Mieskuoro Finlandian historiaa Wikipedia:Mieskuoro Finlandia oli suomalainen kuoro, joka perustettiin keväällä 1939 suuntautunutta konserttimatkaa varten.Kuoroa ryhdyttiin kokoamaan vuonna 1937, kun Suomi päätti osallistua New Yorkin huhtikuun lopussa 1939 avattavaan maailmannäyttelyyn. Kuorolle annettiin nimi Finlandia-kuoro. Sen kokoamiseksi järjestettiin useita koelaulutilaisuuksia, ja karsintojen…
Askaisten ritaripuisto Kaikkien Mannerheim-ristin ritarien muistolle Ritaripuiston on perustanut Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö yhteistyössä monien muiden tahojen kanssa. Puisto on Mannerheimin syntymäkodin, Louhisaaren kartanon läheisyydessä Ritaripuiston avajaiset 2.6.2007 Tilaisuudesta tehtiin useita videokoosteita. Monet perinneyhdistykset puuhasivat kyseistä Ritaripuistoa monta vuotta. Suomen 90…
Onko Oy Wärtsilä Ab ollut joskus työpaikkasi Tapani Näätänen aloittaa keskustelua aiheesta Onko Oy Wärtsilä Ab ollut joskus työpaikkanne. Ilmoitelkaa rohkeasti. Minä ainakin sain sieltä aikamoiset eväät elämäni varrelle.Tapani N
Olen pyrkinyt käymään Värtsilässä joka kesä Värtsilä – päivien aikaan. Värtsilä päivillä näkee tuttuja kasvoja, ja vaikka kaikkien heidän nimi ei tulekaan mieleen, niin tutunnäköisten kasvojen näkemisestä tulee erityisen nostalginen olo ja tekee mieli katsella niitä paikkoja, joissa ”Värtsilän poikana”…
Aurinkoisen päivän terveisiä täältä Joen kaupungista! Tuo koronakin on alkanut hellittää pikkuhiljaa. Lomamatkojakin on päästy jo toteuttamaan. Itse haluaisin vielä kerran pistäytyä naapurissa tuolla rajan takana ”kotkylässä”, niin kuin Emma-äitini sanoa kauan sitten. Saas nähdä milloinka raja avautuu Värtsilän kohdalla.…
Tukkijokea maailmalla. Vili Auvisen versio On näistä koronarajoituksista jotain hyötyäkin. Tutkin kirjahyllyä löytääkseni lukemista ajan kuluksi. Käteeni osui Kansallisteatterin näyttelijän Maija Karhin kirjoittama elämänkerta vuodelta 2008. Mielestäni Maija Karhi kuvaa erinomaisesti teatterin tekemistä laidalta jos toiseltakin. Kuvitus on mielenkiintoinen. Vielä…
Hei kaikki vanhat värtsiläläiset Pyydän apuanne löytääkseni Tverin alueelta olevan journalistikollegan isoisän hautapaikan. Olen Harri Ekholm, pari vuosikymmentä Pohjois-Karjalassa vaikuttanut MTV3:n uutisten vanha ja nyt jo entinen aluetoimittaja, joka kävi työmatkoilla usein Värtsilää kauempanakin vuosina 1989-2002. Tänä päivänä siis vain…
Laulunäytelmä Tukkijoella Teksti: Hilkka PartanenKuvat Karjalan talolla olleeesta ensi-illasta, ellei toisin mainita. Valokuvaamo VuojärviTekstissä mainittu kuoro: Soihtu-kuoro Joensuusta Sunnuntaina 17.5.2020 vietettiin komeasti Työväen teatterin satavuotisjuhlaa. Hyppäys menneeseen ja vanhaan Värtsilään. Värtsilän työväen näyttämö perustettiin syksyllä 1936 ja teatterin toiminta päättyi…
Sanomalehti Karjalainen julkaisi 1981 jutun 40 vuotta aiemmin alkaneen jatkosodan tapahtumista. Tapani N. oli huomannut jutun kylätalolla luettavana olleesta leikekansiosta ja kun siinä on asiaa Värtsilästäkin Tapani arveli sen kiinnostavan Värtsinkin lukijoita. Jutun pääasiana ovat sotatapahtumat, mutta myös pari siviilien…
Kuvat: Timo Laukka Värtsilän rajavartioaseman nimi oli aikaisemmin Ratavartio. Kuvat lienevät 1960 luvulta. Kuka tietäisi lähemmin näistä kuvista?
Teksti ja kuvat: Alpo Rummukainen Olen sitä ikäluokkaa, jolla on vielä omakohtaista kokemusta metsätöistä ennen kone-aikaa, joten tuntuu, että on lähes velvollisuus merkitä muistiin niistä edes jotain. Tosin muistot alkavat muuttua hatariksi muistikuviksi, joten on pidettävä kiirettä Periaatteessa mikään ei…
Teksti ja kuvat Alpo Rummukainen Pokasaha savottaa eli metsätöitä ihmisvoimin ennen konevoimaa Motti metsässä Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin kesä tulee tänäkin vuonna. Kulunut talvi on ollut niin lämmin, vesisateinen ja melkein lumeton, luulin, ettei talvi tule tänä vuotena…
Patsolan Maamiesseuran talolla Patsolan Maamiesseurantalo Värtsilässä oli tupaten täynnä. Sensaatiomainen esitys olisi alkamassa. En tiedä missä ”somessa” tästä tilaisuudesta oli ilmoiteltu, mutta koko Itä-Suomi näytti tienneen. Tuttujen kasvojen lisäksi oli vähintään yhtä paljon outoja, mistä lie tulleet. Ehkä lähipaikkakunnilla oli…
Teksti ja kuvat YLE Tiedeykkönen Maailman ensimmäinen käytännön toimintaan tarkoitettu langaton viesti lähetettiin Suomessa 120 vuotta sitten 5.helmikuuta 1900 Venäläinen panssarilaiva ”Kenraaliamiraali Apraksin” oli ajanut karille Suursaaren edustalla marraskuussa 1899. Talvi oli ennätyksellisen kylmä, joten laiva ei uponnut, vaan jäätyi…
Helmikuun 27 päivä 2019, oli sanomalehti Karjalaisessa kokosivun juttu Suomen Kulttuurirahastosta, jonka perustamisesta oli kulunut 75-vuotta. Lehden mukaan tämä yksi maailman suurimmista säätiöistä on lasten tekosia. Vuosi oli 1938. Oikeinpa sydäntä sykähdytti. Ajatukset lensivät taas sinne vanhaan Värtsilään, opettajaani Lydia…
”Käsivälitteiseen” aikaan Yhteydenpito on nykyisin helppoa ja halpaa. Voi viestitellä koska tahansa lähes minne tahansa. Olin ”käsivälitteiseen aikaan” Rajavartiostossa Tohmajärven Kirkkoniemessä ja Lieksan Timitrassa. Tehtäviin kuului myös puhelunvälittäjän sijaisena toimiminen öisin ja juhlapyhinä kuten jouluna. Kirkkoniemestä oli puhelinlinja Ratavartiolle Värtsilään.…
Verkkolehti Värtsi kyseli joulumuistoja. Olen yritänyt muistella muutaman viikon, mutta ihan lapsuudesta ei ole ainakaan vielä tullut mitään joulumuistoja mieleen. Ehkä jännitin joulupukkia koska muistan istuneeni joulukuusen takana nurkassa ihan vapaaehtoisesti. Kouluikäisenä oli aina merkkitapaus kun joulupukki tuli Tikan vai…
Nils Ludvig Arppen muistoksi pystytettiin muistopatsas 23.8.1936 Värtsilän tehtaan silloisen konttorirakennuksen edessä olevalle aukiolle. Arppe oli Värtsilän rautateollisuuden perustaja, muuta suurimman osan elämästään hän asui Kiteen Koivikolla mistä käsin hän hoiti liiketoimiaan eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Värtsiläisten seuran kokoukseen14.2.2019, joka oli…
Käteen sattui Jaana Juvosen v. 1998 kirjoittama kirja, Keskikoulusta peruskouluun ja lukioon. Kirjan oli kuva kunnallistalosta vuodelta 1948. Tohmajärven kunnallistalo on ollut tämän vuoden aikana kovasti esillä keskusteluissa, korjataanko vai puretaanko? Alla teksti ko. kirjasta kuvineen.
Kuva 1. ompeluseuran kokouksesta Uusi-Värtsilässä ehkä joskus 1960-luvun vaihteesta talvella (lapislla huopatossut jalassa). Paikka mahdollisesti seurojen talo? Kuvasta tunnistetut henkilöt: vasemmalla takana Pehkonen ja hänen kolme tytärtään edessä, toinen vasemmalta mummoni Hilja Mattinen, hänen vieressään oikealla Hilma Jaatinen, keskellä istumassa…
Kohoaa hitaasti mutta varmasti sille kuuluvaan klassillisen teoksen korkeaan asemaan! Aina häikäilemätön ILMARI KIANTO sanoo selvän totuuden Maiju Lassilasta. Nyt kun meillä (Suomen Kuvalehdessä) on viritetty avoin arviointi kulmakivi-kirjallisuudesta, on täysi syy vetää esille myös Algoth Untola (eli Tietäväinen) vainajan,…
Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala. Syntyi 28. marraskuuta 1868 Tohmajärvellä, kuoli 21. toukokuuta 1918 Helsingissä. Hän oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Tietäväisten sukuun syntyneelle pojalle annettiin nimeksi Algoth, mutta hän muutti nimensä myöhemmin…
18.12.1923 Kansan Voima Osuusliike Yhteishyvä r. l. Värtsilä Kuten on tunnettua, tapahtui Värtsilän ja sen ympäristön osuuskauppaväen keskuudessa v. 1916 hajaannus. Osa osuuskauppaväkeä katsoi mahdottomaksi pitemmän yhteistyön silloisessa Värtsilän Osuuskaupassa niistä syistä, jotka seutukunnalla yleisesti tunnetaan, ja jotka sen tähden…
18.12.1923 Kansan Voima no 143 Tämän lehden lukijain opastukseksi, esittelemme seuraavassa liikkeitä ja toiminimiä Värtsilässä. Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliike r.l. on kuluttajain oma, reippaasti edistyvä suurliike, jonka monipuolisesta varastosta kuluttajat voivat saada tarvkkeensa ostetuksi edullisesti. Erikoisesti, suosittelemme liikkeen säästökassaa, joka…
17.12.1921 Karjalainen Muutamia piirteitä A.B. Wartsila O.Y:n toiminnasta työväeäestönsä terveydenhoidon hyväksi. Wärtsilän rautatehtaan hallitus on koettanut pitää huolta työmiestensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Jo tehtaan ensimmisinä toimintavuosina tehtiin sopimus Tohmajärven kunnanlääkärin kanssa joka otti tutkiakseen ja hoitaakseen myöskin Wärtsilän tehtaan sairaita…
Suomen naisapteekkarit Voiko olla alaa, joka sopii naisille paremmin kuin apteekkiala. Sehän on juuri sellaista tarkkuutta, täsmällisyyttä ja kätevyyttä kysyvää pikku hypistelyä, jota naiset vuosisatoja ovat harjoittaneet, joka ihankuin on mennyt heille veriin perintönä. Niitä jo onkin maita, joissa naiset…
