Tänä maanantai-iltana Tohmajärven kunnanhallitus tekee tärkeän päätöksen. Vuokraako se Värtsilän entisen kunnanvirastotalon värtsiläisten yhdistys- ja järjestötoiminnalle? Vai meneekö se samalla liukuhihnalla kuin kirjasto, terveystalo, vanha terveystalo, pankki, ns.lääkäritalo ja urkkatalo? Jossain on sietokyvyn rajan tultava vastaan. Kiinnostaako kunnan luottamushenkilöitä kunnan…
Kuukausi: helmikuu 2011
Katseet katoille
Emäntä käski katselemaan kattojen lumikuormia, alkaa kuulemma olla melko paljon. Kokemuksesta tiijjän, että parasta on uskoa. Hieman lauhempia säitä lupailevat loppuviikoksi, silloin lumen paino saattaa kasvaa. Paikassa jos toisessa näkee lumenluojia, niin Värtsilän keskustassakin, kun hiihtelin mainioita latusia. Ketään ei…
Ruvettaisko nyt runolle?
Kalevalamitalla kirjoitetulla runolla on omat sääntönsä, joihin on hyvä tutustua, jos mieli tekee runolle ruveta. Kalevalainen runo luontuu enää harvoilta korvakuulolta, vaikka Kalevalan lukeminen ja kuunteleminen ovat hyviä keinoja oikean mitan opettelussa. Kalevalaisen Runokielen Seurassa on kehitelty mainio apuväline, trokeemankeli,…
Kalevalan laulumailla
Haikolan kylä sijaitsee Kepajoen vesistöön kuuluvan Kotijärven saaressa noin 40 kilometrin päässä Uhtualta. Kylä on Kalevalan piirin vanhoista kylistä kaikkein parhaiten säilynyt kokonaisuus. Kylän aikaisempi nimi on ollut Jouhkola, sillä kylän ensimmäinen asukas Jouhko oli Suomessakin tunnetun Karjalan kansalliskirjailijan Ortjo…
Jokohan kevättä pukkaa?
Helmikuun lopulla majaville avautuu jo pieniä sulapaikkoja virtaisiin kohtiin. Silloin ne lähtevät nuuskimaan talvisäätä. Jokohan olisi kevättä ilmassa? Jänisjoenkin liepeillä majavia asustaa. Rantatöyräillä on niitten tallaamia polkuja ja kesäisin näkee virrassa ajelehtivan valkoiseksi kalutun oksanpalan tai pikkupölkyn. Onpa joku ranta-asukas…
Talvista hurmaa
Norjan hiihdot innosti minuakin etsimään paikallisia hiihtäjiä. Näyttihän noita laduilla jo olevan aika paljon. Värtsilässä hiihdetään ja on hiihdetty. Sehän on mukava harrastus, jos pysyy suksilla. Minulle on tehty oma baana talon ympärille, jota kävelen sauvojen kanssa. Ukkokin on jo…
Pyry pakkasen perästä
Niinhän siinä kävi, tuo vanha sanonta näyttää pitävän paikkansa. Toivottavasti ei ylly pöllyttelemään ihan samalla tavalla kuin 1980-luvun alussa eräänä talvena. Silloin autolla ajaessani aprikoin tovin, uskaltaako tuonne sekaan sukeltaa. Oheiset kuvat ovat Värtsilästä, mutta mistä tarkemmin? Jos joku tunnistaa…
Juuret Kenraalinkylässä
Kertoilen tässä vähän omista sukujuuristani. Isäni puolelta ne ovat jo 1850-luvulta alkaen Kaustajärveltä, jossa siskossarjat kasvoivat ja tietoni mukaan ottivat kantaa kylän asioihin sekä oman kunnan kehitykseen laajemmaltikin. Äitini on taas syntyisin Soanlahdelta Saarivaaran kylästä, jonne suku oli muuttanut jo…
Miltä vuodelta?
Löysin Värtsilän Riistamiesten verkkosivujen kuvagalleriasta kuvan, missä edesmennyt isäni on kuvassa keskellä. Olisikin mukava tietää, miltä vuodelta kuva on?
Myötätuulessa
Värtsilän kylätalohanke on myötätuulessa. Ensi maanantaina kokoontuvalle Tohmajärven kunnanhallitukselle esitetään, että entinen kunnantalo vuokrattaisiin pitäjäyhdistykselle kymmeneksi vuodeksi. Vuokra olisi 500 euroa kuukaudessa. Päätösehdotuksen mukaan kunta vetäisi kiinteistön pois myynnistä. Ostotarjouksia ei ole tällä hetkellä vireillä. Värtsilän pitäjäyhdistyksellä olisi halutessaan mahdollisuus…
Laadukas sarjakuvaromaani
Cyril Pedrosa: Kolme varjoa, WSOY 2010. Sarjakuvien merkitys on kohoamaan päin maassamme. Lehdet ovat pullollaan wagnereita ja fingerporeja, puhumattakaan bvirtasista ja kiroilevista siileistä. Mutta samaan aikaan tekee myös sarjakuvaromaani kovaa nousua markkinoille. Ehkä syynä on se, että kiireiset lukijatkin malttavat…
Urheilukatsaus
Petjan ja Peetun edesottamuksia katsellaan täällä päin tarkasti, onhan lumilautapojilla värtsiläisjuuret. Pahus kun kunta ei ole vielä saanut aikaiseksi Värtsilään lumikourua, pääsisi harjoittelemaan. Sillä välin, kun urheilulähettiläämme viilettävät maailmalla, voimme vaikka katsella entisiä urheilukuvia. Ja hyvä olisi kai pistäytyä myös…
Muutama määkijä iloksi
Olin vv. 1972-81 eteläkarjalaisen seurakunnan Lemin kirkkoherrana. Virkakauteni alkuun osui kotiseutu- ja matkailuaiheinen valtakunnallinen kilpailu. Lemin ikivanha perinneruoka lammaspaistos, särä, pääsi yhdeksi Suomen seitsemästä ihmeestä. 1850-luvulla alkanut seurakunnan tapa veisata virsiä neliäänisesti nimettiin Karjalan ihmeeksi. Kilpailun julkistamistilaisuudessa akateemikko Kustaa Vilkuna…
Kalenteriuutisia
Värtsilän tapahtumakalenteri on taas putkahtanut esiin kevätkauden osalta. Tällä kertaa sen riveiltä ja rivien välistäkin oli luettavissa muutamia paikallisia uutisia. Etusivulla kerrotaan, että Itähuolinta Oy:ssä tarjotaan maaliskuun 8. päivänä naistenpäivän kakkukahveja omistajanvaihdoksen merkeissä. Marita, Soile ja Lea niitä tarjoilevat. Samasta…
Värtsiläismusiikkia
Värtsiläinen musiikki ei ole kovin paljon ollut verkkolehdessä esillä. Nyt sitä on mahdollisuus kuunnella ruotsinmaalaisen Sisuradion kautta. Göteborgilainen Maila Tsupukka on sanoittanut Värtsilä-lauluja ja savonlinnalainen Ensio Immonen on säveltänyt niitä. Tsupukan haastattelu löytyy Sisuradion sivuilta ja Maj-Lis Könönen laulaa kappaleen…
Postin painajainen
Tässäkö yksi syy postinjaon hidastumiseen: hoitamattomat, mutta jokapäiväisessä käytössä olevat postilaatikot. Tosin kuvan laatikko on mallia kirjelaatikko, eihän tuohon taitaisi edes Hesari mahtua. Heino Turunen
Värtsin politiikka
Värtsi pyrkii kaihtamaan puoluepolitiikkaa näin vaalien allakin. Resurssimme eivät riitä aiheen käsittelyyn siten, että kaikki puolueet tulisivat tasapuolisesti esille ja samoin kohdelluiksi. Uskon ihmisten saavan riittävän annoksen puoluepoliittista tietämystä muusta mediasta. Jokaisen henkilökohtaista vakaumusta kunnioitamme niin politiikka- kuin uskontoasioissa. Tämä…
Miksi kansa tietää niin vähän?
Tommi Uschanov: Suuri kaalihuijaus, Teos 2010. ”Kyllä kansa tietää” ja ”Rosvot kiinni”, olivat vanhoja sanontoja pientalonpoikien puolueen ajalta. Nyt kun pientalonpoikia ollaan taas ajamassa arvoon arvaamattomaan perussuomalaisten nimellä, sopii lukaista tämä kirja, joka kertoo yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä. Kas kun esim. sellaiset…
Marjaanasta kyläkumppani
Maaseudun Sivistysliiton Pohjois-Karjalan aluejärjestö valitsi maanantaina 21.2. Keski-Karjalan kyläkumppaniksi Marjaana Aarnion Värtsilästä. Oikein lämpimät onnittelut ja halaukset! Tämä on meille värtsiläisillekin tärkeä valinta. Minusta tuntuu, että Arppen pystissäkin entisen kunnanviraston edustalla on hymyä huulessa. Värtsilän kunta lopetti maatalouden 25 v.…
Kirjavinkkausta
Helmikuisena pakkaspäivänä suuntasin askeleeni taas Joensuun seutukirjastoon. Tarkoitukseni oli tutkia kirjaston varastossa säilytettäviä Värtsilän Suomalaisen Reaaliyhteiskoulun vuosikertomuksia. Niiden pohjalta olen tehnyt jo yhden tarinan, joka on julkaistu Värtsissä nimellä ”Äitinkieli”. Siinä kerroin koulun alkuvaiheista vv. 1907 – 1908. Nyt suunnittelin…
Byrokratian kukkasia
Vanhan Värtsilän raitilla. Sulkeissa olevat numerot viittaavat liitteenä olevan ”Raittikartan” numeroihin Kartat on lisätty 26.1.2021 ja ne on piirretty muistinvaraisesti, samoin kuin talojen numerointi ja nimeäminenkin. Vuoden 2003 heinäkuu ja ties jo kuinka monennen kerran reissulla kohti vanhaa Värtsilää…
Autio talo
Patsolan entisen postin seutu tunnistettiin äskettäin ”seppoilmarin” valokuvasta. Sen rohkaisemana laitan kuvia toisesta värtsiläisestä paikasta 1980-luvun alkupuolelta. Silloinkin oli luminen talvi. Tämä saattaa olla vaikeampi tunnistettava. Silloin jo autio talo sijaitsi korkealla mäellä keskellä saloa kaukana muusta asutuksesta. Nykyisin rakennusta…
Juoksupojasta kauppaneuvos
Akseli Antikainen: Omakuva. Muistelmia yhdeksältä vuosikymmeneltä, 1994. Omakuva on värtsiläissyntyisen kauppaneuvoksen Akseli Antikaisen (1904-1997) 90-vuotisjuhlakirja. Sen toimittivat kauppaneuvoksen vaimo Kati ja tunnettu kirjailija Kirsti Manninen. Kirja syntyi Antikaisen omien käsikirjoitusten, kirjeitten, puheitten ja haastattelujen pohjalta. Teoksessa on lähes 60 kotialbumeista…
Tilleyn valossa
Siihen aikaan kun ”isoisä lampun osti ja mummo sen särki” kuuluivat sähköttömien seutujen varustukseen petromaksi (Petromax), hasakki (Hasag) tai tillikka (Tilley). Nämä kaikki olivat paloöljyllä toimivia kaasulamppuja, joiden sytytykseen käytettiin spriitä. Öljylamppujen jälkeen niiden valoteho tuntui suorastaan häikäisevältä. Palaessaan ne…
Kalajuttuja ja reseptejä
Martti Lohi: Herkulliset kalaretket, Gummerus 2010. Martti Lohi on kalamies ja kulinaristi. Hän on toiminut kalastuslehden päätoimittajana ja näissä puuhissa kerännyt kokemusta kalapaikoista aina Tenolta Karibialle ja Ahvenanmaalta Kuolaan. Myös kuvamateriaalia on tullut haalituksi melkoinen määrä. Mies osaa homman myös…
Automaattikeskus?
Onko totta, että Vanhassa Värtsilässä oli automaattinen puhelinkeskus jo ennen sotia? Tähän viittaavat paikkakunnalta peräisin olevat puhelimen käyttöohjeet. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Vertailuna kerrottakoon, että Suomen suurin ja viimeisiin lukeutunut käsivälitteinen puhelinkeskus automatisoitiin Kiteellä 1979. Kymmenen vuotta aikaisemmin oli…
Puhelinluettelo
Värtsi julkaisee Värtsilän puhelinluettelon, joka on peräisin ajalta ennen sotia. Tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Värtsilä.0 (Valtion puhelin) Auki klo 0-24. 3 Aarnio P, herra 128 Airola Mauno, kunnanlääkäri 58 Antila L, kanttori 98 Eronen H, autokorjaamo 100 Eronen S,…
Karttojen kertomaa
Värtsissä on kerrottu ja tullaan kertomaan paljon Vanhasta Värtsilästä eli viime sotien jälkeen rajan taakse jääneestä alueesta. Se on osalle vanhemmista lukijoistamme tuttua seutua. Jotta muutkin pääsisivät asioista jyvälle, julkaisemme karttapiirroksen ja selostuksen Vanhan Värtsilän keskustasta päätien molemmin puolin vuonna…
Hiljainen kylätie
Kaustan kierros, osa 6 Olen soudellut tässä kuusiosaisessa juttusarjassani Kaustajärveä myötäpäivään. Olen kertonut vain rannan tuntumassa olevista asumuksista, mutta kyllä elämää on laajemmalla alueella, esimerkiksi Ahvenvaarassa. Ajallisesti olen ollut pääasiassa 1950- ja 1960-luvulla, ja mainitsemani paikannimet eivät ole aina yhteneväiset…
Pellavapaita
Kun tulee sellainen hetki, että ottaa huomisen selkä edellä vastaan, niin huomaakin, että taakse näkee kauemmaksi. Tässä yksi tarina. Oli eräs kevät sotien jälkeen, kun äiti ja mummo muokkasivat maan ja kylvivät siihen pellavansiemenet. En siihen kasvuaikana vielä erikoisemmin kiinnittänyt…