Värtsilän pitäjäyhdistyksen pitäjätoimikunta on avannut nettisivuille lomakkeen, jonka avulla voi ehdottaa nimeä kylätalolle ja pihapiirille. Aikaa on huhtikuun loppuun. Valmiina ruksattaviksi ovat jo vaihtoehdot Värtsilätalo, Värtsilän kylätalo ja Kylätalo, mutta muita nimiä voi ehdottaa. Pihapiirin nimenä on tuotu esiin usein esitetty Arppen piha, mutta pihan osalta voi myös ikioman esityksen tehdä. Tällöin on mahdollisuus saada […]
Värtsi on saanut käyttöönsä mielenkiintoista sähköpostia, joka koskee Wärtsilä -nimen mahdollista käyttöä kylätalon yhteydessä. Eräät joensuulaiset yksityishenkilöt (kertokoot nimensä itse kommenttiosiossa, jos haluavat) ovat seuranneet lehtemme palstoilla käytyä nimikeskustelua ja tiedustelleet asiaa yritykseltä. Wärtsilän ulkoisessa tiedotuksessa työskentelevä Mirja-Maija Santala on selvittänyt asiaa yhtiön lakiosaston kanssa. Hän on lähettänyt nimikysymyksen tiimoilta useita sähköpostivastauksia Joensuuhun. Lakiosaston ensimmäinen
Tällaiseen mielenkiintoiseen kysymykseen huipentuu nimimerkki Ilmarin kirjoitus, jossa hän pohtii Värtsilän sodan jälkeistä historiaa ja hieman nykypäivääkin. Kysymyksellään hän viittaa mm. kuntaliitokseen Tohmajärven kanssa ja sen jälkiseuraamuksiin. Joko tästäkin värtsiläisiä hieman jakaneesta asiasta olisi aika keskustella? EJ xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Kun ollaan tässä päivässä, niin on pakko palata eiliseen ja vähän pitemmällekin. Ajatukset alkavat seurata Värtsilän kehitystä
Värtsiläiset evakossa, osa 5. Elettiin tammi-helmikuun vaiheita vuonna 1940 Vanhassa Värtsilässä. Pakkanen paukkui melkeinpä päivittäin 40 asteessa ja ylikin. Ilmahyökkäyksistä varoittava hälytyspilli soi ahkeraan. Pommituslaivueet vierailivat usein Värtsilän taivaalla. Kylmänkoleat sirpalesuojat tulivat enemmän kuin tutuiksi. Rintamalta kuuluva tykkien jyly voimistui ja pian alkoi näyttää siltä, että evakuointiin oli ryhdyttävä. Väkeä alkoi virrata Värtsilään Suojärveltä, Tolvajärveltä,
Värtsilän Pitäjäyhdistyksen entinen, pitkäaikainen puheenjohtaja ja perustajajäseniin kuulunut Heino Turunen on saanut Pohjois-Karjalan kylät ry:n myöntämän Suomen kylätoiminnan hopeisen ansiomerkin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstään maakunnan kylätoiminnan ja toimintaryhmätyön edistämisestä. Ansiomerkki luovutettiin Laiffia landella -hankkeen järjestämässä kyläillassa tiistaina.
