Värtsissä on viime aikoina kerrottu erilaisista rakennuksista. Mielenkiintoisimmasta päästä lienee ns. Valkoinen talo, joka on jykevänä seisonut Jänisjoen partaalla 80 vuotta.
Valkoinen talo valmistui 1931 kunnalliskodiksi. Se rakennettiin tiilestä, rapattiin ja maalattiin valkoiseksi. Talossa oli kaksi asuinkerrosta ja kellari, jossa sijaitsivat yhteissauna, pesutupa, leivintupa, pannuhuone, työtupa ja varastoja. Ulkorakennuksessa olivat vessat, navetta, talli, puuliiteri ja varastotiloja.
Heti sodan jälkeen rakennuksen kerrotaan olleen enimmäkseen siirtolaisten asuinpaikkana. Rajavartiostokin on joitain tiloja käyttänyt, ja kunnalla oli siellä kirjasto. Vanhuksia Valkoisessa talossa asui siihen saakka, kunnes uudet vanhustentalot valmistuivat.
Värtsiläisillä on muistoja tuosta rakennuksesta. Niitä voi lukea esimerkiksi Värtsiläisten Seuran Muistojen Värtsilä –teoksesta ja toivon mukaan tämän jutun yhteydessä Värtsistä.
Kunta myi rakennuksen yritystarkoituksiin, jotka eivät toteutuneet. Salaperäisyys on verhonnut taloa vuosikymmenet. Nykyisin se on värtsiläiset juuret omaavan yksityishenkilön omistuksessa. Viime vuonna rakennusta alettiin kunnostaa.
Valkoisessa talossakin tuli joskus aikoinaan poikettua joitakin kavereita tapaamassa. Nimet ovat unohtuneet.
Mieleen on kuitenkin jäänyt suutarin verstas talon alakerrassa. Siellä oli huone täynnä suutarin tarvitsemaa tavaraa jos jonkin moista.
Joku varmaan voi muistaa kuka ja koska siellä suutaroi. Seuraan tätäkin otsikkoa suurella mielenkiinnolla.
Pirtakankaan suunnalla asui Tarvaisia. Heidän lapset kävivät Uudenkylän koulua ja pitkän matkan takia asuivat joko koululla tai Valkoisessa talossa. Heitä kävin tapaamassa jonkun kerran, kun olivat tuttavia saman kulmakunnan asukkaina.
Valkoisessa talossa asui hyvä määrä myös jälkikasvua ja meno oli vilkasta pihapiirissä. Hyvä, että malttoi yöksi kotiinsa palata.
Nyt on pakko vastata Sakarille,vanhalle koulukaverille – vaikka muuten en ole vielä tähän mainioon lehteen kirjoittanut.
Monta kertaa minäkin kävin kenkiä viemässä Jormanaisen Väinölle pannuhuoneen viereen. Väinön vaimo,Emmi, oli usein kovaäänisenä talon käytävillä komentelemassa poikiaan.
Tarvaisen Topin ja Hilkan lapsista Erkki oli meidän ikäinen, Kauko meitä vanhempi ja suurin osa meistä paljon nuorempia.
Terveisin Majoisen Matti Patsolan mäeltä.
Ennen Värtsilän v. 1950 valmistunutta pappilaa, asui Valkoisessa talossa myös kirkkoherra Lauri Emerik Uski. Minä elin Valkoisen talon vaiheita Jänisjoen vastarannalla. Muistan myös tukkisumat, kunnes uitot loppuivat. Vuosia myöhemmin kerrottiin, että isäni oli joskus sukeltanut tukkisuman alitse Valkoisen talon puoleiselle rannalle. Kuten olen aikaisemmin kertonut, niin kerron uudestaan kun eversti evp Matti Majoinenkin tuli Värtsin kirjoittajien joukkoon, että Lukkarisen Matin, luutnantti Janne L:n, pojan kanssa siivottiin Valkoisen talon ullakko kiväärin patruunoista ja paukuteltiin ne taivaan tuuliin. Se oli jännää aikaa. Sotilaspoikiin kun emme ikämme vuoksi olleet päässeet. E.L.
Minulla taas Valkoinen talo edustaa kulttuuria. Pyöräilin muutamia kertoja Kaustajärveltä sinne kirjastoon kesäisinä iltoina, kun lukuhalut olivat niin kovat. Paljon hyviä kirjoja tuli lainattua. Muistan rakennuksen erikoisena ja mielenkiintoisena paikkana. Mitähän sille nykyisin kuulunee? Liekkö aivan rappiolla.
Mitenkähän meille nyt käy, jos kirjastoauto lakkaa kulkemasta. Kitee on jo päättänyt erota yhteistyöstä sen osalta. Pyörittääkö Tohmajärvi sitten yksinään?
Kirjasto oli Valkoisen talon tärkein paikka; suuri sali täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia kirjoja. Koko lapsuuteni ajan oli vain yksi kirjastotäti, Sylvi Muttonen. Sylvi oli niin jämäkkä kurinpitäjä, etteivät pojatkaan melunneet sisällä.Talvisin kulki oikotie talolle Ella Lintusen pihan läpi Jänisjoen yli.Joen ylitys peloitti aina kevätjäillä.
Minulle ensi muistot Valkoisesta talosta tulevat Lintulan rannasta.
Penskana uida porskuttelin kotilaiturilla. Vastarannalle olivat Kakkosten porukat ripustaneet autonrenkaan joelle kurottavaan koivuun (joka muuten edelleenkin samalla paikalla vielä sinnittelee!!).
Sieltä ne vastarannalle hyppyjensä välistä huutelivat!
Kiitosta vaan kaikille vanhojen tietojen täydentäjille.
Erityisesti Matille, joka ei ole näköjään vielä päässyt hyvästä muististaan eroon.
Nyt vasta löytyi juttu Valkoisesta talosta. Lukisin niitä vaikka kuinka paljon.
Itselläni muistikuvat ovat vähän hataria, olin niin pieni ja jotkut jutut ovat muistissa toisten kertomina. Parhaiten muistan Ellosen perheen, tytöt olivat samaa ikäluokkaa ja leikittiin yhdessä. Muutettiin vielä naapuruksiksi, Elloset Kaurilaan ja me Uusi-Värtsilään.
Nyt syksyllä luettiin lehdestä Raili Vornasen kuolinilmoitusta ja muisteltiin Valkoisen talon aikoja veljeni kanssa. Hän on kolme vuotta vanhempi ja muistaa paljon.
No, Railin isä Vihtori Vornanen tykkäsi kylvettää vastalla miesten saunavuorolla koko penkillisen pojankosseja. Veljeni kertoo että hän hammasta purren kerran päätti että ’prkle’ viimeisen kerran minua kylvetät. Ja kuinka ollakaan, Vihtori kuoli ennen seuraavaa lauantaita.
Muistan myös Mykkämaijastiinan (Kämäräinen). Hän ompeli hienoja mekkoja ja isosiskoni oli joskus tulkkina asiakkaan tullessa. Samoin siellä asui ’Suomen Janne’ joka oli ollut Amerikassa. Asuttiin yläkerrassa ja talon päädyssä oli parveke ja sen rautakaidetta oli ihan pakko kerran pakkasella nuolaista vaikka siitä oli varoitettu.
Mieleen on jäänyt myös Oskari Kosonen ja Temppu- koira. Molemmat olivat hiukan pelottavia. Emäntää en muista vaikka heiltä käytiin kokkelipiimää ostamassa. Ilmeisesti hän ei ollut pelottava.
Jormanaisen perhe on myös muistissa mutta varmaan sen Reino pojan hukkumisen vuoksi. Ja joen rannalla paljon leikittiin ja katsottiin miten rohkeita oli isot pojat kun uivat joen yli terveystalon rantaan ja takaisin.
Vuonna 2009 kuvattu video Valkoisella talolla. http://www.youtube.com/watch?v=0_fV2SNqaZc Idea omistajalle: ->Seuraavien Värtsiläpäivien aikana avoimet ovet tutustumista varten? kiinnostaisi varmasti!
Värtsissä on julkaistu useita juttuja Valkoisesta talosta. (Ne löytyvät helposti Google hakusanoilla esim. värtsi valkoinen talo).
Tässä suora linkki yhteen niistä jutuista -> 9.5.2011
Värtissä julkaistu juttu On aika rakentaa https://www.vartsi.net/2011/05/09/on-aika-rakentaa/ jossa lisää valokuvia Valkoisen talon rakennusajoilta.
DIGI.KANSALLISKIRJASTO.FI sivulta löytämäni lehtiartikkeli Valkoisen talon rakentamispäätöksestä. Julkaistu Kansan Työ 20.05.1930 no 114
Valmistunutta kunnalliskotia uutisoitu mm. Suomen Kuvalehdessä 19.12.1931 no 51-52
Kiitos Eira, mielenkiintoinen artikkeli.
Huomionarvoista on, että kunnanvaltuusto on hyväksynyt korkeamman tarjouksen. Näinhän täytyykin menetellä, jos tarjouksessa ilmenee tai sen ulkopuolelta tiedetään jokin muu erityisen puoltava seikka.
Tätä vain ei valitettavasti ole aina ymmärretty eikä tahdota vieläkään ymmärtää. Ollessani 2000-luvun taitteessa mukana Värtsilän kunnallishallinnossa tästä(kin) asiasta taitettiin joskus peistä, kun joidenkin henkilöiden käsityksen mukaan hankintalaki velvoitti valitsemaan aina halvimman tarjouksen.
Eihän se todellakaan mene näin mutta tätä on joskus äärettömän vaikea selittää; tässä yksi ratkaiseva syy siihen miksi lopputuloksena sitten joskus saadaan ”sutta ja sekundaa”!
Sieltä tuli uutta tietoa siitä, että perustukset tehtiin ennakkoon Värtsilän kunnan toimesta. Vasta siitä jatkoi urakoitsija Riipinen. Sementtitiilien tekijä on lyönyt rahoiksi tässä projektissa. Vuosia sitten arvioin kuinka monta tiiltä tässä talossa on ja päädyin sellaiseen lukemaan kuin vähintään 300000 kpl,mutta voi olla myös paljon paljon enemmän. Muistettava on, että kaikki väliseinät ovat tiiliä. Kiitos Eiralle dokumenteista, lisää vaan.
Jussin kommentin lopussa esitettyyn johtopäätökseen on helppo yhtyä. Haluaisin kuitenkin korjata sitä siten, että sen seurauksena LIIAN USEIN saadaan sutta ja sekundaa!
10 vuotta sitten – ainakin huhtikuussa – Värtsissä julkaistiin juttuja ihan ruuhkaksi asti. Myös tämä tarina kommenteineen, joista viimeiset tältä vuodelta 2021.
Valkoisesta talosta on julkaistu oma kirjakin aktiivisen Värtsiläisten seuran toimesta.
Värtsi on aikamoinen paikallishistorian arkisto. Pahimpaan lukutarpeen hätätilaan ei tarvitse etsiä ratkaisua ajelemalla kirjastoon tai penkomalla lukemattomien kirjojen hyllyä peräkammarissa. Läppäri auki ja sieltä sitä löytyy – muistilääkettä. Ja herra Alzheimaria potuttaa.
Lopuksi tältä tuolilta: Perjantaina 9.4. on Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä. Liput salkoon!!! Ja opetellaan – niinku sillon – puhumaan äidinkieltä joka on – tavallaan – niinku – hieno kieli – varsinki sillon – ku viännetään – niinku – karjalan murretta – tai – niinku savon suakkunoo, jonka ymmärtäminen on – niinku – tavallaan – kuulijan vastuulla.
Hyvää Ahvon päivää!
5793
Kiitos Erkille. Monet eivät tiedä kuinka suuri merkitys sillä on, että artikkelia kommentoidaan. Ennen näkemätön tai jo unohtunut vanha artikkeli tulee -yhtä klikkausta vaille – näkyviin jälleen. Tästä seuraa, että kymmenet, jopa sadat silmäparit näkevät lähipäivinä artikkelin. Tätä juttua on katsottu tähän mennessä yli 5800 kertaa.
Mietin sitä että ovatko Värtsin kaikki vanhat kirjoitukset tallessa? Jos esimerkiksi verkkolehdessämme käytetty alusta syystä tai toisesta lakkaisi toimimasta ja katoaisi? Setä Erkin tavoin näen verkkolehtemme olevan todellinen paikallishistoriamme aarreaitta.
Sakarin mainitsemat pitkämatkalaiset olivat asuneet Valkoisella talolla. Lintusen Kalle kertoi että hän oli se joka hevoskyydillä haki maanantaiaamuisin lapset oliko se nyt Kunnaksen talon korvilta ja vei Uudenkylän koululle. Lauantaina matka oli sitten päinvastainen. Silloinhan koulu oli myös lauantaisin. Elikkä koulukyyditys toimi jo tuohon aikaan. Kalle kertoi myös sen, että Lukkarisen Villen talon hujakoilla oli ollut hänen lapsuudessaan syvä / syviä monttuja siellä missä uskotaan ”tiilitehtaan” sijainneen. Montuissa oli hyvä luistella talvella. Myöhemmin montut on täytetty ylijäämä maalla. Suutarin nimi Valkoisella talolla oli Jormanainen. Huhupuheiden mukaan vanhalta sillallta oli lastattu ”proomuun” tiilejä liian paljon niin että proomu oli uponnut ennen Valkoista taloa. Siellä se on vieläkin. Joen syvyys keskikohdilla on n.7-8 m. Nämä tiilet olivat ilm. menossa vanhaan Värtsilään.
Lisään vielä edelliseen kirjoitukseni jatkoksi ajatuksen joka juuri mieleeni tuli… Olisiko Värtsiläseuralla, Kotiseutu- tai Pitäjäyhdistyksellä mielenkiintoa ja/tai voimavaroja toteuttaa esim. Leader -hankkeen turvin Värtsilän historiasta uusi kirja? Kirjoja aiheesta toki on tehty mutta jo yksin Värtsin arkistoista löytyisi yhden uuden kirjan verran aiemmin kansiin kirjoittamatonta tarinaa tuleville sukupolville.
Erityisellä lämmöllä Värtsille, Värtsilän Pitäjäyhdistykselle ja Eero-Matille:
”Värtsi-lehteen on todellakin kertynyt vuosikymmenen kuluessa arvokasta ja ainutkertaista historiaa siinä määrin, että joihinkin toimiin esim. varmuustallentamisen puolesta saattaisi olla aihetta. Vaikkapa mahdollisen historiaprojektin osana. (Eero-Matin tuoreisiin teksteihin kiitoksella viitaten.)”
Hyvä ehdotus Eero-Matilta ja Sakarilta. Pari vuotta sukukirjan synnyttämisessä mukana ollena voin vakuuttaa, ettei mitään ennen elänyttä kannata jättää taltioimatta.
Uuden historiikin tarpeellisuutta epäilen. Siihen tuskin löytyy uutta tutkimustietoa riittävästi. Mutta ”epätieteelliseen ” pitäjäkirjaan löytyy aineistoa Värtsin arkistosta yllin kyllin. Ja lisää me toki tarpeen tullen kirjoitamme.
Kannatan! Pitäjäyhdistyksen päättäjät löytänevät täältä ehdotetun idean uudelle hankkeelle. Onko sen rahoitus sitten Leader tai joku muu rahoittaja, kaikki käy. Jos hanke toteutuu niin työllistävä vaikutus toki projektiin palkatulle tai palkatuille henkilöille, toivottavasti jollekkin paikalliselle. Työtä ja toimeentuloa sitä kautta.
Värtsin julkaisija, eli Värtsilän Pitäjäyhdistys on kyllä erittäin tietoinen tästä kohta 11 vuoden aikana kertyneestä aineistosta ja ovat maksaneet Värtsin kulut mielellään, jotta ne tärkeät aineistot eivät katoa bittiavaruuteen. Ja niitä ei ole maksettu mainoskuluilla! Siitä on pidetty kiinni. Tarjouksia on kyllä tullut.
Nämä muutamat paikalliset mainokset yrityksiltä Värtsissä (Hotelli Joki aiemmin ja nyt Majatalo Raja) ovat paikallisia, yhteistä hyvää ajavia. Kytkeytyvät Kylätalon pihapiiriin ja tukevat toisiaan. Eikä niissä raha ole vaihtanut omistajaa.
Mutta jostain sen raha pitää tulla kyläyhdistyksenkin tilille jotta tämäkin lasku saadaan aina maksettua.
Paikallisille, myös muille kuin Majatalo tai Hotelli, nimen omaan Värtsilässä toimiville yrityksille olisin kyllä halukas tarjoamaan jollakin vastikkeella näkyvyyttä Värtsissä. Ei se linkki ja logo paikka isoa tilaa vie tuossa oikealla ruudussa. Kunhan ei ihan silimille hyppää ensimmäiseksi kun Värtsin avaa. Tämä on luonnollisesti julkaisijan Värtsilän Pitäjäyhdistyksen päätettävissä.
Värtsi lehden paperista versiota on julkaistu kustantajan toimesta pari numeroa. Sekin hieno panostus, lehden tuottamistyö tehtiin talkoilla. Painotalot eivät tee talkoita, ei halpaa tai ilmaista hommaa ollut, tilatuilla painosmäärillä (500/1000 kpl. Toivottavasti ne painotuotteet on tallennettu johonkin arkistoon, maakunnalliseen tms. Oli ilo olla mukana toteuttamassa em. projektia.
maksullista levytilaa on jouduttu ostamaan vuosien varrella monesti, eikä siinä ole pihdattu. Kysymys ei ole mistään euroista parista. Matti voi kertoa ja julkaista halutessaan mitä Värtsi maksaa vuodessa. maksaa minkä maksaa.
Julkaisen Värtsi lehden tilastotietoja näin tulevan syntymäpäivän lähestyessä lähiaikoina. Niitä on julkaistu aikaisemminkin ja niillä on merkityksensä. Kertoo kuitenkin voluumeista missä ollaan kuljettu tätä taivalta.
Jossain vaiheessa oli Värtsin lopettamisestakin puhetta, ei minun toimesta toki, mutta Värtsillä on paikkansa ja se pysyy. Ajat muuttuu, kuten tekijät ja aktiivit, kaikissa asioissa ja tekemisissä on tapana.
Ollaan ylpeitä Värtsistä ja pidetään se hengissä edelleen!
Googletin tuossa joku päivä Suomen kylien verkkolehtiä tai vastaavia julkaisuja.. enpä löytänyt vastaavaa!
Värtsi Värtsilän verkkolehden 10 vuotis syntymäpäivät (3.5.2020) jäivät vuosi sitten juhlimatta. Siihen vaikutti varmasti kevään 2020 korona tilannekkin. Mutta olisiko nyt jonkunlaisen tilaisuuden järjestämisen aika? Kaikki kynnelle kykenevät entiset ja nykyiset toimittajat ja juttujen lähtettäjät ym. asiasta kiinnostuneet koolle (korona rajoitusten mukaan tietysti). Pöytään kahveeta ja pullaa, ehkä täytekakkukin olisi kiva juhlistamaan.. Olisiko tämä ehkä mahdollista järjestää jopa uudessa Majatalo Rajassa?
Toivottavasti korona tilanne parantuu ja ravintola toiminta vapautuu rajoitteista, jottei tarvitse take away:na hakea kahveeta sisätiloista ja nauttia pihalla. Arppen pihapiirissä jokatapauksessa, olipa se sitten kylätalo tai uusi Majatalo Raja tai ehkä jopa jutun otsikossa mainittu Valkoinen talo!