Kuukausi: helmikuu 2011

Arppen Piha ja Wärtsilä-talo

Tänä maanantai-iltana Tohmajärven kunnanhallitus tekee tärkeän päätöksen. Vuokraako se Värtsilän entisen kunnanvirastotalon värtsiläisten yhdistys- ja järjestötoiminnalle? Vai meneekö se samalla liukuhihnalla kuin kirjasto, terveystalo, vanha terveystalo, pankki, ns.lääkäritalo ja urkkatalo? Jossain on sietokyvyn rajan tultava vastaan. Kiinnostaako kunnan luottamushenkilöitä kunnan…

Share

Katseet katoille

Emäntä käski katselemaan kattojen lumikuormia, alkaa kuulemma olla melko paljon. Kokemuksesta tiijjän, että parasta on uskoa. Hieman lauhempia säitä lupailevat loppuviikoksi, silloin lumen paino saattaa kasvaa. Paikassa jos toisessa näkee lumenluojia, niin Värtsilän keskustassakin, kun hiihtelin mainioita latusia. Ketään ei…

Share

Ruvettaisko nyt runolle?

Kalevalamitalla kirjoitetulla runolla on omat sääntönsä, joihin on hyvä tutustua, jos mieli tekee runolle ruveta. Kalevalainen runo luontuu enää harvoilta korvakuulolta, vaikka Kalevalan lukeminen ja kuunteleminen ovat hyviä keinoja oikean mitan opettelussa. Kalevalaisen Runokielen Seurassa on kehitelty mainio apuväline, trokeemankeli,…

Share

Kalevalan laulumailla

Haikolan kylä sijaitsee Kepajoen vesistöön kuuluvan Kotijärven saaressa noin 40 kilometrin päässä Uhtualta. Kylä on Kalevalan piirin vanhoista kylistä kaikkein parhaiten säilynyt kokonaisuus. Kylän aikaisempi nimi on ollut Jouhkola, sillä kylän ensimmäinen asukas Jouhko oli Suomessakin tunnetun Karjalan kansalliskirjailijan Ortjo…

Share

Jokohan kevättä pukkaa?

Helmikuun lopulla majaville avautuu jo pieniä sulapaikkoja virtaisiin kohtiin. Silloin ne lähtevät nuuskimaan talvisäätä. Jokohan olisi kevättä ilmassa? Jänisjoenkin liepeillä majavia asustaa. Rantatöyräillä on niitten tallaamia polkuja ja kesäisin näkee virrassa ajelehtivan valkoiseksi kalutun oksanpalan tai pikkupölkyn. Onpa joku ranta-asukas…

Share

Talvista hurmaa

Norjan hiihdot innosti minuakin etsimään paikallisia hiihtäjiä. Näyttihän noita laduilla jo olevan aika paljon. Värtsilässä hiihdetään ja on hiihdetty. Sehän on mukava harrastus, jos pysyy suksilla. Minulle on tehty oma baana talon ympärille, jota kävelen sauvojen kanssa. Ukkokin on jo…

Share

Pyry pakkasen perästä

Niinhän siinä kävi, tuo vanha sanonta näyttää pitävän paikkansa. Toivottavasti ei ylly pöllyttelemään ihan samalla tavalla kuin 1980-luvun alussa eräänä talvena. Silloin autolla ajaessani aprikoin tovin, uskaltaako tuonne sekaan sukeltaa. Oheiset kuvat ovat Värtsilästä, mutta mistä tarkemmin? Jos joku tunnistaa…

Share

Juuret Kenraalinkylässä

Kertoilen tässä vähän omista sukujuuristani. Isäni puolelta ne ovat jo 1850-luvulta alkaen Kaustajärveltä, jossa siskossarjat kasvoivat ja tietoni mukaan ottivat kantaa kylän asioihin sekä oman kunnan kehitykseen laajemmaltikin. Äitini on taas syntyisin Soanlahdelta Saarivaaran kylästä, jonne suku oli muuttanut jo…

Share

Myötätuulessa

Värtsilän kylätalohanke on myötätuulessa. Ensi maanantaina kokoontuvalle Tohmajärven kunnanhallitukselle esitetään, että entinen kunnantalo vuokrattaisiin pitäjäyhdistykselle kymmeneksi vuodeksi. Vuokra olisi 500 euroa kuukaudessa. Päätösehdotuksen mukaan kunta vetäisi kiinteistön pois myynnistä. Ostotarjouksia ei ole tällä hetkellä vireillä. Värtsilän pitäjäyhdistyksellä olisi halutessaan mahdollisuus…

Share

Laadukas sarjakuvaromaani

Cyril Pedrosa: Kolme varjoa, WSOY 2010. Sarjakuvien merkitys on kohoamaan päin maassamme. Lehdet ovat pullollaan wagnereita ja fingerporeja, puhumattakaan bvirtasista ja kiroilevista siileistä. Mutta samaan aikaan tekee myös sarjakuvaromaani kovaa nousua markkinoille. Ehkä syynä on se, että kiireiset lukijatkin malttavat…

Share

Urheilukatsaus

Petjan ja Peetun edesottamuksia katsellaan täällä päin tarkasti, onhan lumilautapojilla värtsiläisjuuret. Pahus kun kunta ei ole vielä saanut aikaiseksi Värtsilään lumikourua, pääsisi harjoittelemaan. Sillä välin, kun urheilulähettiläämme viilettävät maailmalla, voimme vaikka katsella entisiä urheilukuvia. Ja hyvä olisi kai pistäytyä myös…

Share

Muutama määkijä iloksi

Olin vv. 1972-81 eteläkarjalaisen seurakunnan Lemin kirkkoherrana. Virkakauteni alkuun osui kotiseutu- ja matkailuaiheinen valtakunnallinen kilpailu. Lemin ikivanha perinneruoka lammaspaistos, särä, pääsi yhdeksi Suomen seitsemästä ihmeestä. 1850-luvulla alkanut seurakunnan tapa veisata virsiä neliäänisesti nimettiin Karjalan ihmeeksi. Kilpailun julkistamistilaisuudessa akateemikko Kustaa Vilkuna…

Share

Kalenteriuutisia

Värtsilän tapahtumakalenteri on taas putkahtanut esiin kevätkauden osalta. Tällä kertaa sen riveiltä ja rivien välistäkin oli luettavissa muutamia paikallisia uutisia. Etusivulla kerrotaan, että Itähuolinta Oy:ssä tarjotaan maaliskuun 8. päivänä naistenpäivän kakkukahveja omistajanvaihdoksen merkeissä. Marita, Soile ja Lea niitä tarjoilevat. Samasta…

Share

Värtsiläismusiikkia

Värtsiläinen musiikki ei ole kovin paljon ollut verkkolehdessä esillä. Nyt sitä on mahdollisuus kuunnella ruotsinmaalaisen Sisuradion kautta. Göteborgilainen Maila Tsupukka on sanoittanut Värtsilä-lauluja ja savonlinnalainen Ensio Immonen on säveltänyt niitä. Tsupukan haastattelu löytyy Sisuradion sivuilta ja Maj-Lis Könönen laulaa kappaleen…

Share

Postin painajainen

Tässäkö yksi syy postinjaon hidastumiseen: hoitamattomat, mutta jokapäiväisessä käytössä olevat postilaatikot. Tosin kuvan laatikko on mallia kirjelaatikko, eihän tuohon taitaisi edes Hesari mahtua. Heino Turunen

Share

Värtsin politiikka

Värtsi pyrkii kaihtamaan puoluepolitiikkaa näin vaalien allakin. Resurssimme eivät riitä aiheen käsittelyyn siten, että kaikki puolueet tulisivat tasapuolisesti esille ja samoin kohdelluiksi. Uskon ihmisten saavan riittävän annoksen puoluepoliittista tietämystä muusta mediasta. Jokaisen henkilökohtaista vakaumusta kunnioitamme niin politiikka- kuin uskontoasioissa. Tämä…

Share

Miksi kansa tietää niin vähän?

Tommi Uschanov: Suuri kaalihuijaus, Teos 2010. ”Kyllä kansa tietää” ja ”Rosvot kiinni”, olivat vanhoja sanontoja pientalonpoikien puolueen ajalta. Nyt kun pientalonpoikia ollaan taas ajamassa arvoon arvaamattomaan perussuomalaisten nimellä, sopii lukaista tämä kirja, joka kertoo yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä. Kas kun esim. sellaiset…

Share

Marjaanasta kyläkumppani

Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö valitsi maanantaina 21.2. Keski-Karjalan kyläkumppaniksi Marjaana Aarnion Värtsilästä. Oikein lämpimät onnittelut ja halaukset! Tämä on meille värtsiläisillekin tärkeä valinta. Minusta tuntuu, että Arppen pystissäkin entisen kunnanviraston edustalla on hymyä huulessa. Värtsilän kunta lopetti maatalouden 25 v.…

Share

Kirjavinkkausta

Helmikuisena pakkaspäivänä suuntasin askeleeni taas Joensuun seutukirjastoon. Tarkoitukseni oli tutkia kirjaston varastossa säilytettäviä Värtsilän Suomalaisen Reaaliyhteiskoulun vuosikertomuksia. Niiden pohjalta olen tehnyt jo yhden tarinan, joka on julkaistu Värtsissä nimellä “Äitinkieli”. Siinä kerroin koulun alkuvaiheista vv. 1907 – 1908. Nyt suunnittelin…

Share

Byrokratian kukkasia

Vanhan Värtsilän raitilla. Sulkeissa olevat numerot viittaavat liitteenä olevan “Raittikartan” numeroihin Kartat on lisätty 26.1.2021 ja ne on piirretty muistinvaraisesti, samoin kuin talojen numerointi ja nimeäminenkin.   Vuoden 2003 heinäkuu ja ties jo kuinka monennen kerran reissulla kohti vanhaa Värtsilää…

Share

Autio talo

Patsolan entisen postin seutu tunnistettiin äskettäin “seppoilmarin” valokuvasta. Sen rohkaisemana laitan kuvia toisesta värtsiläisestä paikasta 1980-luvun alkupuolelta. Silloinkin oli luminen talvi. Tämä saattaa olla vaikeampi tunnistettava. Silloin jo autio talo sijaitsi korkealla mäellä keskellä saloa kaukana muusta asutuksesta. Nykyisin rakennusta…

Share

Juoksupojasta kauppaneuvos

Akseli Antikainen: Omakuva. Muistelmia yhdeksältä vuosikymmeneltä, 1994. Omakuva on värtsiläissyntyisen kauppaneuvoksen Akseli Antikaisen (1904-1997) 90-vuotisjuhlakirja. Sen toimittivat kauppaneuvoksen vaimo Kati ja tunnettu kirjailija Kirsti Manninen. Kirja syntyi Antikaisen omien käsikirjoitusten, kirjeitten, puheitten ja haastattelujen pohjalta. Teoksessa on lähes 60 kotialbumeista…

Share

Tilleyn valossa

Siihen aikaan kun “isoisä lampun osti ja mummo sen särki” kuuluivat sähköttömien seutujen varustukseen petromaksi (Petromax), hasakki (Hasag) tai tillikka (Tilley). Nämä kaikki olivat paloöljyllä toimivia kaasulamppuja, joiden sytytykseen käytettiin spriitä. Öljylamppujen jälkeen niiden valoteho tuntui suorastaan häikäisevältä. Palaessaan ne…

Share

Kalajuttuja ja reseptejä

Martti Lohi: Herkulliset kalaretket, Gummerus 2010. Martti Lohi on kalamies ja kulinaristi. Hän on toiminut kalastuslehden päätoimittajana ja näissä puuhissa kerännyt kokemusta kalapaikoista aina Tenolta Karibialle ja Ahvenanmaalta Kuolaan. Myös kuvamateriaalia on tullut haalituksi melkoinen määrä. Mies osaa homman myös…

Share

Automaattikeskus?

Onko totta, että Vanhassa Värtsilässä oli automaattinen puhelinkeskus jo ennen sotia? Tähän viittaavat paikkakunnalta peräisin olevat puhelimen käyttöohjeet. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Vertailuna kerrottakoon, että Suomen suurin ja viimeisiin lukeutunut käsivälitteinen puhelinkeskus automatisoitiin Kiteellä 1979. Kymmenen vuotta aikaisemmin oli…

Share

Puhelinluettelo

Värtsi julkaisee Värtsilän puhelinluettelon, joka on peräisin ajalta ennen sotia. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Värtsilä.0 (Valtion puhelin) Auki klo 0-24. 3 Aarnio P, herra 128 Airola Mauno, kunnanlääkäri 58 Antila L, kanttori 98 Eronen H, autokorjaamo 100 Eronen S,…

Share

Karttojen kertomaa

Värtsissä on kerrottu ja tullaan kertomaan paljon Vanhasta Värtsilästä eli viime sotien jälkeen rajan taakse jääneestä alueesta. Se on osalle vanhemmista lukijoistamme tuttua seutua. Jotta muutkin pääsisivät asioista jyvälle, julkaisemme karttapiirroksen ja selostuksen Vanhan Värtsilän keskustasta päätien molemmin puolin vuonna…

Share

Hiljainen kylätie

Kaustan kierros, osa 6 Olen soudellut tässä kuusiosaisessa juttusarjassani Kaustajärveä myötäpäivään. Olen kertonut vain rannan tuntumassa olevista asumuksista, mutta kyllä elämää on laajemmalla alueella, esimerkiksi Ahvenvaarassa. Ajallisesti olen ollut pääasiassa 1950- ja 1960-luvulla, ja mainitsemani paikannimet eivät ole aina yhteneväiset…

Share

Pellavapaita

Kun tulee sellainen hetki, että ottaa huomisen selkä edellä vastaan, niin huomaakin, että taakse näkee kauemmaksi. Tässä yksi tarina. Oli eräs kevät sotien jälkeen, kun äiti ja mummo muokkasivat maan ja kylvivät siihen pellavansiemenet. En siihen kasvuaikana vielä erikoisemmin kiinnittänyt…

Share