Kategoria: Historia

Rahankerääjänä Kulttuurirahastolle v. 1938

Helmikuun 27 päivä 2019, oli sanomalehti Karjalaisessa kokosivun juttu Suomen Kulttuurirahastosta, jonka perustamisesta oli kulunut 75-vuotta. Lehden mukaan tämä yksi maailman suurimmista säätiöistä on lasten tekosia. Vuosi oli 1938. Oikeinpa sydäntä sykähdytti. Ajatukset lensivät taas sinne vanhaan Värtsilään, opettajaani Lydia…

Käsivälitteisten puhelujen aikaan

”Käsivälitteiseen” aikaan Yhteydenpito on nykyisin helppoa ja halpaa. Voi viestitellä koska tahansa lähes minne tahansa. Olin ”käsivälitteiseen aikaan” Rajavartiostossa Tohmajärven Kirkkoniemessä ja Lieksan Timitrassa. Tehtäviin kuului myös puhelunvälittäjän sijaisena toimiminen öisin ja juhlapyhinä kuten jouluna. Kirkkoniemestä oli puhelinlinja Ratavartiolle Värtsilään.…

Jouluterveisiä radioaalloilla

Verkkolehti Värtsi kyseli joulumuistoja. Olen yritänyt muistella muutaman viikon, mutta ihan lapsuudesta ei ole ainakaan vielä tullut mitään joulumuistoja mieleen. Ehkä jännitin joulupukkia koska muistan istuneeni joulukuusen takana nurkassa ihan vapaaehtoisesti. Kouluikäisenä oli aina merkkitapaus kun joulupukki tuli Tikan vai…

Kokousaiheena N. L. Arppe

Nils Ludvig Arppen muistoksi pystytettiin muistopatsas 23.8.1936 Värtsilän tehtaan silloisen konttorirakennuksen edessä olevalle aukiolle. Arppe oli Värtsilän rautateollisuuden perustaja, muuta suurimman osan elämästään hän asui Kiteen Koivikolla mistä käsin hän hoiti liiketoimiaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Värtsiläisten seuran kokoukseen14.2.2019, joka oli…

Alku Kemien kunnallistalossa

Käteen sattui Jaana Juvosen v. 1998 kirjoittama kirja, Keskikoulusta peruskouluun ja lukioon.  Kirjan oli kuva kunnallistalosta vuodelta 1948. Tohmajärven kunnallistalo on ollut tämän vuoden aikana kovasti esillä keskusteluissa, korjataanko vai puretaanko?   Alla teksti ko. kirjasta kuvineen.

Vanhoja kuvia, Uusi-Värtsilä

Kuva 1. ompeluseuran kokouksesta Uusi-Värtsilässä ehkä joskus 1960-luvun vaihteesta talvella (lapislla huopatossut jalassa). Paikka mahdollisesti seurojen talo? Kuvasta tunnistetut henkilöt: vasemmalla takana Pehkonen ja hänen kolme tytärtään edessä, toinen vasemmalta mummoni Hilja Mattinen, hänen vieressään oikealla Hilma Jaatinen, keskellä istumassa…

Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa.

Kohoaa hitaasti mutta varmasti sille kuuluvaan klassillisen teoksen korkeaan asemaan! Aina häikäilemätön ILMARI KIANTO sanoo selvän totuuden Maiju Lassilasta. Nyt kun meillä (Suomen Kuvalehdessä) on viritetty avoin arviointi kulmakivi-kirjallisuudesta, on täysi syy vetää esille myös Algoth Untola (eli Tietäväinen) vainajan,…

Algot Untola, Algoth Tietäväinen, Maiju Lassila

Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala. Syntyi 28. marraskuuta 1868 Tohmajärvellä, kuoli 21. toukokuuta 1918 Helsingissä. Hän oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Tietäväisten sukuun syntyneelle pojalle annettiin nimeksi Algoth, mutta hän muutti nimensä myöhemmin…

Osuusliike Yhteishyvä r.l. Värtsilän historiaa v. 1917-1927

18.12.1923 Kansan Voima Osuusliike Yhteishyvä r. l. Värtsilä Kuten on tunnettua, tapahtui Värtsilän ja sen ympäristön osuuskauppaväen keskuudessa v. 1916 hajaannus. Osa osuuskauppaväkeä katsoi mahdottomaksi pitemmän yhteistyön silloisessa Värtsilän Osuuskaupassa niistä syistä, jotka seutukunnalla yleisesti tunnetaan, ja jotka sen tähden…

Liikkeitä Värtsilässä – Kansan Voima v. 1923

18.12.1923 Kansan Voima no 143 Tämän lehden lukijain opastukseksi, esittelemme seuraavassa liikkeitä ja toiminimiä Värtsilässä. Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike r.l. on kuluttajain oma, reippaasti edistyvä suurliike, jonka monipuolisesta varastosta kuluttajat voivat saada tarvkkeensa ostetuksi edullisesti. Erikoisesti, suosittelemme liikkeen säästökassaa, joka…

Muutamia piirteitä A.B. Wärtsilä O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi

17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita…

Suomen naisapteekkarit – Vivi Nyman

Suomen naisapteekkarit Voiko olla alaa, joka sopii naisille paremmin kuin apteekkiala. Sehän on juuri sellaista tarkkuutta, täsmällisyyttä ja kätevyyttä kysyvää pikku hypistelyä, jota naiset vuosisatoja ovat harjoittaneet, joka ihankuin on mennyt heille veriin perintönä. Niitä jo onkin maita, joissa naiset…

Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta ja Kunnalliset asiat Värtsilässä, Kansan Voima 1923

Kansan Voima no 143 18.12.1923, Värtsilän paikallisnumero Värtsilän taajaväkinen yhdyskunta. Värtsilä on yksi huomattavimpia tehdasasutuksia maassamme. Eikä ihmekään, sillä on Värtsilä teollisuuspaikkakuntana ollut jo lähes 100 vuotta. Jo v. 1783 aiottiin paikkakunnalle perustaa sahalaitos, mutta kuoli tämä suunnitelma alkuunsa, kunnes sen…

Värtsilän historiaa: Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta

Tämä lehtileike löytyi Aarre Partasen lehtileikekokoelmasta. Jutun on kirjoittanut Kauko Juntunen, lehti sekä päivämäärä tuntemattomat. Muistikuvia Värtsilän tehtaan suurpommituksesta Talvisota oli alkanut 30.11.39 syksyn kynnyksellä. Ensiksi jouduin Joensuuhun, josta määrättiin Savonlinnaan järjestelykeskukseen. Minun oli määräys mennä 14. divisioonan purkaus-, kuormaus-…

Sotavankileiri 10? kysymys lukijalta

Hei! Osaisiko joku Värtsi-sivujen ylläpitäjä auttaa, sillä etsin tietoa missä sijaitsi Värtsilässä ollut sotavankileiri 10 ja sen hautausmaa Pussipohjassa? Löysin sivuiltanne kirjoituksen jossa mainittiin että leiri olisi ollut Juvanjoen sillankorvan luona. Osaako joku kertoa tarkemmin, etenkin hautausmaasta? Missä se on…

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä. Osa 3

Niiralan Sahan historiaa ja toimintaa 1953-55, Juho Hiltusen johtamassa yrityksessä. Pauli Hiltusen, Juhon pojan, muistelmina. Tämän artikkelisarjan kahdessa ensimmäisessä osassa (Värtsi 13. ja 14.1. 2015) käsittelimme sahan toimintaa yleisemmässä asiayhteydessä sekä asuinpiiriä Niiralan Hovissa Hiltusen perheen näkökulmasta. Tämä täydentävä osio…

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä, osa 2

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä Osa 2: Arkea Sahan ja Niiralan Hovin piirissä Juho Hiltunen vietti 50-vuotispäivinään Värtsilässä 21.9. 1954. Hänen johtamansa sahayritys Niiralan hovissa oli täydessä vedossa ja tilauksia riitti isoille asiakkaille. Näihin kuului mm. Enso-Gutzeit, jonka silloinen johtaja kävi onnittelukäynnillä…

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä, osa 1

Sahayrittäjän kokemuksia Värtsilässä Osa 1: Niiralan Saha ja Mylly Värtsilän kunnanhallituksen kokous 10.10.1953. Esiteltiin sahatyönjohtaja Juho Hiltusen lehti-ilmoituksen perusteella jättämä sahan ja myllyn vuokratarjous. Merkittiin, että tarjousten jättöaika päättyy 15.10.1953. Tarjouksen tutkittuaan päätti kunnanhallitus yksimielisesti ehdottaa valtuustolle, että saha ja…

Kekrijuhla

      Kekrijuhla   Kekrijuhlassa on huomattava tuo muinaisten pakanallisten juhlain yleinen ominaisuus, juhla- ajan epämääräisyys. Sen lisäksi tulee vielä varsinkin vielä myöhemmässä Kekrijuhlan vietossa ilmi se seikka, että siihen näyttää yhtyneen useamman nimisiä eri juhlia niin kuin Jakoaika,…

Tiiliskivitehtaalla

Olin parikymppisenä nuorena miehenä kesätöissä v. 1951 tienaamassa taskurahoja Tohman tiilitehtaalla. Muistan ”Hullu-Jussi” nimisen miehen joka kaivoi ja lastasi hiekkaa ns. pässijunaan jolla hiekat kuljetettiin tehtaalle. Lataamossa hiekkaan sekoitettiin savea, sahanpurua ja sementtiä. ”Harmaiksi” kutsuttuja ladattuja tiiliä kuivattiin noin viikon…

Wärtsilän rautatehdas

En pidä siitä että aina avatessani TV:n uutiset kertovat Suomen talouden synkästä tilanteesta. Meillä on ongelmia jotka on ratkaistavissa mutta meillä on myös edelleen loistavasti maailmalla pärjääviä yrityksiä. Yksi näistä menestyjistä on yli 150 vuotta sitten Tohmajärven Wärtsilään perustettu Wärtsilän…

Värtsilän valtaus v. 1918

Kertomuksen kirjoittaja Otto Asikainen syntyi Liperissä 1898 Ja osallistui sotatoimiin aluksi Pohjois-Karjalan alueella. Muistelmansa hän on kirjoittanut ilmeisesti 1970 luvun alkupuolella ja kirja on painettu 1976. Kirjan jakelu suvun piiriin, mutta ei kaikille. Hänen useita vuosia nuorempi veljensä Unto sanoi kirjasta, ”olisi saanut…