maaliskuu 2011

Lukijoilta

Muhkea Kakku

Lähetin 29.1.2011 toimitukseenne kuvan Kakun pyhäkoululaisista 40 -luvulta. Kakkulainen Kalle Lillunen Joensuusta tunnisti kuvasta opettajamme Kati (Kaarina) Niirasen Lamperilasta, ”kylän sydämestä”. Samaten hän vanhasta muistista paikansi talollisia kartalle ja lähetti oheisen panoraaman Kakunvaaran taloista, otettuna Lamperilan/Niirasen tilan paikkeilta länteen päin. Suorastaan nostalgista oli lukea Muistojen Värtsilä -kirjasta mm. Armi Makkosen runo, jossa muisteltiin meitä kakkulaisia. […]

Lukijoilta

Etsintäkuulutus

Kylätaloa esittelevän jutun kuvissa näkyy, kuinka paljon talossa on hyvää seinäpintaa erilaisiin esittelyihin. Esillä ovat olleet mm. Värtsilän Teräksen palkintokokoelma ja eri yhdistysten muisto- ja palkintoesineet. Minua ovat kiinnostaneet erikoisesti Teräksen palkinnot. Tiedän nyt niiden historian Peijonniemen koulun lakkauttamiseen saakka, mutta sen jälkeiseen aikaan sanoisin, että ”tavattaessa pidätettävä”, nimittäin palkinnot. Palkinnot oli sodan jälkeen tuotu

Lukijoilta

Maalaispoika metropolissa

Monet värtsiläiset ovat viime vuosina suunnanneet lomamatkansa Kanarian sijaan Thaimaan lämpöön. Phuket on yksi suosituimmista talvikohteista. Asustelin vuodet 2005-2007 Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa. Asuinpaikkani vaihtui kerralla äärilaidasta toiseen – Sääperin rauhaisalta rannalta keskelle miljoonakaupungin vilinää. Asunto sijaitsi vilkkaan kadun sivukujalla, 25-kerroksisen tornitalon 17. kerroksessa. Se oli ihan mukava 55 neliön kaksio, jossa oli pienen keittiönurkkauksen lisäksi

Ajankohtaista

Lapselle nimi

Värtsilän pitäjäyhdistyksen pitäjätoimikunta on avannut nettisivuille lomakkeen, jonka avulla voi ehdottaa nimeä kylätalolle ja pihapiirille. Aikaa on huhtikuun loppuun. Valmiina ruksattaviksi ovat jo vaihtoehdot Värtsilätalo, Värtsilän kylätalo ja Kylätalo, mutta muita nimiä voi ehdottaa. Pihapiirin nimenä on tuotu esiin usein esitetty Arppen piha, mutta pihan osalta voi myös ikioman esityksen tehdä. Tällöin on mahdollisuus saada

Ajankohtaista, Meijän kylä, Värtsilän kylätalo

Wärtsilä -nimen käytöstä

Värtsi on saanut käyttöönsä mielenkiintoista sähköpostia, joka koskee Wärtsilä -nimen mahdollista käyttöä kylätalon yhteydessä. Eräät joensuulaiset yksityishenkilöt (kertokoot nimensä itse kommenttiosiossa, jos haluavat) ovat seuranneet lehtemme palstoilla käytyä nimikeskustelua ja tiedustelleet asiaa yritykseltä. Wärtsilän ulkoisessa tiedotuksessa työskentelevä Mirja-Maija Santala on selvittänyt asiaa yhtiön lakiosaston kanssa. Hän on lähettänyt nimikysymyksen tiimoilta useita sähköpostivastauksia Joensuuhun. Lakiosaston ensimmäinen

Lukijoilta

Onko Värtsilää hellitty?

Tällaiseen mielenkiintoiseen kysymykseen huipentuu nimimerkki Ilmarin kirjoitus, jossa hän pohtii Värtsilän sodan jälkeistä historiaa ja hieman nykypäivääkin. Kysymyksellään hän viittaa mm. kuntaliitokseen Tohmajärven kanssa ja sen jälkiseuraamuksiin. Joko tästäkin värtsiläisiä hieman jakaneesta asiasta olisi aika keskustella? EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Kun ollaan tässä päivässä, niin on pakko palata eiliseen ja vähän pitemmällekin. Ajatukset alkavat seurata Värtsilän kehitystä

Ajan patinaa

Evakkoja saattamassa

Värtsiläiset evakossa, osa 5. Elettiin tammi-helmikuun vaiheita vuonna 1940 Vanhassa Värtsilässä. Pakkanen paukkui melkeinpä päivittäin 40 asteessa ja ylikin. Ilmahyökkäyksistä varoittava hälytyspilli soi ahkeraan. Pommituslaivueet vierailivat usein Värtsilän taivaalla. Kylmänkoleat sirpalesuojat tulivat enemmän kuin tutuiksi. Rintamalta kuuluva tykkien jyly voimistui ja pian alkoi näyttää siltä, että evakuointiin oli ryhdyttävä. Väkeä alkoi virrata Värtsilään Suojärveltä, Tolvajärveltä,

Ajankohtaista, Meijän kylä, Paikallista, Värtsilän Pitäjäyhdistys ry

Hempalle ansiomerkki

Värtsilän Pitäjäyhdistyksen entinen, pitkäaikainen puheenjohtaja ja perustajajäseniin kuulunut Heino Turunen on saanut Pohjois-Karjalan kylät ry:n myöntämän Suomen kylätoiminnan hopeisen ansiomerkin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstään maakunnan kylätoiminnan ja toimintaryhmätyön edistämisestä. Ansiomerkki luovutettiin Laiffia landella -hankkeen järjestämässä kyläillassa tiistaina.

Meijän kylä, Näkövinkkeli, Värtsilän kylätalo

Lippu korkealla

Toimittaja on jo ammattinsa vuoksi tottunut suhtautumaan kriittisesti erilaisiin ”kotkotuksiin”. Värtsilän tulevalla kylätalolla käydessä tuli kuitenkin vakuuttuneeksi, että onnistumisen mahdollisuudet ovat tällä hankkeella hyvät. Värtsiläiset voivat huoletta pitää lippua korkealla. Tuskin tilat ainakaan vajaakäytölle jäävät. Onhan tässäkin tapauksessa omat riskinsä, mutta niitten suuruus on kokonaan kiinni värtsiläisistä itsestään. Mahdolliset vaikeudet lienevät lähinnä taloudellista laatua. Siksipä

Runot

Ymmällä

Kullan kallis kissimirri pöyvän päällä pilkisteli, pahassa pulassa piltti elämässään ensi kerran. Onko hiiri, hittolainen? Viimein se tavoittaa tohti, käpälällä kopsahutti, lipoi kieli liukkahasti, leikkisästi leuat louskui. Ah, tää onkin oivallista, melkein kuin ihan imisi maitoa emon nisästä. Hyvää kannattaa kehua, hanavettä huikeata. Kotikissa kaunosielu kohta laittoi leuan alle käpälänsä kaksinkerroin. Pani silmät sirrillensä, pian

Lukijoilta

Ruutipyssy

Olette varmaan kuulleet henkilöstä, joka auton avaimen löydettyään totesi, että ei puutu enää kuin auto. Minulle kävi pojankoltiaisena vähän samaan tapaan. Löysin käyttämättömän pienoiskiväärin panoksen. Sellaisen 22 -kaliiberisen, täyspitkän. Ei tarvita enää kuin ase, niin kovapanosammunnan voi suorittaa. Suunnitelmat olivat selvillä melko äkkiä. Materiaalihankinnoista vaikeinta oli metallipiipun löytäminen. Siihen tarvittiin putki, johon panos hyvin mahtuu,

Meijän kylä, Paikallista, Värtsilän Pitäjäyhdistys ry

Kylätalo kutsuu

”Värtsilän kylätalossa liehuu lippu aprillipäivänä”, lupaa kyläpäällikkö Raimo Tiittanen. Jatkossa talo kutsuu tilojen kuntoonlaittajia ja käyttäjiä. Entisen kunnantalon ohella ovat värtsiläisten käytettävissä piha-alue navettoineen, ainakin osittain Arppen aitta, viljamakasiini, renkitalo ja myllymuseo. Kruununa on varsinkin kesällä Jänisjoen rantapuistikko. Suunnitelmia on jo monenmoisia ja lisää ehdotuksia satelee. Lopputilissä jouduttaneen miettimään, mitä kaikkea tiloihin saadaan järkevästi mahtumaan,

Lukijoilta

Kalajuttuja

Olen onnellinen siitä, että sain lapsuudessa viettää aikaa soutumiehenä ukilleni niin Jänisjoella kuin Sääperilläkin. Joskus nämä retket olivat tosin koettelemuksia, ukki oli kovin vaativa eikä voimasanoja välillä säästelty kun en voimakkaassa virrassa aina saanut venettä paikallaan pysymään. Monet keväät sain hennoilla voimillani taistella kevättulvaa vastaan rysien nostossa. Mutta ne lahnasaaliit olivat jotain uskomatonta. Ukillani on

Lukijoilta, Perinnetyöt

Lintulan pellava

Vanhimman poikani Petrin vanhin tytär Mesi sai ylioppilaslahjaksi pellavaliinan, johon liittyy tiettyjä muistoja. Lintulaan oli majoitettu talvisodan aikana hevoskomppania. Jatkosodan alettua pihapiiriin sijoitettiin autokomppania, jonka miehistö oli kotoisin Ilmajoelta. Komppania aikoi ottaa käyttöön talon vieressä olleen pellavapellon. Kustaava Karvonen, lempeä vanha nainen, melkein talonväkeen kuuluva, lapsen likka ja kutoja hääti sotilaat pois pellavapellosta ja pelasti

Runot

Kisu ruokalevolla

Kaikenlaisia kaloja, ahvenia ahmiskelin, särjet sulloin suolen mutkaan, ruodot kaikki rouskuttelin. Rupesipa raukomahan ruuan runsahan perästä. Siitä ponkaisin petille, peiton päälle pötköttämään, rennosti näin retkottamaan, mahan myötä makoamaan laitoin itseni levolle.

Näkövinkkeli

Runot kuin kissankäpälät

Heli Laaksonen: Peippo vei, runoja, Otava 2011. Heli Laaksonen, hyvänmielen runoilija Herran armosta, on taas pistänyt kokoelman todella herttaista murrerunoa. Hän kirjoittaa vaikkapa talviunista yhdessä karhun kanssa, luokasta lähteneestä oppilaasta, joka sai muikkarin kotiin vietäväksi, kalamies Jaanista, huhun punatulkuista ja hirvistä, jotka kaivavat itsensä hangen sisälle kun on oikein kylmä, ensimmäisten perunanmukuloiden kaivamisesta, rintataudista, jne…

Jänisjoki, Paikallista

Jänisjokea tarkkaillaan

Värtsilän pitäjäyhdistyksen vuoden 2010 toimintakertomuksen mukaan Jänisjokea tarkkaillaan. Tätä varten on perustettu tarkkailutyöryhmä, jossa on Värtsilän edustajana Heino Turunen. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen johtaman Jänisjoen säännöstelyn ohjausryhmän toiminta päättyi viime vuonna. Tarkkailuryhmä on perustettu sen työtä jatkamaan.

Näkövinkkeli

Papin paastonaikaa

Erkki Lintunen: Passio. Erään paaston päiväkirja, Ilias 2005. Rovasti Erkki Lintunen päätti eräänä vuonna pitää paastonajasta päiväkirjaa. Näin syntyi kirja ”Passio”. Nimi on tullut Värtsilän kirkon alttaritaulusta. Sana tarkoittaa Kristuksen kärsimyshistoriaa kuvaavaa sävellystä tai maalausta. Paastonaika alkaa kirjassa helmikuun loppupuolelta ja päättyy pääsiäiseen huhtikuun alkupuolella. Matka ja elämä etenee Hoilolan kyläkirkosta Sortavalan ja Värtsilän kautta

Luonnollista

Kesäaikaan

Tänään olemme siirtyneet kesäaikaan. Talven ote jatkuu luonnossa vielä tovin, joten otettakoon piristeeksi muutamia hanhikuvia viime syksyltä, Hopeakallion lintutornista kuvattuja. Ei siihen enää pitkälti ole, kun keväthanhet laskeutuvat Värtsilän laaksoon. Värtsilän lintutornit ovat hienoilla paikoilla, toinen Sääperin länsipäässä, toinen aivan kesäteatterin tuntumassa peltoaukeitten keskellä, Jänisjoen vierustalla. Hopeakallio on jännittäviä mielikuvia herättävä nimi. Jonkin tarinankin edesmennyt

Ajankohtaista

Karoliina lahjoitti

Karoliina Arvilommi lahjoitti Värtsilän vielä ristimättömälle kylätalolle taideteoksensa tupaantuliaislahjaksi. Millaisesta taiteilijasta on kyse, selviää täältä ja täältä. Aivan varmasti osaamme arvostaa Karoliinan lahjoitusta. Hänen töitään on mm. Helsingin Designmuseon ja Salon taidemuseon kokoelmissa, Peijaksen sairaalassa, Espoon kaupunginkirjastossa, Suomen käsityömuseossa Jyväskylässä ja Suomen Rakennusteollisuusliiton pääkonttorissa.

Scroll to Top