapitalisti ilmiö, kuten olette ja jos olette huomanneet miten herraportaalla asiat pyyhkii lamankin aikana. Palkat, optiot ja lisäpalkkiot sen kuin vaan paranevat ja valtio eikun vaan suosii kehittämäänsä järjestelmää.
    Ja kaiken kukkuraksi panevat niin maajussit, kuin duunarit ja kaikkein varattomat maksumiehiksi laman nimissä itse osallistumatta lama talkoisiin.
    Toinen asia mikä vie Suomea syövereihin yhä pahempaan on.
    Pörssiyhtiöt ja niiden toisiensa osto -kaupat. Niillähän ne herrat ja osakkaat herkuttelevat ja kehuvat suorastaan toisilleen miten heillä hyvin pyyhkii.
    Tämä ei ollut oma ajatelma vaan yhteen veto ko herrojen kehuista.

  17. Sääperin Erakon esille kaivama Erkki Jormanaisen juttu vuodelta 2010 on hyvin tärkeä. Jos ei saa itse kirjaa käsiinsä tai ennätä sitä lukea, kannattaa lukea ainakin E.J:n kirjaesittely. Ehdottomasti!!!

    Kiitos, Erakko, tai et sie mikään erakko kyllä oo. Aktiivinen ja tärkeä toimija rakkaassa Värtsilässä!

    Iserikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *