maaliskuu 2011

Ajan patinaa

Evakkosarja tulossa

/ / 3 kommenttia

Moskovan rauhassa 13.3.1940 Värtsilä luovutettiin Neuvostoliitolle. Siviiliväestö evakuoitiin Virroille. Heinäkuun 10. päivänä 1941 alkoi jatkosota, jolloin Värtsilä vallattiin takaisin. Sinne palanneet asukkaat kohtasivat tuhotun kylän, jota alkoivat jälleenrakentaa. Jatkosodan jälkeen Värtsilä luovutettiin syyskuun 23. päivänä 1944. Suuri osa taajaväkisestä yhdyskunnasta oli tuolloin raunioina. Asukkaiden evakuointi oli aloitettu jo aiemmin. Tohmajärvelle oli värtsiläisiä sijoitettu noin 1 […]

Ajan patinaa

Sitä kuusta kuuleminen

/ / Kommentoi

Tässä on hieman humoristinen ryhmäkuva Värtsilän kunnanvaltuustosta vuonna 1957, lienee otettu siihen aikaan vuodesta, kun kunnallisista ilmoituslehdistä päätettiin. Silloisella maalaisliitolla näyttää olleen ns. yksinkertainen enemmistö. Onneksi lehti ei ole Pravda, vaikka takariviläisten ilmeistä päätellen ei paljon puutukaan.

Lapset, Meijjän koulu, Paikallista

Koulu kisasi

/ / 8 kommenttia

Värtsilän koululla oli hiihtokilpailut perjantaina. Latusella nähtiin tiukkoja kamppailuja, vaikka tärkeintä ei ollut voitto vaan osanotto. Keli oli luistava ja olosuhteet muutenkin loistavat. Kuvassa opettaja Arja Hakulinen-Gromov ja koulunjohtaja Kimmo Hurri palkitsevat mitalilla Emma Hyttisen. Värtsi palaa tulosantiin ja kilpailujen kuvasatoon myöhemmin.

Lukijoilta

Onko Toivoa?

/ / Kommentoi

Kakkulainen sotalapsi Toivo Parviainen, missä olet nyt? Laitoit minulle kasvinkumppanillesi oheisen Ruotsissa otetun syntymäpäiväkuvan komeine kakkuineen ja lahjoineen. Vuosi lienee 1945. Kuvan takana lukee : Toivo och presenterna. Paavo Immonen Olarista

Paikallista

Vuosilukuja Arppen Pihassa

/ / 4 kommenttia

Kylätaloa ja sen pihapiiriä koskevien päätösten taustaksi pyöreitä vuosia Värtsilän menneisyydestä, jotta olisi tulevaisuutta, ja aineksia tapahtumien suunnitteluun. Tasavuosia Värtsilän historiassa: 175 v. Pastori Gustaf Löfgrenin saha siirtyi Nils Ludvig Arppelle v.1836 160 v. Arppe aloitti rautatehtaan toiminnan v. 1851 150 v. Nils Ludvig Arppe kuoli 9.12.1861 120 v. Wilhelm Wahlfors syntyi 25.6.1891 80 v.

Lukijoilta, Värtsiläisten Seura ry

Rajavyöhykkeellä

/ / Kommentoi

Vuoteen 2005 mennessä Värtsiläisten Seuran jäsenet olivat käyneet yli 20 kertaa kurkkaamassa entisiä kotimaisemia. Aina sinne kuitenkin paloi mieli uudelleen. Tällä kertaa oli tavallista jännittävämpi reissu: päästiin rajavyöhykkeen portin taakse. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Pian oltiin Venäjän puolella. Tällä kertaa kovin verkkaisesti veti passi- ja tullitarkastuksen jono. Mitä enemmän automatiikkaa, sen hitaammalta homma vaikutti ainakin minun mielestäni. Siitä

Lukijoilta

Eka retki Laatokalle

/ / 2 kommenttia

Nokka ylitti valtakunnan rajan. Autoni perässä oli kesälahtelaisen venemestarin kuusimetrinen puuvene. Olin menossa ensi kertaa Laatokalle. Olin odottanut tätä kauan, lukenut kirjoja, haaveillut vuosikausia, valmistautunut kohtaamaan jotain ennen kokematonta. Oli jo syyskuun alku, tarkka päivä oli 4.9.2000. Laskin veneen veteen Sortavalan satamassa, venäläinen ystäväni oli varmistamassa, että sain auton trailereineen turvallisesti parkkipaikalle ilman, että mitään

Näkövinkkeli

Kalajuttujen kermaa

/ / 3 kommenttia

Erämaailman parhaat, Karisto 2010. Erämaailma juhlii yli kolmekymmenvuotista taivaltaan julkaisemalla koosteen parhaista kalajutuista. Mukana on pohjoiskarjalaisia eräkertojia ja valtakunnallista eliittiä. Aini Tahvanaisen juttu jäi mieleen. Siinä pilkkimies kokee oudon ”etiäisen” ja tuupertuu ladun varteen. Toki taju palaa ja vaimollekin on tapahtuma selitettävä. Etenkin pilkkimiestä kiinnostaa äitivainaan ilmestyminen tajunnan sumentumisen hetkellä. Matti Kettunen kertoilee tuulasyöstä. Yksinäinen

Näkövinkkeli

Vastalause

/ / Kommentoi

Vai kannattaa Tohmajärven ympäristölautakunta Konnunsuon turvetuotantoa ja turvevesien laskemista Jänisjokeen. Ketähän siellä istuu? Myö majavat ei kannateta Jänisjoen turmelemista. Eiköhän panna hihat heilumaan, pojat! Niin aloittivat kunnon majavat Raikko, Masa, Jusa, Mara, Vesa, Make ja Juuli puuhailunsa Jänisjoen ja sen asukkaiden, virkistyskäyttäjien, matkailuelinkeinon ja lähialueyhteistyön puolesta.

Ajankohtaista

Bensarallia riittää

/ / Kommentoi

Niiralan rajanylityspaikalla rajan ylitti helmikuussa lähes 74 600 henkilöä, missä on kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan lähes 19 prosenttia. Kasvua on ollut sekä venäläisten että suomalaisten rajanylittäjien määrissä. Viisumivelvollisia rajanylittäjiä oli 42 prosenttia. Kaksi henkilöä käännytettiin puuttuvien maahantuloedellytysten vuoksi. Kolme epäiltyä rattijuopumustapausta havaittiin. Tutkintaan johti myös virkamiehen vastustamistapaus, johon liittyi liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja niskoittelu rajavartiomiestä vastaan.

Ajankohtaista

Itähuolinta uudistuu

/ / 2 kommenttia

Itähuolinta Oy:ssä  vaihtui toinen omistajista 12.1.2011. Soile Lehtinen osti Lea Koukun osakkeita ja Lea jatkaa yrityksessä työntekijänä. Marita Määttänen toimii yrityksen toimitusjohtajana. Marita on ollut mukana yrityksessä jo 12 vuotta. Itähuolinta on vuonna 1993 perustettu naisyrittäjien omistama yritys Niiralassa. Uuden omistuspohjan myötä palveluvalikoima on entisestään lisääntynyt. Yritys tekee itsenäisesti huolintapalveluja, maksaa Taxfree-palautuksia venäläisille asiakkaille. Yrityksessä

Lukijoilta

Hääkutsu

/ / 3 kommenttia

Esi-isäni ovat olleet useamman sukupolven ajan Pälkjärvellä Alahovin kartanon torppareina. Tutkiessani sukuni vaiheita, Kansallisarkistossa säilytettävä Alahovin arkisto on ollut minulle varsinainen aarreaitta ja avain menneisyyteen. Alahovi ja Värtsilä liittyvät myös vahvoin sitein toisiinsa. Kenraalimajuri Erik von Fieandt’in (1807-1888) ainoa tytär Charlotta Elisabet Matilda (1850-1938) avioitui Klas Ludvig Arppen (1846-1891) kanssa Pälkjärvellä 6.4.1876. Häitä lienee tanssittu

Ajan patinaa

Sota ja rauha

/ / 2 kommenttia

Sotaa seuranneista vuosista Neuvosto-Värtsilässä on tiedetty melko vähän tai ainakin niistä kuulee harvoin puhuttavan. Erään nettisivuston mukaan rautatehtaalle perustettiin 7. elokuuta 1946 pakkotyöleiri. Tehtaan tuotannossa toimi 2 300 vankia. Tehtaan toiminta sodan jälkeen alkoi lähteen mukaan 14. helmikuuta 1947. Pakkotyöleiri lakkautettiin 29. huhtikuuta 1953. Raudan sulattaminen martinuuneissa lakkautettiin pian kannattamattomana, ja tehdas keskittyi rautalangan tuotantoon.

Ajankohtaista

Kunnalle maata Niiralasta

/ / Kommentoi

Tohmajärven kunta käyttää etuosto-oikeutta saadakseen noin kuuden hehtaarin tilan Niiralasta. Lepola -tila sijaitsee keskeisellä paikalla alueen kehittämisen kannalta. Kunnanhallitus päätti asiasta maanantaina. Asiasta kertoi Pohjois-Karjalan radio. Alue on kaavoitettu yhdyskuntarakentamiseen, ja sitä aiotaan käyttää liike- ja teollisuustarkoituksiin. Tila maksaa kunnalle 83 000 euroa. Sen osti tammikuussa yksityishenkilö, jolle kunnan on hyvitettävä kaupantekokulut.

Ajankohtaista, Meijän kylä, Värtsilän kylätalo, Värtsilän Pitäjäyhdistys ry

Kylätalo siirtyi

/ / 1 kommentti

Värtsilän kylätaloasiasta ei tehty vielä päätöstä Tohmajärven kunnanhallituksessa maanantai-iltana, vaan se siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Hallintojohtaja Matti Ikosen mukaan tarkoituksena on vielä neuvotella vuokraehdoista, joista käytiin ”reipasta keskustelua”. Kunnanhallitus on sinänsä myönteisellä kannalla vuokraukseen nähden. Ikonen uskoi, että sopimus saadaan syntymään. Kunta tähtää siihen, että vuokrilla saataisiin Värtsilän entisen kunnantalon kulut peitettyä. Osassa rakennusta on vuokralla

Lukijoilta

Skypetystä ja muuta viestintää

/ / 1 kommentti

Värtsilässä ja Tohmajärvellä oli 1980-luvun puolivälissä rotaryklubin kanadalainen vaihto-oppilas Bruce Howes eli Bruke, millä nimellä hänet täällä tunnetaan. Jos muistatte niin paikallislehti julkaisi jonkin aikaa sitten Brukesta pienen jutunkin. Tuon lehtijutun taustalla oli tapahtuma, jossa suomalaiset matkailijat yllätyksekseen saivat Kanadassa bussinkuljettajakseen suomea puhuvan Bruken. Olimme viime syksynä menossa Kuopioon, kun eräs joensuulainen rouva soitti ja

Lukijoilta

Hautausmaalla hiljennytään

/ / 2 kommenttia

Lukiessani Erkki Lintusen tunnelmallista ”Kynttilänpäivänä” kirjoitusta tuli mieleeni Vanhan Värtsilän hautausmaat ja omaisemme siellä. Jokakeväisillä retkillämme Vanhassa Värtsilässä ovat kohteinamme olleet myös molemmat hautausmaat, sekä vanha että uusi. Vanhalla löytyy vielä pystyssä joitakin hautamuistomerkkejä, kuten Arppen ja Karstenin kivipaadet, muistojamme elävöittämään ja nuoremmalle polvelle valokuvattavaksi. Jänisjärvelle menevän tien varrella, entisen lentokentän vierellä sijaitsevalla uudella hautausmaalla

Scroll to Top