helmikuu 2011

Meijän kylä, Näkövinkkeli, Värtsilän kylätalo, Värtsilän Pitäjäyhdistys ry

Arppen Piha ja Wärtsilä-talo

Tänä maanantai-iltana Tohmajärven kunnanhallitus tekee tärkeän päätöksen. Vuokraako se Värtsilän entisen kunnanvirastotalon värtsiläisten yhdistys- ja järjestötoiminnalle? Vai meneekö se samalla liukuhihnalla kuin kirjasto, terveystalo, vanha terveystalo, pankki, ns.lääkäritalo ja urkkatalo? Jossain on sietokyvyn rajan tultava vastaan. Kiinnostaako kunnan luottamushenkilöitä kunnan kehittäminen värtsiläistenkin voimin? Värtsilä tarkoittaa kuntaliitoksen jälkeen kunnan itäisillä alueilla olevia kyliä, jotka kuntaliitoksen jälkeen […]

Ajankohtaista

Katseet katoille

Emäntä käski katselemaan kattojen lumikuormia, alkaa kuulemma olla melko paljon. Kokemuksesta tiijjän, että parasta on uskoa. Hieman lauhempia säitä lupailevat loppuviikoksi, silloin lumen paino saattaa kasvaa. Paikassa jos toisessa näkee lumenluojia, niin Värtsilän keskustassakin, kun hiihtelin mainioita latusia. Ketään ei roikkunut narun varassa taivaan ja maan välillä, kuten Helsingissä on tapana. Patsolan mäellä ilahduin kovasti.

Ajankohtaista

Ruvettaisko nyt runolle?

Kalevalamitalla kirjoitetulla runolla on omat sääntönsä, joihin on hyvä tutustua, jos mieli tekee runolle ruveta. Kalevalainen runo luontuu enää harvoilta korvakuulolta, vaikka Kalevalan lukeminen ja kuunteleminen ovat hyviä keinoja oikean mitan opettelussa. Kalevalaisen Runokielen Seurassa on kehitelty mainio apuväline, trokeemankeli, sillä voi testata, ovatko säkeet oikein. Lapsuudessa opin jonkin verran kalevalamittaa. Hoilolassa oli useita kansanrunoilijoita,

Lukijoilta

Kalevalan laulumailla

Haikolan kylä sijaitsee Kepajoen vesistöön kuuluvan Kotijärven saaressa noin 40 kilometrin päässä Uhtualta. Kylä on Kalevalan piirin vanhoista kylistä kaikkein parhaiten säilynyt kokonaisuus. Kylän aikaisempi nimi on ollut Jouhkola, sillä kylän ensimmäinen asukas Jouhko oli Suomessakin tunnetun Karjalan kansalliskirjailijan Ortjo Stepanovin esi-isä. Haikolassa pidetään kesäisin Ortjon muistojuhla. Heinäkuussa 2007 olin Pälkjärven pitäjäseuran järjestämällä ”Karjalan kierroksella”.

Luonnollista

Jokohan kevättä pukkaa?

Helmikuun lopulla majaville avautuu jo pieniä sulapaikkoja virtaisiin kohtiin. Silloin ne lähtevät nuuskimaan talvisäätä. Jokohan olisi kevättä ilmassa? Jänisjoenkin liepeillä majavia asustaa. Rantatöyräillä on niitten tallaamia polkuja ja kesäisin näkee virrassa ajelehtivan valkoiseksi kalutun oksanpalan tai pikkupölkyn. Onpa joku ranta-asukas kertonut polttopuiksi aiottujen haapapöllien kadonneen. Majavat hakeutuvat vesistöihin, joiden varsilla kasvaa haapaa, koivua, pihlajaa ja

Lukijoilta

Talvista hurmaa

Norjan hiihdot innosti minuakin etsimään paikallisia hiihtäjiä. Näyttihän noita laduilla jo olevan aika paljon. Värtsilässä hiihdetään ja on hiihdetty. Sehän on mukava harrastus, jos pysyy suksilla. Minulle on tehty oma baana talon ympärille, jota kävelen sauvojen kanssa. Ukkokin on jo kokeillut uutta latua riistamiesten majalta. Panen muutaman kuvan niiltä ajoilta, kun tulimme Patsolaan ja puulaakihiihdot

Paikallista

Pyry pakkasen perästä

Niinhän siinä kävi, tuo vanha sanonta näyttää pitävän paikkansa. Toivottavasti ei ylly pöllyttelemään ihan samalla tavalla kuin 1980-luvun alussa eräänä talvena. Silloin autolla ajaessani aprikoin tovin, uskaltaako tuonne sekaan sukeltaa. Oheiset kuvat ovat Värtsilästä, mutta mistä tarkemmin? Jos joku tunnistaa paikan, sanokoon hep.

Lukijoilta

Juuret Kenraalinkylässä

Kertoilen tässä vähän omista sukujuuristani. Isäni puolelta ne ovat jo 1850-luvulta alkaen Kaustajärveltä, jossa siskossarjat kasvoivat ja tietoni mukaan ottivat kantaa kylän asioihin sekä oman kunnan kehitykseen laajemmaltikin. Äitini on taas syntyisin Soanlahdelta Saarivaaran kylästä, jonne suku oli muuttanut jo 1800-luvun lopulla. Vaimoni isä oli syntyisin Värtsilän Notkolta ja äiti Pälkjärveltä. Se alkujuurista. Kun 1960

Ajankohtaista, Meijän kylä, Värtsilän kylätalo

Myötätuulessa

Värtsilän kylätalohanke on myötätuulessa. Ensi maanantaina kokoontuvalle Tohmajärven kunnanhallitukselle esitetään, että entinen kunnantalo vuokrattaisiin pitäjäyhdistykselle kymmeneksi vuodeksi. Vuokra olisi 500 euroa kuukaudessa. Päätösehdotuksen mukaan kunta vetäisi kiinteistön pois myynnistä. Ostotarjouksia ei ole tällä hetkellä vireillä. Värtsilän pitäjäyhdistyksellä olisi halutessaan mahdollisuus ostaa kiinteistö. Kylätalon tarvetta on perusteltu neuvotteluissa monin tavoin. Kyläläiset tarvitsevat mm. harrastus- ja vapaa-ajan

Näkövinkkeli

Laadukas sarjakuvaromaani

Cyril Pedrosa: Kolme varjoa, WSOY 2010. Sarjakuvien merkitys on kohoamaan päin maassamme. Lehdet ovat pullollaan wagnereita ja fingerporeja, puhumattakaan bvirtasista ja kiroilevista siileistä. Mutta samaan aikaan tekee myös sarjakuvaromaani kovaa nousua markkinoille. Ehkä syynä on se, että kiireiset lukijatkin malttavat tutkia tunnin pari kuvista koostuvaa kirjaa. Cyril Pedrosaa kosketti lapsen menetys, kun hänen läheisten ystäviensä

Paikallista

Urheilukatsaus

Petjan ja Peetun edesottamuksia katsellaan täällä päin tarkasti, onhan lumilautapojilla värtsiläisjuuret. Pahus kun kunta ei ole vielä saanut aikaiseksi Värtsilään lumikourua, pääsisi harjoittelemaan. Sillä välin, kun urheilulähettiläämme viilettävät maailmalla, voimme vaikka katsella entisiä urheilukuvia. Ja hyvä olisi kai pistäytyä myös hiihtoladuilla, joita on saatu lisää. Metsästysmajan lenkki on 12 kilometriä, ja sieltä on yhteys urheilutalon

Paikallista

Muutama määkijä iloksi

Olin vv. 1972-81 eteläkarjalaisen seurakunnan Lemin kirkkoherrana. Virkakauteni alkuun osui kotiseutu- ja matkailuaiheinen valtakunnallinen kilpailu. Lemin ikivanha perinneruoka lammaspaistos, särä, pääsi yhdeksi Suomen seitsemästä ihmeestä. 1850-luvulla alkanut seurakunnan tapa veisata virsiä neliäänisesti nimettiin Karjalan ihmeeksi. Kilpailun julkistamistilaisuudessa akateemikko Kustaa Vilkuna painotti voimakkaasti, että särä ja virsilaulu pitäisi säilyttää rinnakkain paikkakunnan matkailuvaltteina. Niin myös tapahtui seuraavien

Paikallista

Kalenteriuutisia

Värtsilän tapahtumakalenteri on taas putkahtanut esiin kevätkauden osalta. Tällä kertaa sen riveiltä ja rivien välistäkin oli luettavissa muutamia paikallisia uutisia. Etusivulla kerrotaan, että Itähuolinta Oy:ssä tarjotaan maaliskuun 8. päivänä naistenpäivän kakkukahveja omistajanvaihdoksen merkeissä. Marita, Soile ja Lea niitä tarjoilevat. Samasta ilmoituksesta on luettavissa, että tapahtuman järjestelyissä on mukana Keti eli Keski-Karjalan kehittämis- ja tietokeskus. On

Ajankohtaista, Musiikki - Ensio Immonen

Värtsiläismusiikkia

Värtsiläinen musiikki ei ole kovin paljon ollut verkkolehdessä esillä. Nyt sitä on mahdollisuus kuunnella ruotsinmaalaisen Sisuradion kautta. Göteborgilainen Maila Tsupukka on sanoittanut Värtsilä-lauluja ja savonlinnalainen Ensio Immonen on säveltänyt niitä. Tsupukan haastattelu löytyy Sisuradion sivuilta ja Maj-Lis Könönen laulaa kappaleen ”Lapsuus Värtsilässä”. Lapsia oltiin kun lähdettiin jäi kaipaus iäti sydämiin. Kuin filminä silmissä kaikki kulkee

Lukijoilta

Postin painajainen

Tässäkö yksi syy postinjaon hidastumiseen: hoitamattomat, mutta jokapäiväisessä käytössä olevat postilaatikot. Tosin kuvan laatikko on mallia kirjelaatikko, eihän tuohon taitaisi edes Hesari mahtua. Heino Turunen

Näkövinkkeli

Värtsin politiikka

Värtsi pyrkii kaihtamaan puoluepolitiikkaa näin vaalien allakin. Resurssimme eivät riitä aiheen käsittelyyn siten, että kaikki puolueet tulisivat tasapuolisesti esille ja samoin kohdelluiksi. Uskon ihmisten saavan riittävän annoksen puoluepoliittista tietämystä muusta mediasta. Jokaisen henkilökohtaista vakaumusta kunnioitamme niin politiikka- kuin uskontoasioissa. Tämä saattaa heijastua mm. Näkövinkkeli -palstan  mielipidekirjoituksissa, joissa on painavasti esillä omakohtainen näkemys, oli kyse sitten

Näkövinkkeli

Miksi kansa tietää niin vähän?

Tommi Uschanov: Suuri kaalihuijaus, Teos 2010. ”Kyllä kansa tietää” ja ”Rosvot kiinni”, olivat vanhoja sanontoja pientalonpoikien puolueen ajalta. Nyt kun pientalonpoikia ollaan taas ajamassa arvoon arvaamattomaan perussuomalaisten nimellä, sopii lukaista tämä kirja, joka kertoo yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä. Kas kun esim. sellaiset asiat kuin kotikunnan veroäyri ja hallituspuolueiden koostumus, tuottavat päänvaivaa suurimmalle osalle kansasta. Hallituksen ja ”herrojen”

Ajankohtaista

Marjaanasta kyläkumppani

Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö valitsi maanantaina 21.2. Keski-Karjalan kyläkumppaniksi Marjaana Aarnion Värtsilästä. Oikein lämpimät onnittelut ja halaukset! Tämä on meille värtsiläisillekin tärkeä valinta. Minusta tuntuu, että Arppen pystissäkin entisen kunnanviraston edustalla on hymyä huulessa. Värtsilän kunta lopetti maatalouden 25 v. sitten. Viljely on latinankielellä cultur. Samasta sanasta kääntyy suomeksi myös sana kulttuuri. Siispä jatketaan kulttuurin

Lukijoilta

Kirjavinkkausta

Helmikuisena pakkaspäivänä suuntasin askeleeni taas Joensuun seutukirjastoon. Tarkoitukseni oli tutkia kirjaston varastossa säilytettäviä Värtsilän Suomalaisen Reaaliyhteiskoulun vuosikertomuksia. Niiden pohjalta olen tehnyt jo yhden tarinan, joka on julkaistu Värtsissä nimellä ”Äitinkieli”. Siinä kerroin koulun alkuvaiheista vv. 1907 – 1908. Nyt suunnittelin tutkivani, mitä kyseiselle koululle kuului viiden vuoden kuluttua. Karjalainen koulu Ennen kuin aloitin tutkimustyön kävi

Scroll to Top